slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Riista.fi

Julkaise syötteitä Suomen riistakeskus
Finlands viltcentral
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 25 min sitten

Suomen riistakeskus Oulu on myöntänyt yhteensä 5795 pyyntilupaa tulevalle hirvenmetsästyskaudelle

16.07.2019 - 10:00

Suomen riistakeskus Oulu on myöntänyt toimialueensa viidelle hirvitalousalueelle yhteensä 5795 pyyntilupaa tulevalle hirvenmetsästyskaudelle. Myönnetty lupamäärä on selvästi pienempi kuin vuonna 2018, jolloin pyyntilupia myönnettiin 8 459 kappaletta. Tänä vuonna suurimmassa osassa aluetoimiston alueesta rajoitettiin myös pyyntiluvilla sallittua aikuisten hirvien määrää.

Luonnonvarakeskus arvioi koko Oulun riistakeskusalueen hirvikannan kooksi viime syksyn jahdin jälkeen noin 9 400 hirveä. Edellisen vuoden verotuksella hirvikanta laski tavoitetasoon alueen viidestä hirvitalousalueesta neljällä ja oli yhdellä hirvitalousalueella sen ylärajalla. Maapinta-alaan suhteutettuna hirvitiheys oli välillä 2,0-3,2 hirveä tuhannella hehtaarilla hirvitalousalueesta riippuen.

Suomen riistakeskus Oulun alueellinen riistaneuvosto on asettanut hirvitiheyden tavoitteet hirvitalousaluekohtaisesti välille 2,0-3,1 hirveä tuhannella hehtaarilla. Myönnetyllä lupamäärällä pyritään pitämään hirvitiheydet asetetuilla tavoitetasoilla. Hirvikannan rakenteen osalta puolestaan tavoitellaan tilannetta, jossa naaraita on enintään 1,5 yksilöä yhtä urosta kohti, ja metsästyksen jälkeen jäävään talvehtivaan kantaan jää 20-30 prosenttia vasoja.

Hirveä on mahdollista pyytää vahtimalla pellolta 1. syyskuuta alkaen. Lokakuun toisena lauantaina käynnistyvä varsinainen hirvenmetsästyskausi jatkuu puolestaan vuoden loppuun, ja sen jälkeenkin hirveä saa metsästää ilman koiraa tammikuun 15. päivään asti. Poikkeuksena Oulun riistakeskusalueella ovat Kuusamon ja Taivalkosken kunnat, jotka metsästävät Lapin mukaisesti aikaistetun hirvenmetsästyksen malliin. Täten varsinainen metsästyskausi alkaa siellä jo 1. syyskuuta, mutta keskeytyy kiimarauhoituksen ajaksi syyskuun 21. päivästä lokakuun toista lauantaita edeltävään päivään.

 

Lisätietoja: Harri Hepo-oja, riistapäällikkö

029 431 2262, harri.hepo-oja@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Kainuuseen hirven pyyntilupia hieman vähemmän kuin viime vuonna

15.07.2019 - 10:10

Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevalle syksylle 1800 hirven pyyntilupaa Kainuun alueelle. Yhdellä pyyntiluvalla voi kaataa yhden aikuisen hirven tai kaksi hirven vasaa. Riistakeskus arvioi kokonaissaaliin nousevan 2200 eläimeen. Viime syksynä kaadettiin 2515 hirveä.

Hyrynsalmella, Ristijärvellä, Kuhmossa ja Paltamossa pyyntilupamääriin ei tullut juurikaan muutoksia viime vuoteen verrattuna. Suomussalmella lupamäärä pieneni viidenneksen ja Puolangalla lähes 60 prosenttia. Luvat kasvoivat Sotkamossa viidenneksen ja Vuolijoella kolmanneksen.

Kainuun alueellinen riistaneuvosto on asettanut tavoitetiheydet maakunnan neljälle hirvitalousalueelle. Suomussalmella tavoitetiheyshaarukka on 2.5-3.3 hirveä tuhannella hehtaarilla ja muilla alueilla 2.4-3.0. Hirvikannan arvioidaan olevan sovituissa raameissa ensi syksyn jälkeen. Suunnitelman mukaan hirviä olisi tuhannella hehtaarilla Suomussalmella 2.9, Paltamo-Puolanka-Hyrynsalmi-Ristijärvi-alueella 2.7, Kuhmossa 2.4 ja Sotkamo-Kajaani-Vuolijoki-alueella 2.7.

Saaliissa tulee olla riittävästi vasoja, jotta hirvikanta olisi ikärakenteeltaan luonnonmukainen. Tämä on varmistettu lupaehdoilla.  Suomussalmen, Hyrynsalmen, Ristijärven, Puolangan ja Kuhmon pyyntiluvista saa vain osan käyttää aikuisten hirvien metsästykseen. Muualla riittävään vasaverotukseen toivotaan päästävän suositusten avulla. Aikuisten hirvien pyynnissä huomio tulee kiinnittää siihen, että kantaan jää riittävästi sonneja. Sen sijaan Kuhmossa lehmiä tulisi säästää.

Hirven metsästys alkaa lauantaina 12. lokakuuta. Metsästysaika kestää tammikuun 15. päivään saakka, mutta koiraa ei saa kuitenkaan käyttää tammikuun pyynnissä. Lisäksi pyyntilupia voi käyttää tietyin ehdoin syyskuun alusta lähtien vahtimalla pellolta. Tarkoituksena on vähentää hirvien aiheuttamia vahinkoja viljelyksillä.

Riistakeskus kehottaa kaikkia hirviseurueita lähettämään edustajansa hirvipalavereihin, joita riistakeskus ja riistanhoitoyhdistykset järjestävät ennen jahdin alkua. Niissä käydään läpi metsästyksen turvallisuuteen ja järjestelyihin liittyviä asioita.

 

Lisätietoja: Riistapäällikkö Jukka Keränen 0294312231 Suomen riistakeskus Kainuu
Kategoriat: Metsästysuutiset

Kaakkois-Suomessa voidaan metsästää 24 karhua syksyn 2019 metsästyskaudella

12.07.2019 - 13:10

Suomen riistakeskus on myöntänyt Kaakkois-Suomen alueelle poikkeusluvat 24 karhun metsästämiseen. Karhun metsästysaika alkaa elokuun 20. päivä ja päättyy lokakuun lopussa.

Kaakkois-Suomessa Koillis-Kymen ja Raja-Kymen yhdessä muodostamalla alueella on mahdollista metsästää yhteensä kaksikymmentä karhua.  Koillis-Kymen alueen muodostavat Ruokolahden-Imatran, Rautjärven ja Parikkalan riistanhoitoyhdistysten alueiden yhteislupaan ilmoittautuneet metsästysseurat ja –seurueet. Raja-Kymi koostuu Joutsenon, Etelä-Saimaan ja Ylämaan riistanhoitoyhdistysten alueilla toimivien metsästysseurojen ja seurueiden alueista.

Keski-Kymen alueella voidaan metsästää neljä karhua, joista kaksi 6- tien pohjoispuoliselta ja kaksi 6-tien eteläpuoliselta alueelta. Keski-Kymen alue kattaa Lemin-Taipalsaaren, Luumäen, Miehikkälän, Savitaipaleen-Suomenniemen, Sippolan, Valkealan-Kouvolan, Vehkalahden-Haminan ja Virolahden riistanhoitoyhdistysten  alueilla toimivien yhteislupaan ilmoittautuneiden metsästysseurojen ja  -seurueiden alueet.

Luonnonvarakeskus (LUKE) on arvioinut Kaakkois-Suomen alueen karhukannaksi ennen tämän vuoden metsästyskautta 225-240 yli vuoden ikäistä karhua ja alueen pentutuotoksi 55 pentua.

Vuonna 2018 karhun kannanhoidolliseen metsästykseen Kaakkois-Suomessa oli 26 poikkeuslupaa ja saaliiksi tuli 25 karhua.

 

Lisätietoja: riistapäällikkö Erkki Kiukas 029 431 2221

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus Pohjois-Savoon poikkeusluvat kuuden karhun kannanhoidolliseen metsästämiseen

12.07.2019 - 13:10

Pohjois-Savossa myönnettiin poikkeuslupia yhteensä kuuden karhun metsästämiseen Kiuruveden-Pyhäjärven (1 poikkeuslupa), Sonkajärven (1), Leppävirran-Varkauden (1) ja Keiteleen-Pielaveden-Tervon-Vesannon-Viitasaaren (1), Rautavaaran-Varpaisjärven-Nilsiän (1) ja Tuusniemen-Riistaveden-Vehmersalmen (1) alueille. Haettu määrä oli 11 poikkeuslupaa. Kannanhoidolliset poikkeusluvat myönnettiin maakunnan tiheimmille karhualueille, joilta on edellisten kahden vuoden aikana kirjautunut pentuehavaintoja ja karhun aiheuttamia vahinkoja. Iisalmen-Pielaveden-Maaningan hakemusalueella karhupentuehavaintoja oli muita alueita vähemmän, joten sinne poikkeuslupaa ei myönnetty. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella on säädetty Suomessa metsästysvuoden 2019–2020 karhusaaliin enimmäismääräksi 313 yksilöä.

Pentuehavaintojen ilmoittaminen petoyhdyshenkilöille ja kirjaaminen Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään on kannan seuraamisen kannalta erittäin tärkeää. Luonnonvarakeskus on arvioinut Suomen riistakeskus Pohjois-Savon alueen vuoden 2018 pentueiden määräksi 9–12 pentuetta ja 14–20 pentua. Pentutuotoksi arvioidaan 15 pentua. Maakunnan karhukannaksi ennen metsästyskautta 2019 arvioidaan 75–90 yli vuoden ikäistä karhua.

Vuoden 2017 aikana karhut rikkoivat mehiläispesiä ja rehupaaleja Pohjois-Savon alueella yhteensä 62700 euron edestä. Viime vuonna arvioidut karhuvahingot olivat puolittuneet 31700 euroon. Vastaavasti hirven aiheuttamia arvioituja metsävahinkoja arvioitiin viime vuonna 35409 euroa. Karhuvahinkoja on pyritty estämään ennalta muun muassa suojaamalla mehiläistarhoja sähköaidoilla. Mehiläistarhaajat saavat aitaustarvikkeet Suomen riistakeskuksen kautta korvauksetta käyttöönsä.

Jokaisen on syytä hävittää kesämökkien ja kotitalouksien jätteet siten, etteivät karhut pääse tottumaan ”helppoon ja makeaan elämään”. Houkuttavaan ravintokohteeseen tottuneen karhun vieroittaminen huonosta tavasta on usein erittäin hankalaa, joskus mahdotonta ja ainoaksi keinoksi jää karhun lopettaminen.

Luonnonvarakeskuksen antaman Karhukanta Suomessa 2018 -julkaisun mukaan kevään pentutuotto huomioiden vuoden 2019 karhujen lukumäärän koko maassa arvioidaan olevan 2020–2130 yksilöä. Karhun metsästysaika on 20.8.–31.10.2019.

Viime vuonna Pohjois-Savossa kaadettiin kannanhoidollisilla poikkeusluvilla yhteensä 10 karhua, yhdeksän Pohjois-Savon ja yksi Etelä-Savon aluetoimistolta myönnetyillä luvilla.

Lisätietoja, riistapäällikkö Jouni Tanskanen p. 029 431 2301

 

Karhukanta Suomessa 2018 -julkaisu: https://riistahavainnot.fi/suurpedot/suurpetotutkimus/wp-content/uploads/sites/4/2019/05/Karhukanta_Suomessa_2018.pdf

Aitausohjeet mehiläistarhoille:

http://www.mehilaishoitajat.fi/mehilaishoitajille/karhut/aitausohjeet-mehilaistarhoille/

Kategoriat: Metsästysuutiset

Karhulupamäärä kasvoi Etelä-Savossa

12.07.2019 - 13:05

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella on säädetty Suomessa metsästysvuoden 2019 – 2020 saaliiksi saatavien karhujen enimmäismääräksi 313 yksilöä. Etelä-Savon alueelle myönnettiin kannanhoidollisia poikkeuslupia yhteensä 40 karhun metsästämiseen. Poikkeusluvat on suunnattu alueille, joilla karhukanta on havaintojen perusteella tällä hetkellä tihein.

Poikkeuslupia suunnattiin viime vuotta enemmän Etelä-Savon itäosiin lisääntyneiden karhupentuehavaintojen ja karhujen aiheuttamien vahinkojen kasvun myötä. Alueen lupamäärä kasvoi kahdeksalla karhulla edelliskauteen verrattuna. Enonkosken, Puumalan, Savonlinnan ja Sulkavan kuntien alueiden yhteisluvalle myönnettiin 15 lupaa. Kerimäen ja Savonrannan yhteisluvalla on mahdollista kaataa viisi karhua.

Juvan, Joroisten, Rantasalmen ja Mikkelin alueella on mahdollista viime vuoden tapaan metsästää kymmen otsoa.

Pieksämäen, Rautalammin ja Suonenjoen kuntia sisältävälle alueelle suunnattiin neljä poikkeuslupaa.

Haetun mukaisesti kahden karhun metsästämiseen myönnettiin poikkeuslupa Mäntyharjun, Heinäveden sekä Kangasniemen lupa-alueille.

Luonnonvarakeskus on arvioinut petoyhdyshenkilöiden kirjaamien havaintojen perusteella riistakeskus Etelä-Savon alueen karhukannaksi 260 – 280 yli vuoden ikäistä karhua. Suomessa aikuisia karhuja on noin 2100. Karhun metsästysaika alkaa elokuun 20. päivä ja päättyy lokakuun lopussa. Viime vuonna Etelä-Savon alueelta kaadettiin 30 karhua.

Lisätietoja riistapäällikkö Petri Vartiainen p. 029 431 2211

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pohjois-Karjalaan poikkeusluvat 114 karhun metsästämiseen

12.07.2019 - 13:02

Suomen riistakeskus on myöntänyt Pohjois-Karjalaan poikkeusluvat 114 karhun metsästämiseen. Lupamäärä on 23 kpl pienempi kuin metsästyskaudella 2018. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaan saaliiksi saatavien karhujen enimmäismäärä saa olla alkavana metsästysvuonna koko maassa 313 yksilöä. Poronhoitoalueen ulkopuolella määrä on 228, josta Pohjois-Karjalaan myönnetään puolet.

Lupa-alueittain poikkeusluvat jakautuvat Pohjois-Karjalassa siten, että Ilomantsissa voidaan metsästää 28 karhua, Lieksassa 26, Keski-Karjalan lupa-alueella 21, Joensuu-Eno lupa-alueella 12, Nurmeksessa kahdeksan, Tuupovaarassa seitsemän, Valtimolla neljä, Liperi-Outokumpu lupa-alueella neljä, Juuassa kaksi ja Polvijärvellä kaksi karhua.

Kahdella edellisellä metsästyskaudella poikkeuslupia karhun metsästykseen on kohdennettu voimakkaasti Ilomantsin ja Lieksan alueille karhukannan pienentämiseksi ja hirvikantojen vahvistamiseksi. Näillä alueilla petoyhdyshenkilöiden kirjaamien karhuhavaintojen määrä onkin vähentynyt edellisvuosista. Poikkeusluvat tälle metsästyskaudelle on jaettu tasaisemmin maakunnan eri lupa-alueille. Poikkeuslupien määrä pienenee Ilomantsin ja Lieksan alueilla. Keski-Karjalan alueella lupamäärä lisääntyy yhdellä ja muilla seitsemällä lupa-alueella poikkeuslupien määrä on sama kuin kaudella 2018.

Riistakeskus on lupia myöntäessään huomioinut karhukannan tihentymät ja karhun aiheuttamien kotieläin- ja maatalousvahinkojen kehityksen. Pohjois-Karjalassa karhun arvioitiin aiheuttaneen korvattavia maatalous- ja kotieläinvahinkoja viime vuonna 47 000 euron edestä. Vahinkomäärät pienentyivät selvästi vuodesta 2017, jolloin vahinkojen yhteissumma oli 141000 euroa.

Lupia kohdennettaessa on huomioitavana seikkana pidetty myös hirvikannan tilaa suhteessa karhukantaan.

Luonnonvarakeskus on arvioinut Pohjois-Karjalan alueen karhukannaksi 450 – 470 yli vuoden ikäistä karhua. Pentutuotoksi on arvioitu 110 pentua. Vuotta aiemmin arvio oli 500 – 540 yli vuoden ikäistä karhua ja arvio pentutuotosta 130.

Vuonna 2018 Pohjois-Karjalaan myönnettiin poikkeusluvat 137 karhun metsästämiseen. Kaikki luvat tulivat käytetyksi.

Karhun metsästyskausi alkaa 20.8. ja päättyy lokakuun lopussa.

Lisätietoja perjantaina 12.7. klo 13-15 riistapäällikkö Juha Kuittinen 029 4312291

Kategoriat: Metsästysuutiset

Kainuuseen 20 poikkeuslupaa karhun pyyntiin

12.07.2019 - 13:02

Poikkeuslupia haettiin neljällä hakemuksella (1) Kuhmoon, (2) Sotkamoon, (3) Kajaaniin ja (4) Ristijärven, Paltamon sekä Puolangan eteläosan muodostamalle alueelle. Poikkeusluvat jakautuvat siten, että Kuhmossa voidaan metsästää neljätoista karhua, Sotkamossa neljä, Kajaanissa yksi ja samoin Ristijärven, Paltamon ja Puolangan eteläosan muodostamalla alueella yksi karhu 20.8. alkavalla metsästyskaudella. 

Poikkeuslupien kohdentamisessa Kuhmoon vaikuttivat alueen karhutiheyden lisäksi metsäpeurojen esiintyminen alueella ja paikoin heikko hirvikanta. Suurpetojen saalistus näkyy niin metsäpeurojen kuin hirvienkin vasatuotossa alueella.

Viime vuonna poikkeusluvat myönnettiin 25 karhun pyyntiin. Saalis jakautui siten, että Kuhmossa saatiin 20 karhua, Sotkamossa neljä ja Ristijärven, Paltamon sekä Puolangan eteläosan muodostamalla alueella yksi karhu.

Poronhoitoalueella karhun metsästys tapahtuu maa- ja metsätalousministeriön asettamin kiintiöin. Kiintiö on yhteensä enintään 85 karhua, josta itäiselle poronhoitoalueelle on asetettu 70 karhun kiintiö ja läntiselle 15 yksilöä. Suomussalmi kuuluu itäiseen kiintiöön ja Hyrynsalmi sekä Puolangan poronhoitoalueen puoleinen alue läntiseen. Kainuussa poronhoitoalueella kaadettiin viime syksynä Suomussalmella 36 karhua sekä Hyrynsalmella ja Puolangan poronhoitoalueella molemmissa kaksi karhua.

Tuoreimman Luonnonvarakeskuksen karhukanta-arvion mukaan Kainuun metsissä liikkuu 145–160 yli vuoden ikäistä karhua ja tänä vuonna on arvioitu syntyneen 35 pentua. Koko maassa karhuja arvioidaan olevan noin 2100 yksilöä.

Lisätietoja: lupahallintopäällikkö Marko Paasimaa,  029 431 2232
Kategoriat: Metsästysuutiset

Karhun poikkeuslupia viime vuotta vähemmän

12.07.2019 - 13:00

Suomen riistakeskus on myöntänyt yhteensä 228 poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästykseen 20. elokuuta alkavalle metsästyskaudelle. Lisäksi poronhoitoalueella voidaan kaataa alueellisen kiintiön nojalla 85 karhua. Maa- ja metsätalousministeriön asettama kokonaiskiintiö tulevalle metsästyskaudelle on 313 eläintä.

Poronhoitoalueen karhunpyyntikiintiöstä itäisellä poronhoitoalueella saa kaataa 70 ja läntisellä 15 karhua. Kiintiö on 10 eläintä pienempi kuin edellisvuonna. Viime metsästyskaudella itäiseltä poronhoitoalueelta saatiin saaliiksi 76, ja läntiseltä 11 karhua. Metsästyksellä pyritään vähentämään karhujen porotaloudelle aiheuttamia vahinkoja.

Poronhoitoalueen ulkopuolelle Suomen riistakeskus on myöntänyt 228 kannanhoidollista poikkeuslupaa, Määrä on 32 lupaa edellisvuotta vähemmän.  Lupamäärä on suurin Pohjois-Karjalassa, jonne myönnettiin 114 poikkeuslupaa. Viime vuonna poronhoitoalueen ulkopuolinen karhusaalis oli 248 karhua.

Poikkeuslupia on myönnetty eniten alueille, joissa kannan leikkaamiselle tai kasvun pysäyttämiselle on tarve. Lupia on tämän vuoksi kohdistettu edelleen Pohjois-Karjalaan. Etelä-Savon itäosiin lupia suunnattiin karhukannan ja karhujen aiheuttamien vahinkojen kasvun perusteella. Etelä-Savo on ainut alue, jossa lupamäärä merkittävästi kasvoi viime vuodesta. Kainuussa, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla poikkeuslupia on suunnattu metsäpeura-alueille.

Luonnonvarakeskuksen karhukanta-arvion mukaan Suomen karhukanta on hieman pienentynyt edellisvuodesta. Kasvua on tapahtunut lähinnä itäisessä Suomessa ja siellä alueen eteläosissa Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Savossa. Muualla muutokset ovat vähäisempiä. Metsissämme liikkuu arvion mukaan vajaa 1 800 yli vuoden ikäistä karhua ja lähes 400 pentua. Viime metsästyskauden kokonaissaalis oli 335 karhua.

Kannanhoidolliset karhuluvat 2019_taulukko

Lisätietoja

Marko Paasimaa, lupahallintopäällikkö, Suomen riistakeskus
029 431 2232, marko.paasimaa@riista.fi

Sauli Härkönen, Julkisten hallintotehtävien päällikkö, Suomen riistakeskus

029 431 2104, sauli.harkonen@riista.fi

Alueelliset lisätiedot riistapäälliköiltä: ks. yhteystiedot 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Etelä-Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle ennätysmäärä valkohäntäpeuran pyyntilupia – maakuntiin hirvenpyyntilupia hieman viime vuotta enemmän

12.07.2019 - 10:04

Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevan syksyn valkohäntäpeuran metsästykseen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin yhteensä 811 pyyntilupaa. Pyyntilupia myönnettiin reilut 260 enemmän kuin viimevuonna. Luonnonvarakeskuksen tuottaman arvion mukaan valkohäntäpeurakanta on kasvanut tavoitteellisesti ja levittäytynyt uusille alueille. Alkavalla metsästyskaudella valkohäntäpeuraa metsästetään ensimmäistä kertaa kaikissa Etelä-Pohjanmaan kunnissa. Keski-Pohjanmaalla valkohäntäpeuran metsästys keskittyy pääasiassa rannikkopitäjiin.

Maakuntiin on myönnetty hirvenmetsästykseen yhteensä 4197 pyyntilupaa. Myönnetty määrä on 212 pyyntilupaa suurempi kuin edellisvuonna. Pyyntilupia on painotettu erityisesti rannikon läheisyyteen hirvivahinkojen ehkäisemiseksi. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Myönnetyillä luvilla on suositusten mukaisesti käytettynä mahdollista kaataa reilut 5000 hirveä.

Metsäpeuran metsästykseen Suomen riistakeskus on myöntänyt pohjalaismaakuntiin yhteensä 15 pyyntilupaa. Määrä on sama kuin useina edellisinäkin vuosina. Luvat on myönnetty Suomenselän metsäpeurapopulaation keskeisimmille talvi- ja kesälaidunalueille. Viimeisimmän arvion mukaan Suomenselän metsäpeurakanta on noin 1500 yksilön suuruinen ja kasvaa maltillisesti.

Hirvenmetsästys alkaa lokakuun toisena lauantaina

Hirvenmetsästys alkaa lokakuun toisena lauantaina ja kestää tammikuun puoleenväliin asti. Hirvien pellolta tapahtuva vahtimispyynti on mahdollista 1.9. alkaen. Valkohäntäpeuran metsästys voidaan aloittaa vahtimalla syyskuun alusta ja metsästys muilla menetelmillä alkaa metsäpeuran tapaan syyskuun viimeisenä lauantaina.

Lisätietoja, Mikael Luoma, riistapäällikkö, 029 431 2271

Kategoriat: Metsästysuutiset

Rannikko-Pohjanmaalla myönnettiin 2082 hirvenpyyntilupia

12.07.2019 - 08:35

Suomen riistakeskus Rannikko-Pohjanmaa on myöntänyt tulevan syksyn hirvenmetsästykseen Rannikko-Pohjanmaan alueelle 2082 hirven pyyntilupaa.  Edellisellä metsästyskaudella (2018) Rannikko-Pohjanmaalla käytettiin 86% myönnetyistä pyyntiluvista ja niillä kaadettin 2459 hirveä silloin myönnetyllä pyyntilupamäärällä (2107kpl).  Valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnettiin tulevalle kaudelle 1177 kpl. (v.2018 myönnettiin 939 kpl)

Hirvieläinten pyyntiluvalla voi kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.

Pyyntilupamäärä perustuu Rannikko-Pohjanmaan alueellisen riistaneuvoston asettamiin hirvikannan tiheystavoitteisiin. Tavoitteet ovat hirvitalousalueittaisia ja voimassa kolme vuotta. Rannikko-Pohjanmaalla on kolme hirvitalousaluetta. Tiheystavoitteeena on 3,0-4,0 hirveä / 1000 ha suhteutettuna kokonaismaapinta-alaan.

Kaikille hirvitalousalueille riistanhoitoyhdistykset ovat laatineet verotussuunnitelman, joka tähtää asetettujen tavoitteiden alarajalle. Käytännössä tulevan syksyn hirvenmetsästyksellä siis edelleen pienennetään hirvikantaa.

Jahti mahdollista aloittaa jo syyskuun alussa.

Metsästysasetuksen muutoksen myötä hirvieläinten vahtimalla tapahtuva metsästys on myös tulevana syksynä mahdollista aloittaa jo syyskuun alusta. Muutoksen tavoitteena on helpottaa hirvieläinkantojen säätelyä ja vahinkojen ennaltaehkäisyä.

Lisätietoja: riistapäällikkö Stefan Pellas p.029 431 2311
Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästyskortti 2019-2020

12.07.2019 - 08:26

Metsästäjä-lehti 4/2019 saapuu lähipäivinä. Sen mukana toimitetaan totutusti metsästyskortti ja riistanhoitomaksun tilisiirtolomake. Suoramaksulla tai e-laskulla maksaneille toimitetaan lehden mukana metsästyskortti, jossa lukee ”maksettu 3.6.2019”.

Tänä vuonna suoramaksulla tai e-laskulla maksaneet eivät saa muovitettua korttia vaan paperikortin, joka leikataan lehden takasivulta.

Jos et saanut lehteä päivän postin mukana, odota kärsivällisesti vielä muutama päivä.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus hakee asiantuntijaa vakituiseen työsuhteeseen

12.07.2019 - 08:02

Suomen riistakeskus on maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa ja valvonnassa toimiva itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jolla on 15 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Suomen riistakeskuksen tehtävänä on edistää kestävää riistataloutta, tukea riistanhoitoyhdistysten toimintaa, huolehtia riistapolitiikan toimeenpanosta ja hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät.

Suomen riistakeskus hakee asiantuntijaa asiakaspalvelutiimin vetäjäksi ja metsästäjärekisterivastaavan sijaisen tehtäviin. Työpanos jakautuu suurimmaksi osaksi asiakaspalveluun ja julkisena hallintotehtävänä hoidettaviin metsästäjärekisteriasioihin, joiden lisäksi on erikseen sovittavia muita julkisia hallintotehtäviä sekä muita riistakeskuksen työtehtäviä.

Asiakaspalveluvastaavan työtehtävinä ovat muun muassa:

  • toimia asiakaspalvelutiimin vetäjänä
  • kehittää asiakaspalvelua ja neuvontaa
  • ohjeistaa asiakasneuvojien työtä ja järjestää vuorottelu palveluaikoina
  • osallistua asiakasneuvontaan

Metsästäjärekisterivastaavan tehtävinä ovat muun muassa:

  • koordinoida metsästäjärekisteriin liittyvää yhteistoimintaa
  • hoitaa metsästäjärekisteriin liittyvät sopimusasiat
  • valmistella riistahoito- ja pyyntilupamaksulain 7 a ja 7 c §:ien mukaiset asiat
  • ohjeistaa väärien tai ylimääräisten riistanhoitomaksujen palautukset
  • päivittää rekisteriohje riistanhoitoyhdistyksille
  • huolehtia metsästäjämäärätilastoista ja niiden toimittamisista
  • antaa rekisteriin liittyvää neuvontaa asiakkaille

Tehtävään haetaan henkilöä, jolla on hallinnollisten tehtävien tuntemusta ja perehtyneisyyttä asiakaspalvelutoimintaan.

Edellytämme:

  • tehtävään soveltuvaa koulutusta (esim. tradenomi, merkonomi)
  • suomen kielen erinomaista ja ruotsin sekä englannin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa
  • kykyä selviytyä kiireisissäkin tilanteissa
  • sujuvaa Office-ohjelmien osaamista
  • erinomaista yhteistyökykyä ja tiimityötaitoja
  • hyvää suullista ja kirjallista esitystaitoa
  • valmiutta matkustaa kotimaassa
  • riistanhoitoyhdistystoiminnan ja metsästysasioiden tuntemus luetaan eduksi

Toimi on toistaiseksi voimassa oleva 6 kk:n koeajalla. Toimen palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen ja palkkausjärjestelmän mukaisesti.

Toimi tulisi ottaa vastaan 1.11.2019 tai sopimuksen mukaan.

Toimen sijoituspaikka on erikseen sovittava Suomen riistakeskuksen aluetoimisto, joista sijaintipaikoista ensisijaisimpia ovat Suomussalmi, Joensuu, Jyväskylä, Juva tai Hamina.

Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 15.8.2019 mennessä ensisijaisesti sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus, Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 Helsinki. Kuoreen merkintä: Asiantuntija.

Lisätietoja antavat:

Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, puh. 029 431 2104, sauli.harkonen@riista.fi

Apulaisjohtaja Jari Pigg, puh 029 431 2102, jari.pigg@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus hakee suunnittelijaa määräaikaiseen työsuhteeseen vuoden 2020 loppuun saakka

12.07.2019 - 08:01

Suunnittelijan työtehtävinä ovat mm:

  • riistan elinympäristöjen hoidon kehittämiseen liittyvät asiantuntijatehtävät ja elinympäristöihin liittyvien
  • kehityshankkeiden edistäminen
  • haitallisten vieraslajien pyynnin tehostamiseen liittyvien kehityshankkeiden edistäminen

Edellytämme:

  • ylempää korkeakoulututkintoa mielellään luonnonvara-alalta
  • riistatalouden ja metsästyksen hyvää tuntemusta
  • metsästyslainsäädännön tuntemusta
  • suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa
  • englannin kielen taitoa
  • neuvottelutaitoja ja yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyä
  • valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen Suomessa ja tarvittaessa myös ulkomailla
  • valmiutta kehittää riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota

Toimen palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja toimi on otettava vastaan 1.9.2019 tai sopimuksen mukaan.

Toimen sijoituspaikkana on sopimuksen mukaan Suomen riistakeskuksen aluetoimisto.

Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 9.8.2019 klo 16.00 mennessä ensisijaisesti sähköpostitse osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus/Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 HELSINKI. Kuoreen merkintä: Suunnittelija/Elinympäristöt

Lisätietoja antavat:

Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 029 431 2105, jarkko.nurmi@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Poliisi: Ampuma-aselain muutoksen (voimaan 15.7.2019) keskeiset vaikutukset luvanhaltijoille ja luvanhakijoille

11.07.2019 - 12:19

Ampuma-aselaki muuttuu 15.7.2019. Muutoksella pannaan täytäntöön asedirektiiviin tehdyt muutokset. Lainmuutos ei aiheuta toimenpiteitä valtaosalle nykyisistä aseluvan haltijoista. Myös suurin osa jatkossa aselupaa hakevista voi toimia kuten tähänkin asti. Prosessi pysyy pääpiirteissään entisellään. Ennen lainmuutosta myönnetyt luvat jäävät voimaan sellaisenaan joitakin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, niistä lisää alla.

Erityisen vaaralliset ampuma-aseet

Lainmuutoksen myötä erityisen vaarallisten ampuma-aseiden luokka (niin sanottu A-luokka) laajenee. A-luokkaan kuuluvat vastedes myös:

  1. ampuma-aseet, jotka on valmistettu toimimaan sarjatulella, mutta on muunnettu toimimaan kertatulella, lippaallisella kertatulella tai itselataavalla kertatulella
  2. lyhyet (kokonaispituus on enintään 600 mm tai piipun pituus on enintään 300 mm), keskisytytteiset itselataavat kertatuliaseet, joilla voidaan laukaista yli 21 patruunaa ilman uudelleenlatausta tai joissa käytetään latauslaitetta (kiinteä tai irrotettava), jonka kapasiteetti on yli 20 patruunaa
  3. pitkät (mitat yli yllä mainitun lyhyen ampuma-aseen määritelmän) keskisytytteiset itselataavat kertatuliaseet, joilla voidaan laukaista yli 11 patruunaa ilman uudelleenlatausta tai joissa käytetään latauslaitetta (kiinteä tai irrotettava), jonka kapasiteetti on yli 10 patruunaa
  4. lyhyet itselataavat kertatuliaseet, jotka on suunniteltu ja valmistettu ammuttavaksi kahdella kädellä ja olkapäätä vasten tuettavaksi taikka muuten kahden käden otteella ammuttavaksi

Jos tällainen ampuma-ase on hankittu viimeistään 12.6.2017, lupa säilyy sen voimassaoloajan ennallaan ilman mitään toimenpiteitä. Luvalla saa pitää hallussa ja hankkia edellä mainittuja latauslaitteita (ns. isoja lippaita).

Jos ampuma-ase sen sijaan on hankittu 13.6.2017 tai sen jälkeen ja luvanhaltija haluaa edelleen säilyttää oikeutensa hankkia ja pitää hallussa suurikapasiteettisia latauslaitteita, on lupaa haettava uudelleen kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta (viimeistään 14.1.2020). Lupaa haetaan poliisilaitokselta uuden lain mukaisin perustein ja perusteen olemassaolo on osoitettava uuden lain mukaisesti (katso sivut Hyväksyttävät käyttötarkoitukset ja Käyttötarkoituksen osoittaminen) ja se annetaan siirtymäaikana maksutta. Ratkaisevaa on se, että hakemus on pantu vireille siirtymäaikana. Sitä voi myöhemmin täydentää, ja lupa on voimassa ennallaan siihen saakka kunnes hakemus on käsitelty ja uusi lupa myönnetty. Hakemus säilyy siis vireillä poliisin järjestelmässä odottamassa esimerkiksi sitä, että edellytys vuoden mittaiseen ampumaseuran jäsenyyteen on ollut mahdollista täyttää.

Ellei lupahakemusta panna vireille määräajan puitteissa, lupa raukeaa siltä osin kuin se koskee ns. isojen lippaiden hankkimista ja hallussapitoa. Luvan mukaista ampuma-asetta saa siis ilman toimenpiteitäkin pitää edelleen hallussa ja käyttää ns. lyhyellä lippaalla, B-luokan ampuma-aseena. Ison lippaan hallussapito tämän jälkeen johtaa kaikkien niiden aselupien peruuttamiseen, joiden nojalla henkilöllä on oikeus pitää hallussaan pistoolia, pienoispistoolia, revolveria, pienoisrevolveria tai aseita, joiden toimintatapa on itselataava kertatuli.

Erityisen vaarallisten ampuma-aseiden hankkimisesta, katso sivut Hyväksyttävät käyttötarkoituksetKäyttötarkoituksen osoittaminen ja Erityisen vaaralliset ampuma-aseet.

Asealan elinkeinoluvat ja elinkeinon harjoittaminen

Ennen 1.1.2010 myönnetty asealan elinkeinolupa tai muu sellainen lupa, joka oikeuttaa harjoittamaan asealan elinkeinoa, on uusittava. Uusiminen tapahtuu ilmoittamalla vuoden kuluessa lain voimaantulosta Poliisihallituksen Asehallintoon aikeensa jatkaa elinkeinotoimintaa. Ilmoitukseen liitetään alkuperäisen luvan kopio ja ampuma-aseasetuksen 10 § mukaiset tiedot. Jos toiminta jatkuu ennallaan, uusi lupa annetaan maksutta. Jos luvan sisältöön (esimerkiksi toiminnan laajuuteen) halutaan tehdä samassa yhteydessä muutoksia, se käsitellään uutena lupana, joka on maksullinen. Ellei ilmoitusta tehdä edellä mainitussa määräajassa, se raukeaa, eikä toimintaa saa enää harjoittaa.

Kaupan lisäksi jatkossa luvanvaraista on myös aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten kaupallinen vaihto, säilyttäminen ja vuokraaminen. Myös Suomen sisällä tapahtuvan siirtämisen tai valtion rajat ylittävän siirron, tuonnin ja viennin järjestäminen kuuluu tämän luvan piiriin.

Luvan hakemisesta ja uusimisesta katso tarkemmin sivu Ase-elinkeinoluvat.

Sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus ja reserviläistoiminta

Reserviläistoiminta sotilaallisia valmiuksia palvelevana koulutuksena (sotva) on uusi ampuma-aselain mukainen hyväksyttävä käyttötarkoitus. Tätä tarkoitusta voi käyttää perusteena silloin, kun haetaan lupaa pitkään ampuma-aseeseen, jossa on tai johon voidaan kiinnittää ns. iso lipas (katso yllä tai sivu Erityisen vaaralliset ampuma-aseet, aseen osat, patruunat ja ammukset). Muilla ampuma-aseilla harjoitettava reserviläistoiminta perustellaan edelleen ampumaharrastuksena, poikkeuksena sovellettu reserviläisammunta (SRA), joka perustellaan ampumaurheiluna.

Luvan saaminen sotva-koulutusperusteella edellyttää Puolustusvoimien puoltavaa lausuntoa siitä, että hakija on sijoituskelpoinen. Tällä lausunnolla perustellaan direktiiviin vaatimus siitä, että hakijalla tulee olla kansalliseen maanpuolustukseen perustuva tarve kyseisen ampuma-aseen hallussapitoon ja sillä ampumiseen. Poliisi hankkii lausunnon viran puolesta eikä lausuntoa voi korvata millään muulla tavalla.

Luvan hakemisesta katso tarkemmin sivu Käyttötarkoituksen osoittaminen.

Ampuma-aseiden hävittäminen

Kun ampuma-ase halutaan hävittää (romuttaa), se on toimitettava poliisille hävittämistä varten. Muita tapoja ampuma-aseen hävittämiseksi ei ole. Jos hävitettävästä aseesta halutaan jättää osia käyttöön, poliisi merkitsee ne asetietojärjestelmään.

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Kanta-arvio 2019: Ilvespentueita saman verran kuin vuotta aikaisemmin

11.07.2019 - 08:42

Luonnonvarakeskuksen uusimman kanta-arvion perusteella ilveskanta on lähes samansuuruinen kuin viime vuonna. Vuodesta 2014 alkanut ilvesten määrän lasku näyttäisi pysähtyneen. Ennen metsästyskautta 2019/2020 Suomessa arvioidaan olevan 1845–1955 yli vuoden ikäistä ilvestä.

Suurimmassa osassa Suomen riistakeskuksen alueita ilvesten määrä on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Ilveskanta on pienentynyt selvästi kahdella Suomen riistakeskuksen alueista: Oulun Poronhoitoalueen ulkopuolisessa osassa ja Kaakkois-Suomessa. Pentueiden määrä on kasvanut hieman Etelä-Hämeessä ja Etelä-Savossa.

Kanta-arvio pohjautuu petoyhdyshenkilöiden 1.9.2018–28.2.2019 väliseltä ajalta tallentamien pentuehavaintojen ja lumijälkilaskentojen pohjalta tehtyyn arvioon erillisten pentueiden määrästä. Kaikki ilveshavainnot pitivät sisällään yhteensä noin 2800 kpl ilvespentueiden näkö- ja jälkihavaintoa, mikä on noin 30 prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikajaksona kaudella 2017–2018.

Arviossa ei ole mukana Ahvenanmaan pentuehavaintoja. Se ei myöskään sisällä arviota touko-kesäkuussa 2019 syntyneistä pennuista arviointiin liittyvien epävarmuuksien takia.

Ilvesten pentuelukuja, lukumääriä ja ennustemallia on esitelty yksityiskohtaisesti Luken raportissa: Ilveskanta Suomessa 2019.

Lisätietoa

Kuva 1. Pentuehavaintojen perusteella vuonna 2018 arvioidaan havaitun noin 334373 pentuetta, mikä on samaa luokkaa kuin vuonna 2017.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästyskausi lähestyy – Ampumaratakausi on parhaimmillaan

10.07.2019 - 09:30

Elokuussa alkaa uusi metsästysvuosi, joten metsästäjien on syytä kaivaa aseet kaapista ja suunnata ampumaradalle.  Hyvän riistalaukauksen vaatima ampumavarmuus syntyy vain harjoittelemalla.

Muutama ratareissu on tarpeen kaikille metsästäjille. Haulikolla osuminen perustuu pitkälti lihasmuistiin ja rutiiniin, jotka kaipaavat tauon jälkeen herättelyä. Kiväärillä osuminen puolestaan vaatii puhtaan laukaisun harjoittelua, jotta metsästystilanteessa ei tule nykäistyä. Samalla varmistutaan kiväärin oikeasta kohdistuksesta.

Metsästettäessä ei tule ampua ylipitkille matkoille, jotta vältytään haavakoilta. Rataharjoittelun kautta muodostuu käsitys omista ampuma- ja etäisyydenarviointitaidoista, jotka tulee tiedostaa käytännössä. Jos tilanne metsästettäessä ei ole suotuisa, on parempi jättää ampumatta.

Mikään ei ole harmillisempaa kuin huomata metsällä, ettei ase toimi. Kesän harjoituskäynneillä saadaan varmuus aseen kunnosta, ja jos aseessa on vikaa, se ehditään korjata ennen kauden alkua. Mikä tärkeintä, rata-ammunta palauttaa mieleen aseen oikean ja turvallisen käsittelyn, jotka ovat jokaisen metsästäjän ykkösasia.

Alueen ampumaratojen aukioloaikoja voi tiedustella metsästys- ja ampumaseuroilta sekä riistanhoitoyhdistykseltä.

Koulutusta on tarjolla

Juuri metsästäjätutkinnon suorittaneiden tai vähän ampumakokemusta omaavien kannattaa hakeutua Metsästysammunnan ABC -koulutukseen. Kurssin sisältö ja koulutuskalenteri löytyvät osoitteesta www.metsastysammunnanabc.fi

Metsästysammunnan ABC on Suomen Metsästäjäliiton ja Suomen riistakeskuksen yhteinen hanke.

Lisätietoja:

Apulaisjohtaja Jari Pigg, 029 431 2102, jari.pigg@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Varsinais-Suomeen yli 17000 valkohäntäpeuran pyyntilupaa

05.07.2019 - 08:58

Suomen riistakeskuksen Varsinais-Suomen toimialueelle on myönnetty syksyn metsästyskaudelle ennätykselliset 17131 kpl valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Hirvilupia myönnettiin 1724 kpl. Valkohäntäpeuralla lupamäärä kasvoi n. 34 %. Arvion mukaan haetulla lupamäärällä maakunnan valkohäntäpeurakannan kokoa on mahdollista vähentää nykyisestä.

Valkohäntäpeurakannan kasvua pyritään rajoittamaan

Luonnonvarakeskuksen 2019 keväällä tekemän arvion mukaan valkohäntäpeurakannan kasvu on hieman hidastunut. Koko maan kanta-arvio oli n. 111500 eläintä. Arvion mukaan n. 25 % lajin yksilöistä elävää Varsinais-Suomen alueella. Varsinais-Suomen alueellisen riistaneuvoston tavoitteena on kannan kasvun pysäyttäminen. Metsästäjät ovatkin hakeneet tulevalle metsästyskaudelle jälleen ennätysmäärän pyyntilupia. Haetulla lupamäärällä on mahdollista ampua yli 22 500 valkohäntäpeuraa. Jo useamman vuoden ajan on Varsinais-Suomessa kaadetuista aikuisista valkohäntäpeuroista ollut enemmistö naaraita. Tämä on tavoitteena edelleen. Tavoitteella pyritään leikkaamaan kannan tuottavuutta. Metsästyskaudella 2018-2019 naaraiden osuus aikuisista oli 56 %.

Hirvilupiin pieni lisäys

Hirvikantaa hoidetaan Varsinais-Suomessa viidellä eri hirvitalousalueella. Kokonaisuutena Varsinais-Suomen alueen hirvikanta on lähes samalla tasolla kuin vuonna 2018 (4300) ollen Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan kevättalvella 2019 n. 4200 yksilöä. Viime kaudella lupia myönnettiin 1648. Myönnetty lupamäärä kasvoi n. 5 %.

Valkohäntäpeuran metsästyksessä mahdollista käyttää aiempaa monipuolisempia keinoja

Metsästettyjen valkohäntäpeurojen määrät ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosina. Talvien ollessa usein lumettomia ja pimeitä on vahtimalla tapahtuva metsästys haasteellista. Viime metsästyskaudelle tuli voimaan uudistus, joka mahdollisti lajin metsästämisen helmikuun puoliväliin saakka. Jo aiemmin tuli mahdolliseksi metsästää lajia vahtimalla syyskuun alusta alkaen.

Uudistukset saavat jatkoa, sillä tulevalla metsästyskaudella on mahdollista metsästää valkohäntäpeuraa ajavalla koiralla, jonka säkäkorkeus on enintään 39 senttiä (aikaisemmin enintään 28 senttiä). Muutos mahdollistaa useampien koirarotujen hyödyntämisen erityisesti pienten hirvieläinten metsästyksessä ja osaltaan monipuolistaa valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästystä.

Suomen riistakeskus on neuvonnassaan korostanut alkukaudesta tapahtuvan metsästyksen tärkeyttä vahinkojen estossa. Metsästys kannattavaa suunnata erityisesti tunnetuille kolariherkille alueille, jolloin on mahdollista vähentää peurojen määrää riskialttiilla alueilla.

LISÄTIETOJA:

Mikko Toivola, riistapäällikkö
mikko.toivola@riista.fi, 029 431 2341

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pohjois-Karjalaan 1502 hirvenpyyntilupaa

03.07.2019 - 08:40

Suomen riistakeskus on myöntänyt Pohjois-Karjalaan 1502 hirvenpyyntilupaa tulevalle metsästyskaudelle. Myönnetty lupamäärä on hieman suurempi kuin metsästyskaudella 2018. Tuolloin pyyntilupia oli myönnetty 1450 ja saaliiksi tuli 1692 hirveä. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa.

Tulevan syksyn metsästyksen tavoitteena on pienentää hirvikantaa maakunnan länsi- ja eteläosassa. Näillä alueilla on käytössä peruslupien lisäksi ns. pankkilupia, joiden käytön luvanhakijat harkitsevat hirvitilanteen mukaan. Maakunnan itä- ja pohjoisosassa hirvikanta pyritään pitämään vähintään nykyisen suuruisena.

Luonnonvarakeskus arvioi Pohjois-Karjalan hirvikannaksi edellisen metsästyskauden jälkeen noin 4800 hirveä. Koko maapinta-alaan suhteutettuna hirvitiheys oli 2,7 hirveä tuhannella hehtaarilla.

Pohjois-Karjalan riistaneuvosto on asettanut tavoitteeksi pitää hirvitiheys kaikilla neljällä hirvitalousalueella välillä 2,2 – 3,0 hirveä tuhannella hehtaarilla. Hirvikannan rakenteen osalta tavoitteena on pitää lehmä/sonni -suhde lähivuosina tasolla 1,6. Viime syksyn havaintoaineiston mukaan lehmä/sonni -suhdeluku oli hirvitalousalueittain 1,3 – 2,0.

Hirvenpyyntiluvanhakijoita oli Pohjois-Karjalassa tänä vuonna 153.

 

Lisätietoja: riistapäällikkö Juha Kuittinen 029 431 2291

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Luonnos Suomen susikannan uudeksi hoitosuunnitelmaksi lausunnoille

28.06.2019 - 14:57

Luonnos päivitetyksi susikannan hoitosuunnitelmaksi on lähetetty lausuntokierrokselle. Hoitosuunnitelman on tarkoitus olla Suomen susikannan ja suteen liittyvien konfliktien hallinnan työkalu ja keskeinen väline susipolitiikan toteuttamisessa. Suunnitelmalla vastataan myös kansainvälisisiin velvoitteisiin lajin suojelusta. Lausuntoaika jatkuu 30.8.2019 asti.

Päivitetyn hoitosuunnitelman lyhyen aikavälin tavoitteena on pienin elinvoimainen kanta ja pidemmän aikavälin tavoitteena suden suotuisa suojelutaso. Näitä tavoitteita tukevat suunnitelmassa seuraavat muutostekijät:

• suden sietämisen edistäminen ja perustan luominen suden hyväksyttävyydelle
• susivahinkojen ennaltaehkäisy sekä toimenpiteet uhkan ja vahinkojen hallitsemiseksi
• syventyvä ja laajentuva tieto susikannasta
• hallinnon, tutkimuksen ja sidosryhmien välisen vuoropuhelun edistäminen
• rajat ylittävä yhteistyö ja
• erilaiset kannanhoidolliset toimet.

Susireviirialueilla elävien ihmisten turvallisuuden tunteeseen on pyritty vastaamaan tarkentamalla toimintamallia piha-alueella tai sen läheisyydessä tehtyjen susihavaintojen suhteen. Hoitosuunnitelmaan on lisätty huolta, uhkaa ja vaaraa aiheuttavan suden määritelmät sekä selvennetty Suomen riistakeskuksen ja poliisin rooleja asiassa. Keskeiseksi suden sietämistä ja turvallisuuden tunnetta parantavaksi toimenpiteeksi on tunnistettu kotieläin- ja koiravahinkojen ennaltaehkäisy. Olennaista vahinkojen ehkäisyssä on ennakoiva viestintä alueille, joille on muodostumassa susireviiri.

Uutta hoitosuunnitelmaluonnoksessa on myös monilajinen kannanhoito, mikä tarkoittaa suurpetojen ja sorkkaeläinten välisen vuorovaikutuksen huomioimista. Yksi keskeinen tavoite on lisäksi – edellisen hoitosuunnitelman tapaan – suden laittoman tappamisen vähentäminen.

–Suden sietämisen edistäminen haluttiin nostaa keskeiseksi tavoitteeksi heti hoitosuunnitelman alkuun.  Muut muutostekijät ja niiden toimenpiteet tukevat tätä päätavoitetta. Hoitosuunnitelma pyrkii vastaamaan sekä lajin suojelutarpeisiin, että susiin liittyvien sosiaalisten konfliktien hallintaan, kertoo susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmän puheenjohtaja ja maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksikön päällikkö Vesa Ruusila.

Vuoropuhelu susiasioista on tärkeää

Tavoitteena on, että hoitosuunnitelman toimenpiteet tukevat paikallisia, susireviirialueilla asuvia ihmisiä. Tärkeänä elementtinä tässä ovat eri sidosryhmiä yhteen kokoavat susireviirialueiden yhteistyöryhmät, joita suunnitelmaluonnoksen mukaan tulisi edelleen kehittää. Vuoropuhelua tarvitaan myös kansainvälisesti, ja hoitosuunnitelmaluonnokseen onkin kirjattu toimenpiteitä yhteistyön syventämiseksi esimerkiksi Ruotsin ja Norjan kanssa.

Hoitosuunnitelmahankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio pitää suunnitelman päivitysprosessia onnistuneena ja kiittää lämpimästi kaikkia prosessissa mukana olleita tahoja.

– Sidosryhmien yhteistyö hoitosuunnitelman päivittämiseksi on ollut hedelmällistä ja onnistunutta. Erityisen iloinen olen siitä yhteishengestä, joka valmistelussa on ollut, vaikka itse asia onkin hyvin haastava. Samanlaista vuoropuhelua tarvitaan jatkossakin. Yksi suunnitelluista toimenpiteistä onkin jatkaa hyvin käynnistynyttä susidialogia esimerkiksi vuosittain järjestettävillä susifoorumeilla. Tavoitteena on järjestää säännöllisesti myös ylimaakunnallisia tilaisuuksia, joissa käsitellään suteen liittyviä aluetason asioita. Unohtamatta tietysti viestintään panostamista, joka myös on kirjattu toimenpiteeksi hoitosuunnitelmaan, Husu-Kallio painottaa.

Pohjana päivitetyssä hoitosuunnitelmassa on vuonna 2015 vahvistettu hoitosuunnitelma. Muutoksia on tehty ennen kaikkea toimenpiteiden osalta. Mukana on nyt myös kolme hankesuunnitelmaa: suunnitelmat liittyvät susiaiheisen viestinnän ja Riistavahinkokeskus-palvelun luomiseen sekä kannanhoidollisen metsästyksen suunnitteluun.

Kannanhoidollinen metsästys voidaan lisätä hankkeeksi, jos yhteisöjen tuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut sen mahdollistavat.  Kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteet, toteutustapa ja reunaehdot suunnitellaan tarvittaessa yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Susikannan hoitosuunnitelman päivityshanke alkoi syyskuussa 2018. Hankkeessa on ollut sekä valmistelu-että ohjausryhmä, jotka molemmat ovat kokoontuneet useaan kertaan hankkeen aikana. Ehdotuksia hoitosuunnitelman päivittämiseksi saatiin myös susireviirialueiden yhteistyöryhmille suunnatun sähköisen kyselyn vastauksista ja keväällä 2019 yhdessä alueellisten riistaneuvostojen kanssa järjestetyistä sidosryhmätilaisuuksista.

Kuva: Susikannan hoitosuunnitelman keskeiset tavoitteet ja muutostekijät esitetään oheisessa kuviossa ympyrän keskellä. Kuhunkin tavoitteeseen liittyvät toimenpiteet löytyvät laatikoista ympyrän ulkoreunalta.

Lausuntopyyntö ja luonnos Suomen susikannan hoitosuunnitelmaksi

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Erätalousneuvos Vesa Ruusila, p. 029 516 2051 (paikalla 5.7. asti ja jälleen 22.7. alkaen)
Erityisasiantuntija Jussi Laanikari, p. 040 733 6229 (paikalla 1.-19.7.)
Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, p. 029 516 2184
Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Metsähanhen ja merihanhen metsästysrajoituksia koskevat asetusluonnokset lausunnoille

28.06.2019 - 09:41

Metsähanhea saisi esityksen mukaan metsästää alkavalla metsästyskaudella edelleen vain loka- ja marraskuussa tundrametsähanhien muuttoalueella. Sallittu metsästysalue olisi kuitenkin Itä-Suomessa aiempaa laajempi. Sisämaata koskevaa merihanhen metsästyskieltoa esitetään jatkettavaksi kolmella vuodella. Asetusluonnoksia on mahdollista kommentoida 2.8.2019 asti.

Metsähanhen ja merihanhen yleinen, metsästysasetuksen mukainen rauhoitusaika on 1.1. –20.8. klo 12 välinen aika. Viime vuonna tuli lisäksi sallituksi aloittaa merihanhen metsästys pellolla jo 10.8. alkaen. Maa- ja metsätalousministeriö voi kuitenkin metsästyksen kestävyyden varmistamiseksi kieltää tai rajoittaa myös kaudella 10.8.–31.12. tapahtuvaa metsästystä. Metsähanhen metsästys on ollut kannan voimakkaan vähenemisen vuoksi kokonaan kiellettyä vuosina 2014–2016 ja vain osittain sallittua vuosina 2017–2018. Merihanhen metsästys on ollut kiellettyä sisämaassa metsästysvuodesta 2013 alkaen.

Metsähanhea koskevaa metsästysrajoitusta esitetään nyt jatkettavaksi vielä vuodella, jotta pesimäkanta elpyisi ja jotta Luonnonvarakeskus ehtisi vakiinnuttaa metsästyksen kestävyyden varmistamiseen tarvittavan pesimäalueiden kartoituksen ja pesimäkannan seurannan. Sallittu metsästysaika olisi vuosien 2017–2018 tapaan 1.10.–30.11. välinen aika, mutta sallittua metsästysaluetta laajennettaisiin tänä vuonna koskemaan koko Etelä-Karjalan maakuntaa sekä useita Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien kuntia. Sisämaata koskevaa merihanhen metsästyskieltoa esitetään jatkettavaksi myös metsästysvuosina 2019–2021.

Metsähanhen metsästyksessä sallitut metsästysalueet

Metsähanhea voisi asetusluonnoksen mukaan metsästää 1.10. –30.11.2019 välisenä aikana Etelä-Karjalan maakunnassa, Etelä-Savon maakuntaan kuuluvissa Enonkosken, Puumalan, Savonlinnan ja Sulkavan kunnissa, Kymenlaakson maakunnassa, Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Kiteen, Liperin, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnissa, Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluvassa Orimattilan kunnassa sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvissa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Pukkilan kunnissa.

Metsästyksen sallimista em. aikana ja em. alueilla perustellaan asetusmuistiossa sillä, että kannaltaan heikommat taigametsähanhet muuttavat nykytiedon perusteella pääosin linjan Joensuu–Uusikaupunki pohjoispuolitse Ruotsiin ja ovat pääosin jo muuttaneet lokakuun alkuun mennessä. Suurin osa Etelä-Suomessa loka-marraskuussa esiintyvistä metsähanhista on Venäjällä pesiviä, kannaltaan runsaita ja vakaita tundrametsähanhia, joita levähtää säännöllisesti ja suurina määrinä maan kaakkoisosien pelloilla.

Merihanhen toivotaan levittäytyvän myös sisämaahan

Merihanhen osalta metsästyskieltoalue olisi metsästysvuosina 2019–2021 sama kuin aiemminkin. Tavoitteena on edelleen rajoittaa sisämaassa pesivään ja sinne levittäytyvään merihanhikantaan kohdistuvaa metsästyspainetta niin, että kanta vahvistuisi ja siitä tulisi arvokas riistavara myös sisämaahan. Merihanhi on hitaasti levittäytyvä laji ja sen vuoksi kannan kasvua sisämaassa voidaan turvata vain riittävän pitkällä rauhoituksella.

Merihanhen metsästys olisi asetusluonnoksen mukaan kiellettyä Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen maakunnissa, Etelä-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alajärven, Alavuden, Evijärven, Kuortaneen, Lappajärven, Soinin, Vimpelin ja Ähtärin kunnissa, Keski-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Halsuan, Lestijärven, Perhon ja Vetelin kunnissa, Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Kemin, Keminmaan, Tornion ja Simon kuntia, Kymenlaakson maakuntaan kuuluvissa Iitin ja Kouvolan kunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Haapajärven, Haapaveden, Kuusamon, Kärsämäen, Nivalan, Pudasjärven, Pyhäjärven, Pyhännän, Reisjärven, Siikalatvan, Utajärven ja Taivalkosken kunnissa.

Lausuntopyyntö pdf 412kB
Asetusluonnos, metsähanhi pdf 252kB
Luonnos asetusmuistioksi, metsähanhi pdf 512kB
Asetusluonnos, merihanhi pdf 253kB
Luonnos asetusmuistioksi, merihanhi pdf 516kB

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Janne Pitkänen, puh 029 516 2338, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer