slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Riista.fi

Julkaise syötteitä Suomen riistakeskus
Finlands viltcentral
Syötteen kokonainen osoite. 59 min 49 s sitten

Älä kesytä karhua ruokkimalla

09.05.2019 - 09:30

Karhuista tehdään paljon havaintoja keväällä ja alkukesällä, jolloin luonnossa on niukasti ravintoa tarjolla ja otsot liikkuvat jopa valoisan aikaan. Karhuille ei saa kuitenkaan tarjota ruoka-apua, etteivät ne totu liikaa ihmiseen.

Karhualueilla on syytä muistaa huolellinen jätehuolto, niin mökkien kuin muidenkin rakennusten ympäristössä, sillä jo houkuttelevat hajut vetävät karhuja puoleensa.

Karhun kuuluu pelätä ihmistä

Karhuhavaintoja tehdään usein autosta tai rakennusten suojasta. Autossa olevaa ihmistä karhu ei osaa välttämättä pelätä ja voi käyttäytyä tilanteessa välinpitämättömästi. Käyttäytyminen yleensä muuttuu, kun auton sammuttaa. Karhun saadessa ihmisestä näkö- tai kuulohavainnon sen tulisi väistää. Jos näin ei tapahdu, on syytä poistua paikalta.

Välinpitämättömästi ihmistä kohtaan käyttäytyviä tai vahinkoa esimerkiksi mehiläispesille aiheuttavia karhuja joudutaan toisinaan karkottamaan. Poliisi hoitaa yleistä turvallisuutta uhkaavat tilanteet yhdessä   riistanhoitoyhdistysten ylläpitämän suurriistavirka-apuorganisaatio (SRVA) kanssa, jonka toimijat ovat koulutettu toimimaan karhun karkotustilanteissa.

Karhujen havainnointi on arkipäiväistynyt, kun liiketunnistimella toimivat riistakamerat ovat yleistyneet. Karhu löytää helposti metsään viedyt houkutussyötit ja kuvauttaa itsensä. Karhu on oppivainen eläin ja yhdistää nopeasti helpon ravinnon ihmisen hajuun, jolloin sen ihmisarkuus vähenee. Karhua ei tule missään olosuhteissa totuttaa ihmisen hajuun tai kesyttää. On muistettava, että haaskanpito on luvanvaraista ja säädeltyä myös syöttien osalta.

 Ilmoita karhuhavaintosi

Karhukantaa arvioidaan lähinnä tehtyjen pentuehavaintojen perusteella. Siksi on tärkeää, että kaikki pentueita koskevat havainnot ilmoitetaan petoyhdyshenkilöille. Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän kanta-arvion mukaan Suomessa elää 2020–2130 vuotta vanhempaa karhua.

Lisätietoja:

Petri Vartiainen, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus
029 431 2211, petri.vartiainen@riista.fi

10 kohdan ohjeet karhun kohtaamiseen 

Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arvio 

Tietoa suurpedoista

Petoyhdyshenkilöiden yhteystietohaku

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästysampumasäännöt nyt netissä

08.05.2019 - 08:14

Metsästäjäliiton viralliset metsästysampumasäännöt on nyt julkaistu netissä. Metsästysampumasäännöt 2017 -kirjaa pääsee lukemaan SML:n kilpailusivustolla. Klikkaamalla avautuvan näkymän oikeassa yläkulmassa PDF-nappia sääntökirjasta tulee PDF-tiedosto, jossa voi käyttää hakutoimintoa ja jonka voi myös tulostaa. Vuoden 2017 jälkeen tehdyt sääntöpäivitykset löytyvät samalta sivulta omasta linkistä. Metsästysampumasääntöjä noudatetaan SML:n mestaruuskilpailuissa ja niitä voidaan noudattaa soveltuvin osin muissa kilpailuissa.

Metsästysampumasäännöt on käännetty ruotsiksi ja ne löytyvät samalta sivustolta kohdasta säännöt. Metsästäjäliiton metsästysampumasääntöjen lisäksi voit lukea myös pohjoismaisia sekä eurooppalaisia metsästysampumasääntöjä.

SML Kilpailut -sivustolta löytyvät myös kaikkien Metsästäjäliiton SM-kisojen sekä muiden metsästysampumakilpailuiden ajankohdat sekä tietoa eri metsästysampumalajeista.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Vesilintuseurannat tarvitsevat uusia silmäpareja

25.04.2019 - 12:52

Vesilintujen laskentapisteitä tarvitaan lisää. Laskennoilla seurataan pesimäkantojen muutoksia ja selvitetään sorsien vuotuinen lisääntymistulos. Uuden laskentapisteen perustaminen on helppoa ja siihen löytyy ohjeet Riistainfosta.

Vesilintulaskenta tapahtuu pistelaskentana: alkukesästä suoritetaan parilaskennat ja myöhemmin kesällä lasketaan poikueet. Pisteet ovat vuodesta toiseen pysyviä havaintopaikkoja. Tällä hetkellä laskennassa olevat pisteet painottuvat Etelä-Suomen reheville vesille. Aineiston edustavuuden kannalta on tärkeää, että laskentoja tehdään kattavasti koko maassa ja myös karuilla vesistötyypeillä. Siksi erityisesti Pohjois-Suomeen tarvitaan lisää pisteitä.

Suomi on merkittävä pesimäalue monille Euroopan sorsille. Siksi meillä on keskeinen asema, kun arvioidaan kantojenmuutoksia. Laskentojen perusteella rehevien järvien ja merenlahtien vesilintukannat ovat taantuneet viimeisen 20 vuoden aikana. Nyt jos koskaan tarvitaankin luotettavaa tietoa vesilintukantojen tilasta. Ilman kattavaa laskentaverkostoa tulevat päätökset perustuvat Etelä-Suomen rehevien vesien lintukantojen tilaan.

Laskenta palvelee kantojen kestävää verotusta ja riistanhoitoa sekä linnuston ja ympäristön seurantaa. Luonnonvarakeskus tuottaa yhdessä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa arvion vesilintukantojen tilasta. Tietoa tarvitaan vesilintujen elinympäristöjen hoidon suunnitteluun ja metsästyksen mitoittamiseen sekä vesiluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.

Vesilintulaskennan koulutuspaketti, jossa ohjeet uuden pisteen perustamiseen löytyy http://www.riistainfo.fi/kurssi/vesilintulaskennat/

Laskentaan ilmoittautuminen ja tulosten palauttaminen: vesilinnut@luke.fi

Lisätietoja: katja.ikonen@luke.fi ja olli.kursula@riista.fi

www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/riista/vesilinnut/

Alue Parilaskenta

1. laskenta Parilaskenta

2. laskenta Poikuelaskenta Etelä- ja Lounais-Suomen rannikkoalue 1.-8.5. 22.-29.5. 1. – 20.7. Etelä- ja Keski-Suomen sisämaa alue 8.-15.5. 22.-29.5. 1. – 20.7. Pohjois-Suomi 20.-29.5. 5.-12.6. 1. – 20.7.

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Vesilintulaskenta on alkamassa – seurannalla tärkeää tietoa vesilintukannoista

25.04.2019 - 12:48

Vesilintujen laskentakausi on alkamassa Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjois-Suomessa odotellaan vielä jäiden lähtöä. Vesilintulaskennat tehdään vuosittain samoilla pysyvillä havaintopaikoilla niin sanottuna pistelaskentana.

Suomi on merkittävä pesimäalue monille Euroopan sorsille. Siksi meillä on erityisen tärkeää seurata pesimäkantojen muutoksia ja lisääntymisen onnistumista. Kuva: Mervi Kunnasranta, Luke.

Toukokuussa vesilintuparit lasketaan kahteen kertaan. Ensimmäinen parilaskenta tehdään noin viikko jäiden lähdön jälkeen ja toinen 2–3 viikkoa myöhemmin. Heinäkuussa lasketaan poikueet samoilla laskentapisteillä.

Eteläisessä Suomessa laskennan voi tehdä jo 25.4. alkaen.

Vesilintulaskentojen päätavoitteena on seurata pesimäkantojen muutoksia ja selvittää sorsien vuotuinen lisääntymistulos erityyppisillä vesillä ja eri puolilla Suomea. Tietoa tarvitaan vesilintujen elinympäristöjen hoidon suunnitteluun ja metsästyksen mitoittamiseen sekä vesiluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Tietoa hyödyntävät riistahallinto sekä vesilintujen ja vesiluonnon suojelusta vastaavat tahot.

Laskenta on helppoa ja mielenkiintoista puuhaa

Laskennoissa toivotaan laskettavan kaikki vesilintulajit, mutta on myös mahdollista laskea vain niin sanotut vakiolajit, joita ovat sinisorsa, tavi, haapana, telkkä ja nokikana. Laskentoja tekevät pääosin samalla menetelmällä lintuharrastajat ja metsästäjät.

Yhden pisteen laskemiseen kuluu aikaa tavallisesti vain 5–15 minuuttia. Saman aamun aikana ehtii siten kiertää useamman pisteen laskentareitin. Sopivimpia laskentapisteitä ovat helposti saavutettavat niemenkärjet, rantakalliot, lintutornit tai laiturit, joista on hyvä näkyvyys vesialueelle.

Aineiston edustavuuden kannalta on toivottavaa, että laskentoja tehdään seudun kaikilla vesistötyypeillä vuosittain. Vaikka yksittäisen pisteen seurannassa tulisi katkoksia joinakin vuosina, seurantaa pisteellä kannattaa kuitenkin jatkaa, sillä katkonaisetkin aikasarjat voidaan hyödyntää kannanmuutosindeksin laskennassa.

Luonnonvarakeskus (Luke) tuottaa arvion vesilintukantojen tilasta vuosittain yhdessä Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen kanssa. Laskentoja on tehty vuodesta 1986 alkaen.

Lisätietoja:

Toni Laaksonen, Erikoistutkija, puh. +358295322130, toni.laaksonen@luke.fi

Katja Ikonen, Asiantuntija, seurannat, puh. +358295327010, katja.ikonen@luke.fi
Kategoriat: Metsästysuutiset

Ruokavirasto: Kaikki hirvieläinten kanssa tekemisissä olevat muistakaa CWD-näytekeräys

15.04.2019 - 10:51

Hirvistä on löytynyt näivetystaudin tapaista tautia Norjasta, Suomesta ja viimeksi Ruotsista. Ruokavirasto kartoittaa Suomessa hirvieläinten näivetystaudin (CWD) esiintymistä vuosina 2018 – 2020, siksi kaikkien hirvilajien, paitsi kuusipeurojen, päitä tarvitaan nyt näytteeksi koko maasta. Tautitilanteen luotettava selvitys vaatii paljon näytteitä.

Näytteitä otetaan kuolleena löytyneistä (myös petojen tappamat), sairaana lopetetuista tai liikenteessä kuolleista eläimistä.

Ruokavirasto kannustaa siis kaikkia hirvieläinten kanssa tekemisissä olevia osallistumaan näytekeräykseen!

Näytteet patologiseen tutkimukseen lähetetään suoraan Ruokaviraston Oulun laboratorioon. Ilmoitukset näytteiden lähettämisestä: toimisto ma – pe 8.00 – 16.15, puhelin 029 520 4181.

Hirvieläinten CWD-kartoitus -tutkimuslähete (pdf)
Lähetys- ja pakkausohjeet

Usein kysyttyä CWD:stä
Hirvieläinten näivetystauti CWD

Lisätietoja:
erikoistutkija Marja Isomursu, p. 040 512 1248

Kategoriat: Metsästysuutiset

On riistapeltojen siementilauksen aika

11.04.2019 - 10:00

Vaikka riistapeltoja hoidetaan pääasiassa riistalajeja ajatellen, niistä hyötyvät myös monet pikkulinnut ja hyönteislajit, kuten perhoset ja mehiläiset. Riistapellot tarjoavat suojaa ja ruokaa sekä ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta.

Peltokanalinnuille ja viljelysalueiden pienriistalle riistapeltojen määrä ja sijainti ovat suuria yhtenäisiä pinta-aloja tärkeämpiä tekijöitä. Pienriista hyötyy pitkänomaisista ja runsaasti reunavyöhykettä tarjoavista riistakasvilohkoista sekä viljelyaukean keskellä olevista suojakasvustoista. Reunavyöhykkeen ja ojanreunojen laatu ja määrä ovat peltoriistanhoidon avainsanoja.

Riistapellot mukaan viljelysuunnitelmaan

Keväällä on aika ottaa riistapellot mukaan viljelysuunnitelmaan. Vuosittain riistakasveilla perustettava monimuotoisuuspelto on kylvettävä 30.6. mennessä.  Riistapellon voi perustaa myös syyskylvöisillä kasveilla, jolloin se on riistan hyödynnettävissä läpi talven ja luo suojaa jo kevään toukotöiden aikana. Riistakasveja voidaan viljellä samalla lohkolla yksi tai useampi kasvukausi.

Monilajikkeiset riistakasvikaistat lisäävät monimuotoisuutta ja reunavyöhykettä. Kukkia sisältävät riista- tai maisemapellot ovat väriläiskiä maisemassa, ja tarjoavat mettä hyönteisille.

Maatalouden ympäristökorvausohjelma tarjoaa vaihtoehtoja riistanhoitoon tukikelpoisilla lohkoilla.

-Riistapelto on keino saada tuloja lohkoilta, joilla sadonkorjuu usein epäonnistuu huonoissa olosuhteissa. Riistapeltoja voi perustaa myös ison lohkon mutkitteleviin reunoihin, jolloin satokasvin kasvulohko saadaan helpommin puitavaksi, erikoissuunnittelija Mikko Alhainen Suomen riistakeskukselta kertoo.

Riistapelloiksi soveltuvia kohteita ovat myös maatalouden eri tukimuotojen ja sopimusten ulkopuolelle jääneet alueet.

Riistapellot kauas vilkasliikenteisistä teistä

Riistapeltojen harkitulla sijoittelulla voidaan jossain määrin ohjata hirvieläinten ravinnonkäyttöä. Liikennevahinkojen ennaltaehkäisemiseksi pellot tulee perustaa riittävän etäälle vilkasliikenteisistä teistä.

Jos riistapellot sijoittuvat maisemaan mosaiikkimaisesti, tarjotaan eläimille sopivasti ravintoa ja suojaa ja liikkuminen kohteiden välillä sujuu luontevasti. Hirvieläinten viihtyessä riistapellossa, ovat ne poissa liikenteestä ja satokasvien lohkoilta.

 

Lisätietoja

Tukihaku: Oppaat, ehdot ja ohjeet

Ympäristökorvauksen sitoumusehdot

Kategoriat: Metsästysuutiset

Etsintäkuulutus – ilmoita piisamihavainto

11.04.2019 - 08:21

Piisami oli laajalle levinnyt laji vielä 90-luvun alkupuolella, mutta on sittemmin taantunut ja jopa hävinnyt monilta vesialueilta, joissa se esiintyi aiemmin runsaana.

Tänä vuonna pyritään saamaan tarkempaa kuvaa piisamin nykylevinneisyydestä ja Luonnonvarakeskus on kiinnostunut kaikista piisamista vuonna 2019 tehtävistä havainnoista sekä yksilöistä että aktiivisista pesistä. Erityisesti saaliiksi saadut tai kuolleena tavatut piisamit ovat tärkeää tietoa. Otollista aikaa piisamihavaintojen tekemiseen on erityisesti kevät ja alkukesä.

Havaintoja pyydetään ilmoittamaan joko Vieraslajiportaalin havaintoilmoituslomakkeen tai Suomen riistakeskuksen Oma riista-järjestelmän kautta.

Piisami on EU:n haitallisten vieraslajien listalla ja siihen liittyen valmistellaan vuonna 2018 lajinhallintasuunnitelmaehdotusta osana muiden haitallisten vieraslajien hallinta- ja toimenpidesuunnitelmaa.

 

Lisätietoja:

Vieraslajiportaali

Katja Holmala, katja.holmala@luke.fi Luonnonvarakeskus

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsähallitus: Selvitys: 2 miljoonaa päivää metsällä ja kalalla

05.04.2019 - 13:31

Metsähallitus on selvittänyt ensimmäistä kertaa, kuinka monta päivää suomalaiset kalastavat ja metsästävät valtion alueilla: kaksi miljoonaa päivää vuodessa. Suomessa on maailmanlaajuisesti ainutlaatuiset mahdollisuudet harrastaa eränkäyntiä myös ilmaiseksi muun muassa pilkkimällä, joten harrastuksen laajuus on selvinnyt vasta laajoilla kyselyillä.

Tulokset julkaistiin perjantaina Erätoimittajapäivillä Evolla Hämeenlinnassa. Julkaistu selvitys perustuu Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen aineistoihin.

Periaatteessa kaikilla Suomen kansalaisilla on mahdollisuus kalastaa tai metsästää joillakin valtion alueilla ilmaiseksi. Suomalaiset myös hyödyntävät tätä mahdollisuutta ahkerasti. Valtion alueilla kalastetaan ja metsästetään vuosittain noin 1,4 miljoonana päivänä näillä oikeuksilla. Suosittua on erityisesti onkiminen ja pilkkiminen, joihin ei pääsääntöisesti tarvita kalastuslupaa.

Kun mukaan lasketaan metsästys ja kalastus, joihin tarvitaan erillinen lupa, eränkäyntiä harrastetaan vuosittain kaksi miljoonaa päivää pelkästään valtion alueilla.

Pilkkimisen ja onkimisen lisäksi selvitykseen koostettiin myös kaikki muu olemassa oleva tieto siitä, kuinka paljon suomalaiset harrastavat eränkäyntiä niin sanotuilla yleis- ja erityisperusteisilla oikeuksilla. Tieto oikeuksien käytöstä on ollut tähän asti ollut hajanaista.

Oikeudet painottuvat Pohjois-Suomeen, jossa sijaitsee merkittävä osa valtion maa- ja sisävesialueista. Siellä harrastaminen on aktiivista. Pohjoissuomalaisilla, jotka asuvat metsästyslain 8 §:n osoittamalla alueella, on oikeus metsästää valtion alueilla omassa kotikunnassaan. Tällä alueella elää viisi prosenttia Suomen väestöstä mutta viidennes suomalaisista metsästäjistä.

Yleis- ja erityisperusteisilla kalastus- ja metsästysoikeuksilla on myös keskeinen osa saaristolais- ja saamelaiskulttuuria.

”Eränkäynnillä on suuri merkitys meidän hyvinvointiimme. Tämän selvityksen tulokset olivat myönteinen yllätys. On hienoa havaita, että ainutlaatuisia kalastus- ja metsästysmahdollisuuksiamme hyödynnetään näinkin laajasti”, Metsähallituksen erätalousjohtaja Jukka Bisi sanoo.

Kerätyn tiedon perusteella valtion alueiden erätalous on merkittävää ja sitä voidaan tarkastella kokonaisuutena. Esimerkiksi vesiltä ja metsistä pyydetyn saaliin vuotuinen arvo on yhteensä noin 30–35 miljoonaa euroa. Vapaa-ajankalastajien saalin arvo ei ole luvussa mukana. Merkittävimmän osan muodostavat hirvisaalis (7–10 miljoonaa euroa) ja merialueiden kaupallisen kalastuksen saalis (noin 19 miljoonaa euroa).

”Jatkossa Metsähallituksen ja kumppaneiden on hyvä pyrkiä kehittämään yleis- ja erityisperusteisten eränkäyntioikeuksien käytön seurantaa, jotta se voitaisiin entistä paremmin huomioida toiminnan suunnittelussa, palveluiden kehittämisessä ja erätalouden vaikuttavuuden kuvaamisessa”, sanoo erikoissuunnittelija Mikko Rautiainen Metsähallituksesta.

Lakiin kirjattuja yleis- ja erityisperusteisia eränkäyntioikeuksia:

  • Yleiskalastusoikeus (Kalastuslaki 7 §)
  • Kalastus talousvyöhykkeellä ja yleisillä vesialueilla (merellä) (Kalastuslaki 8 §)
  • Oikeus Ylä-Lapin kalastuslupaan (Kalastuslaki 10 §)
  • Erityisperusteinen kalastusetuus (Kalastuslaki 6 §)
  • Oikeus metsästää yleisellä vesialueella ja talousvyöhykkeellä (Metsästyslaki 7 §)
  • Kuntalaisen oikeus metsästää valtion alueella (Metsästyslaki 8 §)

Esimerkkejä:

  • Yleis- ja erityisperusteisilla oikeuksilla harrastavat viihtyvät valtion alueilla 1,4 miljoonaa päivää. Yleisintä on heittokalastus kalastonhoitomaksulla sekä onkiminen ja pilkkiminen.
  • Metsähallitukselta metsästys- tai kalastusluvan hankkineet asiakkaat viettävät harrastustensa parissa 0,6 miljoonaa päivää vuodessa
  • Metsästäjiä asuu metsästyslain 8§ mukaisella alueella noin 58 000
  • Yleisvesiltä ja talousvyöhykkeeltä pyydetyn kaupallisen kalastuksen saaliin arvo on 19 miljoonaa euroa

Lisätietoja:

Suunnittelija Asta Ervola, Metsähallitus, 040 3521237

Erikoissuunnittelija Mikko Rautiainen, Metsähallitus, 040 5472392

Erätalousjohtaja Jukka Bisi, Metsähallitus, 040 5370993

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Erävalvonta: Kalastusrikkeet jatkuvassa kasvussa 2010-luvulla

05.04.2019 - 13:03

Metsähallituksen erävalvonta tarkasti viime vuonna lähes 8 000 eränkävijää ja muuta luonnossa liikkujaa. Joka kymmenes oli liikkeellä ilman asiaankuuluvaa lupaa tai rikkoi muuten lakia. Eniten ongelmia oli kalastuksessa. Erävalvontaraportti julkaistiin perjantaina Metsähallituksen Erätoimittajapäivillä Hämeenlinnan Evolla.

Yli puolet kaikista havaituista rikkeistä valtion alueilla liittyi kalastukseen. Kalastuksen valvonnassa rikkeiden osuus on noussut koko 2010-luvun: Vuonna 2010 rikkeitä kirjattiin 7,9 prosentissa tarkastuksia, mutta viime vuonna 2018 rikkeiden osuus oli jo 18,9 prosenttia.

”Kasvu johtuu osin tehostuneesta valvonnasta muun muassa Saimaalla. Lisäksi pyydysten merkintä on tarkentunut, eivätkä kaikki ole omaksuneet uusia määräyksiä. Ilahduttavaa on, että yhä harvempi kalastaa ilman kalastonhoitomaksua”, Metsähallituksen erävalvonnan ylitarkastaja Juha Ahonen totesi Erätoimittajapäivillä.

Metsästysrikkeet laskussa

Metsästäjien luvat ja lainkuuliaisuus ovat sen sijaan hieman parantuneet. Viime vuonna 3,7 prosenttia tarkastetuista metsästäjistä oli liikkeellä ilman lupia tai syyllistyi muihin rikkeisiin. Vuonna 2010 vastaava luku oli 7,9 prosenttia.

Erävalvonta puuttui myös suurpetojen häirintään tai epäilyihin laittomiin tappoihin sekä valvoi laillista suurpetojen pyyntiä. Tutkintaan eteni kolme törkeää metsästysrikosta, joista kaksi paljastui laillisen karhunpyynnin yhteydessä ja yksi liittyi karhun laittomaan tappoon.

Myös maastoliikenteen laillisuus koheni edellisvuosista. Silti joka viides (18 %) tarkastettu kelkkailija tai mönkijän käyttäjä syyllistyi rikkeeseen. Vuonna 2016 vastaava luku oli 26 prosenttia.

Metsähallituksen erävalvonnasta vastaa erävalvonnan ylitarkastaja ja 11 erätarkastajaa. He tekevät yhteistyötä poliisin, rajavartiolaitoksen ja tullin kanssa. Sesonkiaikoina erävalvontaa vahvistetaan lisäresurssein.

Lisätietoja:

Erävalvonnan ylitarkastaja Juha Ahonen, Metsähallitus, 040 6464250

Erätalousjohtaja Jukka Bisi, Metsähallitus, 040 5370993

Lue lisää: Metsähallituksen erävalvontaraportit (Eräluvat.fi)

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ruokavirasto: Hirvieläinten näivetystautia (CWD) todettu hirvellä Pohjois-Ruotsissa

04.04.2019 - 12:26
Ruotsissa on löydetty ensimmäinen CWD, chronic wasting disease -tautitapaus 16-vuotiaassa naarashirvessä Pohjois-Ruotsissa, Norrbottenin läänissä. Laiha hirvi lopetettiin epänormaalin käytöksen vuoksi. Sen huomattiin kävelevän ympyrää, sillä oli tasapainovaikeuksia ja eläin vaikutti sokealta.

Kyseessä epäillään olevan epätyypillinen tautimuoto, joka ei ole samanlainen kuin klassinen, taudin tarttuva muoto. Sekä Norjan vanhoilla hirvillä esiintyneet tautimuodot että Suomen ensimmäinen ja tähän mennessä ainoa hirvieläinten TSE-tapaus ovat olleet epätyypillistä tautimuotoa.

Euroopan ensimmäiset CWD-tapaukset todettiin Norjassa keväällä 2016 villeistä tunturipeuroista. Lisäksi Norjassa on todettu neljässä hirvessä ja yhdessä saksanhirvessä epätyypillistä tautimuotoa, niin sanottua hirvieläinten TSE:tä. Suomen TSE-tapaus todettiin kuolleena löydetystä, 15-vuotiaasta hirvestä Kuhmossa alkuvuonna 2018.

EU:ssa alkoi vuonna 2018 kolmivuotinen CWD-seurantaohjelma, jonka tavoitteena on arvioida taudin levinneisyyttä kuudessa EU-maassa (Suomi, Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua ja Puola). Näytteeksi kerätään kuolleina löytyneiden, sairaiden tai liikenteessä kuolleiden hirvieläinten päitä. Suomessa keräys koskee poroa, metsäpeuraa, hirveä, metsäkaurista ja valkohäntäkaurista. Tavoitteena on tutkia 3000 hirvieläintä vuosien 2018 – 2020 aikana.

CWD-seurantaohjelma koskee kaikkia paliskuntia porojen osalta ja laajeni koskemaan kaikkia riistanhoitoyhdistyksiä vuoden 2019 alussa. Myös tarhatut hirvieläimet kuuluvat seurantaohjelman piiriin.

Lue lisää
Hirvieläinten näivetystauti CWD
Usein kysyttyä CWD:stä

Kategoriat: Metsästysuutiset

Uusia avauksia taantuneiden riistavesilintujen hoitoon

04.04.2019 - 10:00

Suomen riistakeskus julkaisi taantuvien riistavesilintujen hoidon toimenpideohjelman.

Heinätavin, punasotkan, nokikanan, haapanan, tukkasotkan ja jouhisorsan pesimäkanta on laskentojen perusteella viime vuosikymmeninä pienentynyt merkittävästi. Suomen riistakeskus on laatinut lajeille kantojen hoidon toimenpideohjelman, jonka tavoitteena on löytää käytännön keinoja koko vesilintujen lajiryhmän kannankehityksen kääntämiseen kasvu-uralle.

-Taantuvien riistavesilintujen hoidossa tavoitel­laan nykyistä parempaa poikastuottoa, metsäs­tyksen kestävyyden parantamista ja parempaa tietoa kantojen runsaudesta ja metsästyssaaliista, riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi Suomen riistakeskukselta kertoo.

Toimenpide-ehdotukset koskevat elinympäristö­jen kunnostusta ja hoitoa, kilpailun ja saalistuksen vähentämistä, metsästyksen säätelyä ja kantojen runsautta sekä saalista koskevan tiedonkeruun ke­hittämistä. Tavoitteena on myös yhä tarkemman riistatiedon tuottaminen.

-Luonnon monimuotoisuuden vähenemistä ei voida pysäyttää pelkästään perinteisen suojelun keinoin, vaan rinnalle tarvitaan elinympäristöjen kunnostamista ja hoitoa sekä suojelualueilla että maa- ja metsätalousalueilla, Nurmi sanoo.

Toimenpideohjelma tukee ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön laaja-alaisen elinympäristöjen tilan parantaminen -hankkeen valmistelua.

Nurmi toivoo, että maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistyöhanke kosteikkojen ja suoelinympäristöjen luonnonhoidon edistämiseksi etenee hallitusohjelmaan saakka, jotta vesilintujen elinympäristöjen hoitoa, vieraspetojen pyyntiä ja muita toimenpiteitä voidaan tehostaa.

Taantuvien riistavesilintujen hoidon toimenpideohjelma luettavissa 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Poronhoitoalueen poikkeusluvilla saaliiksi kahdeksan ahmaa

03.04.2019 - 15:30

Suomen riistakeskuksen myöntämillä vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla saatiin kuluneen talven aikana saaliiksi kahdeksan ahmaa. Poikkeusluvilla pyydettiin Lapista viisi ja Kainuusta kolme ahmaa. Enontekiöltä, Hyrynsalmelta, Sallasta ja Sodankylästä saatiin saaliiksi yksi ahma, Savukoskelta ja Suomussalmelta kaksi.

Saaliiksi saaduista ahmoista neljä oli uroksia ja neljä naaraita. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan kaksi naaraista oli synnyttänyt pennut tänä talvena. Kyseiset ahmat saatiin saaliiksi Sodankylässä ja Suomussalmella.

Poikkeuslupapäätösten ehtona oli, että pyynnissä tulee pyrkiä varmistamaan, ettei saaliiksi kohdennu ahmanaaras, jolla on pennut pesässä tai jota alle vuoden ikäinen pentu seuraa. Suomen riistakeskus selvityttää, miten lupaehtoa on käytännössä sovellettu.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama suurin sallittu saalismäärä kuluvalle metsästysvuodelle oli aiempien kahden metsästysvuoden tavoin kahdeksan ahmaa. Ministeriön asetuksen mukaisesti poikkeuslupia voitiin myöntää vain ahmakannan hoitosuunnitelmassa määritellylle pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueelle, jonne ahman aiheuttamat porovahingot pääosin sijoittuvat. Ahmojen jäljiltä löytyy yli puolet kaikista suurpetojen aiheuttamina korvatuista porovahingoista.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa arvioitiin liikkuvan talvella 2017/2018 yhteensä 270–300 ahmaa, joista 120-140 poronhoitoalueella. Ahmakanta on kasvanut koko maassa ja levittäytynyt viime vuosina yhä enemmän myös poronhoitoalueen eteläpuoliselle alueelle. Ahmanjälkiin voi nykyään törmätä eteläisintä Suomea myöten.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ruokavirasto: Villisikojen siirtäminen muista EU-jäsenmaista Suomeen on kiellettyä

28.03.2019 - 20:46

Ruokavirasto haluaa muistuttaa, että luonnonvaraisten ja luonnosta peräisin olevien elävien villisikojen siirtäminen jäsenmaasta toiseen metsästys- ja luontoon vapauttamistarkoituksessa ei ole sallittua missään olosuhteissa. Eläinlääkintäviranomaisten tietoon on tullut, että joissakin EU-jäsenmaissa on kuljetettu eläviä villisikoja maasta toiseen metsästystarkoituksessa. Koska elävien sikaeläinten siirtoihin liittyy erityisen suuri riski afrikkalaisen sikaruton leviämisestä, halutaan nyt tiedottaa ja muistuttaa, että tällainen toiminta ei ole sallittua.

Lisätietoja afrikkalaisesta sikarutosta

Lisätietoja eläinten tuonnista ja viennistä

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Lumi- ja sääolot hankaloittivat lumijälkilaskentoja – vain pieniä muutoksia pienriistakannassa

28.03.2019 - 17:01

Kuluneen talven lumijälkilaskentojen perusteella monen pienriistalajin jälkikeskiarvot ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna edellisvuosien tasolla. Kärpän, oravan, metsäjäniksen ja rusakon kannat ovat edellistalvea korkeammat. Ilveksen jälkiä havaittiin vähemmän kuin vuosi sitten.

Lumitilanne ei suosinut pienriistan lumijälkilaskentoja tänä talvena. Riistakolmioita onnistuttiin kiertämään vain 577 eli vähemmän kuin viitenä edellisenä talvena keskimäärin. Peltokolmiota kierrettiin ainoastaan 99.

Metsäriistan lumijälkiä laskettu yli 30 vuotta

Rusakot ovat runsastuneet Etelä-Suomessa nopeasti läpi 30-vuotisen laskentahistorian, ainoastaan kahtena vuotena 2010-luvulla rusakkokanta pieneni. Metsäjänikset vähenivät tuntuvasti 1990- ja 2000-luvuilla, minkä jälkeen kannan lasku näyttäisi pysähtyneen. Kuluvan vuosikymmenen aikana jäniskanta on vaihdellut ”normaalin epäsäännöllisesti”. Oravia on edelleen hyvin vähän, vaikka tänä talvena jälkiä havaittiin selvästi runsaammin kuin vuosi sitten.

Kettukanta on pitkällä aikavälillä pienentynyt erityisesti Etelä-Suomessa, kuitenkin muutamien viime vuosien aikana kanta on pysynyt lähes ennallaan. Kärppien määrä vaihtelee suuresti ja noudattelee pääravinnon, myyrien, kannanvaihteluja.  Etelä-Suomessa kärpät ovat vähenemään päin. Näätäkanta on kokonaisuutena säilynyt yhtä runsaana koko 30-vuotisen seurantajakson ajan, Etelä-Suomessa se on vähentynyt, mutta pohjoisempana vastaavasti lievästi runsastunut.

Hirvien jälkitiheys on ollut viime vuosina melko vakaa. Etelä-Suomen jälkitiheys kuitenkin pieneni edellistalvesta, mikä voi olla merkki sekä todellisesta kannanmuutoksesta että poikkeavien lumiolojen vaikutuksesta hirvien liikkumiseen. Ongelmallisin tilanne on pienemmille hirvieläimille. Metsäkauriin jälkitiheyden vaihtelut talvesta toiseen ovat huomattavia, todennäköisesti juuri lumenpeitteen vahvuuden vaikutuksesta sen liikkumiseen. Metsäkauriskanta on kuitenkin runsastunut 30 vuoden aikana Etelä- ja Keski-Suomessa. Sama pätee valkohäntäpeuraan.

Lumiolot vaikuttavat laskentaan

Jälkilaskennan onnistuminen edellyttää tuoretta lumikerrosta. Lumen liian kova rakenne, mutta myös liian syvä lumipeite voivat estää laskennan toteuttamisen. Tänä talvena lumiolosuhteet kehittyivät erikoisella tavalla, ja laskennat osoittautuivat paksussa lumessa ylivoimaisen vaikeiksi erityisesti pohjoisessa.

Riistakolmioiden lumijälkilaskennassa lasketaan lumijälkien lukumäärä seuraavista lajeista: metsäjänis, rusakko, orava, kettu, kärppä, lumikko, minkki, näätä, saukko, ilves, villisika, valkohäntäpeura, hirvi, metsäpeura ja metsäkauris sekä eräät muut vähälukuiset lajit.

Metsästäjien urakointi lumijälkilaskennoissa on ollut jälleen kiitettävää. Kolmiolaskentojen 31-vuotisen historian aikana on koluttu lumisia maastoja lähes 280 000 kilometrin verran.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Myydään huutokaupalla: Suomen riistakeskuksen kiinteistökokonaisuus Hollolan Manskivessä 3,799 ha, 6 rakennusta

28.03.2019 - 10:02

Kiinteistö toimi vuodesta 1982 vuoteen 2017 riistanhoidon mallialueena ja riistatalouden edistämistoiminnan keskuksena.

Rakennuskantaan kuuluu toimisto/päärakennus, asuntolarakennus, majoitus- ja monitoimitilarakennus, saunarakennus, ns. rintamamiestalo sekä varastorakennus.

Lisätietoja huutokauppailmoituksessa

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvieläinluvat sähköisesti

28.03.2019 - 10:00

Hirvieläinten pyyntilupia haetaan tänä vuonna jo kolmatta kertaa sähköisesti Oma riista -palvelussa. Palvelu on otettu metsästäjien keskuudessa hyvin vastaan. Viime vuonna lähes 98 prosenttia hirvieläinhakemuksista tehtiin sähköisesti. Suomen riistakeskuksen aluetoimistot käsittelevät vuosittain parituhatta hirvieläinten pyyntilupahakemusta.

Hirvieläimen pyyntilupahakemuksen voi jättää Oma riista -palvelussa 3. huhtikuuta alkaen. Suositeltavaa on, että hakemukset laaditaan sen jälkeen, kun luvanhakijat ovat tutustuneet riistanhoitoyhdistysten hirviverotussuunnitelmiin. Hakemus on lähetettävä 30. huhtikuuta mennessä.

–Sähköinen haku on helpottanut luvan hakua ja nopeuttanut hakemusten käsittelyä. Pyyntiluvan hakija määrittää Oma riista -palvelussa lupa-alueen ja antaa muut tarvittavat hakemustiedot.  Tämän jälkeen palvelu laskee lupa-alueen pinta-alan automaattisesti. Aikaa vievä hakemuskartan piirtäminen käsin onkin historiaa, erikoissuunnittelija Ville Hokkanen Suomen riistakeskukselta kertoo.

Hirvieläinten pyyntilupaa voi edelleen hakea paperilomakkeella. Paperinen hakemus liitteineen toimitetaan Suomen riistakeskuksen aluetoimistolle siten, että se on perillä viimeistään 30. huhtikuuta.

Alueelliset riistaneuvostot ovat sidosryhmiä kuultuaan asettaneet hirvitalousaluekohtaiset verotustavoitteet. Tavoitteisiin pyritään verotussuunnitelman mukaisella metsästyksellä. Suunnittelun perustana ovat Luonnonvarakeskuksen tuottamat hirvieläinten kanta-arviot ja tuottoluvut.

Ennen lupahaun aloittamista hakijoiden tulee perehtyä riista.fi -sivulta löytyviin hakuohjeisiin osoitteissa www.riistainfo.fi sekä www.riista.fi.

Lisätietoja: Alueelliset lisätiedot riistapäälliköiltä 

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Paikallistason aktiivisuutta tarvitaan susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteissä

27.03.2019 - 16:24

Susikannan hoitosuunnitelma -hankkeen ohjausryhmän kokouksessa aiheena olivat muun muassa monilajinen kannanhoito, kysymys susien sietämisestä sekä alue- ja paikallistason huomioiminen susikannan hoitosuunnitelman päivityksessä. Seuraavaksi susikannan hoitosuunnitelman päivitys -hankkeessa suunnitellaan hoitosuunnitelman toimenpiteitä ja tavoitteita.

Susien sietämisen ja suden sosiaalisen hyväksynnän edistämisessä susikannan hoitosuunnitelman ohjausryhmä näki tarpeellisina paikalliset ja aluetason hankkeet, joissa panostetaan esimerkiksi susia koskevan tiedon lisäämiseen, viestintään ja vahinkojen ehkäisemiseen. Susireviirialueiden yhteistyöryhmien toimintaa pidettiin tärkeänä ja samalla hyvänä esimerkkinä paikallisesta aktiivisuudesta. Esille tuotiin, että viestinnällä ja eri tahojen välisellä vuoropuhelulla on myös iso rooli susiin liittyvien konfliktien purussa ja luottamuksen lisäämisessä

Susikannan hoitosuunnitelman ohjausryhmä tarkasteli 6.3. pitämässään kokouksessaan myös esimerkiksi suden laitonta pyyntiä ja poronhoitoalueen erityiskysymyksiä. Suurpetojen sekä hirvieläinten monilajinen kannanhoito nähtiin tärkeänä ja kehitettävänä asiana.

Monilajisessa kannanhoidossa suurpetoja ja hirvieläimiä tarkastellaan muun muassa lajien välisten riippuvuus- ja vaikutussuhteiden sekä ekosysteemin näkökulmasta. Lisäksi tarkastelussa otetaan huomioon taloudelliset vaikutukset kuten esimerkiksi hirvieläinten aiheuttamat vahingot ja alueelliset erot ekosysteemissä ja maisemarakenteessa.

Ohjausryhmän puheenjohtaja ja maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio toi esille, että suurpetojen ja hirvieläinten kannanhoitoa tulee tarkastella kokonaisuutena.

-Eri riistalajeja kuten suurpetoja ja hirvieläimiä on tärkeää tarkastella yhtä aikaa ja myös riistalajien taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset tulee ottaa tarkastelussa huomioon. Tätä varten tarvitaan tutkimusta, jolla luodaan pohja monilajiselle kannanhoidolle, Husu-Kallio korosti.

Monilajisen kannanhoidon avulla esimerkiksi hirvieläinten kannanhoitoa voitaisiin kehittää suuntaan, jossa alueelliset erityispiirteet otetaan paremmin huomioon.

Kohti tavoitteita ja toimenpiteitä

Susikannan hoitosuunnitelman päivitys -hankkeessa on nyt edetty työsuunnitelman toiseen vaiheeseen. Hankkeessa on ollut aloitusseminaarin lisäksi kahdeksan valmisteluryhmän kokousta, joissa on käyty läpi yhteisesti määriteltyjä asiakokonaisuuksia ja niin sanottuja konfliktin ilmentymiä kuten suden aiheuttamia kotieläinvahinkoja. Nyt hankkeessa siirrytään yleisemmästä tarkastelusta kohti tavoitteita ja konkreettisia toimenpiteitä. Keskiössä on luottamuksen vahvistaminen susikannan hoitoon, säätelyyn ja seurantaan laajapohjaisen yhteistyön kautta.

Maa- ja metsätalousministeriö ja alueelliset riistaneuvostot järjestävät huhtikuussa seitsemän alueellista sidosryhmätilaisuutta eri puolella Suomea osana susikannan hoitosuunnitelman päivitystä. Tilaisuuksiin on kutsuttu alueellisten riistaneuvostojen lisäksi sidosryhmien alueellisia edustajia ja maakunnallisia medioita. Tilaisuuksien tavoitteena on saada alueellisia ja paikallisia näkökulmia sekä toimenpideideoita susikannan hoitosuunnitelman päivitykseen.

-Sidosryhmätilaisuudet ovat tärkeitä paikkoja susiin liittyvälle keskustelulle ja ratkaisujen löytämiselle, ohjausryhmän puheenjohtaja Jaana Husu-Kallio totesi.

Seuraavassa kokouksessa ohjausryhmä tulee tarkastelemaan tarkemmin susiin liittyvää viestintää.

Lue lisää hankkeesta.

Maa- ja metsätalousministeriö 27.3.2019 15.21

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Kainuun metsäpeurakanta pysynyt vakaana viimeiset viisi vuotta

27.03.2019 - 09:44

Vuoden 2019 lentolaskentojen perusteella Kainuussa talvehtii noin 720 metsäpeuraa, lähinnä Sotkamossa ja Ristijärvellä. Noin 12 prosenttia kaikista havaituista metsäpeuroista oli vasoja.

Kainuun metsäpeurakanta on romahtanut alle puoleen 2000-luvun alun huippuvuosista. Viimeiset viisi vuotta peurakanta on kuitenkin pysynyt vakaana. Kanta ei ole lähtenyt nousuun, vaikka vasatuotto on hiukan elpynyt vuosikymmenen takaisesta aallonpohjasta.

Hyvän lumitilanteen ansiosta laskentaolosuhteet olivat tänä talvena erittäin hyvät. Runsas lumi vähensi peurojen liikkumista ja auttoi jälkien havainnoinnissa. Laskennat suoritettiin 4.3.–7.3.2019 helikopterilla.

Laskenta-alue määräytyi esikartoituksen avulla. Se perustui Kainuun metsäpeurojen GPS-pannoista saatuihin havaintoihin, Luonnonvarakeskuksen ja Metsähallituksen maastokartoituksiin sekä yleisöltä saatuihin havaintoihin. Yksilömäärät laskettiin ja vasat tunnistettiin jokaisesta laumasta otettujen valokuvien avulla.

Erittäin suuri kiitos kaikille metsäpeurojen havainnointiin osallistuneille.

 

Lisätietoa:

Antti Paasivaara, Tutkija, Luonnonvarakeskus

puh. 0295328753
antti.paasivaara@luke.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus kehittää hirvieläinkantojen hoitoa

22.03.2019 - 09:50

Maaliskuussa käynnistyi mittava Hirvitalousaluetoiminnan kehittäminen -hanke. Käytännön työhön riistakeskusalueille palkattiin kolmen vuoden määräajaksi yhdeksän uutta suunnittelijaa.

Tärkeimmässä roolissa suomalaisen metsästyksen kestävyyden varmistamisessa ovat riistantutkimusta ja -hallintoa tukevat metsästäjät ja metsästysseurat. Hirvitalousaluetoiminnan kehittäminen -hanke tukee metsästäjien riistatiedon tuottamista ja siihen pohjautuvaa päätöksentekoa.  Tavoitteena on varmistaa Oma riista -palvelun kattava käyttö ja sen tuottaman ajantasaisen hirvieläintiedon hyödyntäminen metsästyksen suunnittelussa.

-Avoimen ja läpinäkyvän riistatiedon käyttäminen kaikilla riistahallinnon tasoilla on tärkeää. Se mahdollistaa tavoitteiden mukaisen kannanhoidon ja tutkimukseen perustuvan päätöksenteon jo metsästysaikana, riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Hirvitalousaluesuunnittelijoiden työtehtävät on suunniteltu aluekohtaisesti. Tarpeen mukaan keskitytään alueesta riippuen hirvikannan säätelyn kehittämisen lisäksi pienten hirvieläinten tai villisikakannan hallintaan. Esimerkiksi valkohäntäpeurakantojen kasvun taittaminen ja kannan pienentäminen lounaisessa Suomessa on hankkeen yksi tärkeä painopistealue.

-Hanke mahdollistaa mittavan koulutuskierroksen. Metsästäjille on luvassa koulutustilaisuuksia muun muassa eri hirvieläinlajien perusbiologiasta ja kannanhoidon mekanismeista, valikoivasta verotuksesta ja hirvieläintiedon käytöstä, projektipäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Hankkeen tavoitteena on lisäksi kehittää muita hirvi- ja sorkkaeläinkantojen hoidon kokonaisuuksia, jotta metsästys toteuttaa sidosryhmien ja yhteiskunnan tavoitteita. Tavoitteena on yhtenäistää riistanhoitoyhdistysten ja hirvitalousalueiden verotussuunnittelun käytäntöjä, kehittää metsä- ja tieliikennevahinkojen ennaltaehkäisyä sekä monilajista kannanhoitoa.

-Yhdistämällä monilajista riistatietoa osaksi käytännön verotussuunnittelua ja kannanhoitoa, voidaan jatkossa todennäköisesti osaltaan helpottaa suurpeto- ja hirvieläinkonflikteja, Nurmi sanoo.

 

Lisätietoja:

Projektin johtaja Jarkko Nurmi, Suomen riistakeskus 0294312105

Projektipäällikkö Jani Körhämö, Suomen riistakeskus 0294312281

 

Hirvitalousaluesuunnittelijat (toimialue):

Ville Viitanen, Lappi 0294312309

Timo Toivonen, Kainuu 0294312237

Risto Paakkonen, Oulu 0294312267

Lauri Itkonen, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala 0294312235

Esko Paananen, Keski-Suomi ja Etelä-Savo 0294312214

Joni Saunaluoma, Pohjanmaa ja Rannikko-Pohjanmaa 0294312275

Timo Ruuska, Pohjois-Häme ja Etelä-Häme 0294312285

Antti Rinne, Varsinais-Suomi ja Satakunta 0294312344

Valto Kontro, Uusimaa ja Kaakkois-Suomi 0294312334

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Karhukannan kasvu näyttää taittuneen

18.03.2019 - 13:51

Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusimman kanta-arvion mukaan Suomen karhukannan kasvu on taittunut. Karhujen kokonaisyksilömäärän arvioidaan olevan 2020–2130 yksilöä ennen vuoden 2019 metsästyskautta. Arvio on noin viisi prosenttia pienempi kuin vuonna 2018 annettu arvio.

Karhujen lukumäärä on vähentynyt selvimmin Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa mutta samalla Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon riistakeskusten alueella on havaittu hienoista kasvua. Kaikkiaan muutokset ovat vähäisiä.

Karhun kanta-arvio perustuu petoyhdyshenkilöiden Tassu-tietojärjestelmään kirjaamiin pentuehavaintoihin. Vuoden 2018 aikana tallennettiin 948 pentuehavaintoa, joissa tavattiin vähintään yksi alle vuoden ikäinen pentu. Pentuehavaintojen määrä on vähentynyt vuoden 2017 huippuvuodesta noin 42 prosenttia.

Tallennetuista pentuehavainnoista arvioidaan erillisten pentueiden lukumäärää vertailemalla pentujen lukumäärää, havaintojen keskinäisiä etäisyyksiä sekä havaintoihin liittyviä tassun jälkien kokoa. Lisäksi otetaan huomioon tutkimustieto karhun biologiasta.

Lisätietoa karhukannan arvioinnista ja karhuhavainnoista löytyy riistahavainnot.fi-sivuilta.

Linkki kanta-arviooon

Lisätietoja:

Tutkija Samuli Heikkinen, Luke, puh. 029 532 7873, samuli.heikkinen@luke.fi
Tutkimusprofessori Ilpo Kojola, Luke, puh. 029 532 7411, ilpo.kojola@luke.fi

Riistahavainnot.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer