slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Metsästäjäliitto

Julkaise syötteitä
Syötteen kokonainen osoite. 50 min 36 s sitten

Tule testaamaan LuotiCompakkia!

19.07.2019 - 16:06

Metsästäjäliiton SM -kilpailuiden yhteydessä Ikaalisissa on mahdollisuus testata kisapaikalla uutta ja mielenkiintoista luotilajia. LuotiCompak rata avoinna jokaisena kisapäivänä klo 10 -16. Paikalla Metsästäjäliiton Jussi Partanen.

LuotiCompakissa ammutaan sivuttain liikkuvia, kohti tulevia sekä erilaisia paikallaan olevia maaleja pienoiskiväärillä (22 lr). Osa maaleista on myös aikarajoitteisia, eli maali on näkyvissä vain tietyn ajan. Ammunta kulkee kuten haulikon Compak Sporting. Ainoastaan ampuma-asento määritellään paikkakohtaisesti. Osalla paikoista saa käyttää ampumatukia (ampumakeppi, aseeseen kiinnitettävä pibodi tai esim. reppu aseen alla). Maalilaite ilmaisee välittömästi lipun avulla osuiko laukaus vai ei. 

Käytössä on Metsästäjäliiton pienoiskiväärit sekä patruunat, mutta voit toki tuoda omat mukanasi. Lajia ammutaan 22 lr standard velocity -patruunoilla.

Lajiin voi tutustua myös Finnishhuntin ja Karhukoplan videoilla.

Metsästysammunnan SM -kilpailut järjestetään Ikaalisissa Vatulan Ampumaurheilukeskuksessa 25.-28.7.2019

Osoite: Teerinevantie 30, 39530 Ikaalinen

Karttalinkki ampumaradalle tästä

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjien huomioitava uudet lipasrajoitteet harjoittelussa

16.07.2019 - 15:39

Ampuma-aselaki muuttui 15.7.2019 ja muutoksen myötä muun muassa lipasrajoitteita koskevat vaatimukset kiristyivät. Myös metsästäjien kannattaa tarkastaa harjoituskäytössä olevien lippaiden luvat. 

Metsästysaseiden omistajien osalta lipaskapasiteetti on itselataavan aseen metsästyskäytössä ollut rajoitettu metsästyslain ja luonto- sekä lintudirektiivien mukaisesti 2-3 patruunaan, mutta aiemmin metsästäjä on voinut harjoitellessa käyttää minkä kokoista lipasta tahansa. Ampuma-aselain muutoksen myötä lipasrajoitteita koskevat vaatimukset kiristyivät, eikä metsästysperusteisella luvalla saa enää pitää hallussa pitkien aseiden lippaita, joihin mahtuu yli 10 patruunaa. Kuitenkin, jos tällainen erityisen vaaralliseksi luokiteltu ampuma-ase (ns. A-luokan ase) on hankittu viimeistään 12.6.2017, lupa säilyy sen voimassaoloajan ennallaan ja pitkää lipasta saa edelleen pitää hallussa ilman mitään toimenpiteitä. 

- Metsästäjillä on vielä jonkin verran käytössä esimerkiksi Valmet Petra -itselataavia kivääreitä, joiden lupa on haettu metsästysperusteella. Näitä aseita voi käyttää edelleen ja harjoitellessa niissä voi olla pitkä lipas. Kiristykset eivät myöskään koske haulikoita, kertoo metsästysammuntapäällikkö Jussi Partanen

Jos ampuma-ase sen sijaan on hankittu 13.6.2017 tai sen jälkeen ja luvanhaltija haluaa edelleen säilyttää oikeutensa hankkia ja pitää hallussa suurikapasiteettisia latauslaitteita, on lupaa haettava uudelleen kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta (viimeistään 14.1.2020). 

- Metsästäjissä on myös reserviläisiä ja urheiluampujia, joilla on harjoittelu- ja kilpakäytössä pitkiä lippaita. He voivat edelleen hakea lupa itselataavaan aseeseen, johon on liitettävissä pitkä lipas. Näitä lupia myönnetään esimerkiksi sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen (sotva) perusteella, Partanen selittää.

- Toinen vaihtoehto on rajoittaa aseen latauskapasiteettia sisäministeriön asetuksen mukaisesti. Asetuksessa annetaan tarkemmat säännökset ampuma-aseeksi muuttamisen estämiseksi sekä latauslaitteen kapasiteetin pysyvästä rajoittamisesta ja sen toiminnan pysyvästä estämisestä.

Luvanvaraisuus ei kuitenkaan koske lipasta, joka on valmistettu sarjatuliasemalliin, ja jonka valmistus on alkanut ennen vuotta 1946. 

-Metsästäjillä on jonkin verran Suomi-konepistoolien ja Emma-pikakiväärien lippaita, ja niitä voi edelleen säilyttää muistoesineinä, Partanen toteaa.

Lainmuutoksen myötä erityisen vaarallisten ampuma-aseiden luokka (niin sanottu A-luokka) myös laajeni. Tarkempi määrittely on esitelty poliisin tiedotteessa.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ministeriö esittää metsähanhen metsästykseen lisää alueita

02.07.2019 - 11:40
(Kuva: Juha Hellström)

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnolle asetusluonnokset, jotka koskevat metsähanhen ja merihanhen metsästyksen rajoittamista. Merihanhen pyynti voi alkaa edellisvuoden tapaan jo 10.8. rannikkoalueen pelloilla, mutta sisämaahan esitetään metsästyskieltoa jatkettavaksi vielä ainakin kolmeksi seuraavaksi vuodeksi.

Metsähanhen metsästysalue laajenee, sillä metsästäjien keräämästä siipi- ja valokuva-aineistoista on osoitettu, että suuri osa lokakuussa ja sen jälkeen Kaakkois-Suomessa saaliiksi päätyneistä metsähanhista on metsästyksen kestävää, Venäjällä runsaslukuisena pesivää metsähanhen tundrametsähanhi-alalajia (Anser fabalis rossicus).

Metsähanhi

Metsähanhen Suomessa pesivän alalajin taigametsähanhen (Anser fabalis fabalis) kanta on ollut laskussa, ja vuodesta 2014 on asetettu erilaisia metsästysrajoituksia metsästyskuolleisuuden vähentämiseksi. Tutkimuksella halutaan lisäksi varmistaa taigametsähanhen pesimäkannan koko Suomessa.

Nyt annetussa asetusesityksessä on kuitenkin laajentumassa alue, jolla metsähanhea voisi seuraavan kahden metsästyskauden aikana 2019 ja 2020 pyytää. Metsästys olisi sallittua Suomen kaakkoisosissa koko Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa, Etelä-Savossa Enonkosken, Puumalan, Savonlinnan ja Sulkavan kunnissa, Pohjois-Karjalassa Kiteen, Liperin, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnissa, Päijät-Hämeessä Orimattilan kunnassa sekä Uudellamaalla Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Pukkilan kunnissa 1.10.–30.11. välisenä aikana. Näillä alueilla metsästyksen on osoitettu suureksi osaksi kohdistuvan Venäjältä Suomen läpi muuttavaan metsähanhen runsaslukuisempaan alalajiin, tundrametsähanheen, ja siksi metsästysaluetta on voitu nyt esityksessä laajentaa.

Merihanhi

Merihanhen metsästyksessä viime vuonna käyttöönotettua pyynnin aikaistamista rannikkoseudun pelloilta jo 10.8 ollaan esityksellä jatkamassa. Tämän tarkoituksena on ollut vaikuttaa merihanhen rannikolla aiheuttamiin viljelyhaittoihin sekä kohdistaa pyyntiä nimenomaan pesimättömiin yksilöihin. Muu merihanhijahti alkaa 20.8. klo 12.00.

Vuonna 2013 käyttöönotettua merihanhen rauhoitusta kaikelta metsästyksellä sisämaassa ollaan jatkamassa vuoteen 2021 saakka. Tällä halutaan varmistaa sisämaassa pesivän ja levittäytyvän merihanhen kanta niin, että se vahvistuisi ja siitä tulisi arvokas riistavara myös sisämaahan.

Lausuntopyynnön, asetusesitykset sekä taustamuistiot löytyvät maa- ja metsätalousministeriön sivuilta.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Susikannan hoitosuunnitelmaluonnos lausuntokierrokselle

28.06.2019 - 14:25

Metsästäjäliitto tukee avointa viestintää ja kannanhoidollista metsästysmahdollisuutta.

Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut luonnoksen uudeksi susikannan hoitosuunnitelmaksi. Hoitosuunnitelman tarkoituksena on olla keskeinen väline susipolitiikan toteuttamisessa Suomessa. Suunnitelman avulla pyritään vastaamaan sekä susiin liittyvien konfliktien aiheuttamiin kansallisiin haasteisiin että kansainvälisiin suojeluvelvoitteisiin. Suunnitelman lausuntoaika jatkuu 30.8.2019 saakka.

Metsästäjäliitto mukana valmistelussa

Metsästäjäliitto on mukana Suomen susikannan hoitosuunnitelman päivityshankkeen ohjaus- ja valmisteluryhmässä. Pohjana päivitetyssä hoitosuunnitelmassa on vuonna 2015 vahvistettu hoitosuunnitelma. Uuden suunnitelman tavoitteita ovat esimerkiksi: suden sietämisen edistäminen ja perustan luominen suden hyväksyttävyydelle, susivahinkojen ennaltaehkäisy sekä toimenpiteet uhan ja vahinkojen hallitsemiseksi, syventyvä ja laajentuva tieto susikannasta, hallinnon, tutkimuksen ja sidosryhmien välisen vuoropuhelun edistäminen, rajat ylittävä yhteistyö ja erilaiset kannanhoidolliset toimet. Metsästäjäliitolle näistä kaikkein merkittävimpiä ovat susivahinkojen ennaltaehkäisy ja toimenpiteet vahinkojen hallitsemiseksi, vuoropuhelun edistäminen ja kannanhoidollisen metsästyksen mahdollisuus.

- Me Metsästäjäliitossa ymmärrämme, että Suomen susikannan täytyy olla elinvoimainen, mutta samalla haittojen pitää olla hallinnassa. Toivomme, että hoitosuunnitelma antaa tähän hyvät mahdollisuudet. Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että ohjausryhmässä suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollisuus on avoimesti hyväksytty. Myös luottamuksen parantaminen eri toimijoiden välillä on oleellista, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

Vahinkojen ennaltaehkäisy

Susireviirialueilla elävien ihmisten turvallisuuden tunnetta pyritään parantamaan lisäämällä hoitosuunnitelmaan huolta, uhkaa ja vaaraa aiheuttavan suden määritelmät sekä selventämällä Suomen riistakeskuksen ja poliisin rooleja asioissa. Keskeiseksi suden sietämistä ja ihmisten turvallisuuden tunnetta parantavaksi toimenpiteeksi on tunnistettu kotieläin- ja koiravahinkojen ennaltaehkäisy. 

-Vahinkojen ehkäisemisessä on tärkeää ennakoiva viestintä alueille, joille on muodostumassa susireviiri, Siitari kertoo. Luonnonvarakeskuksen susikannan ennustemallin pohjalta voidaan uusien reviirien syntymistä ennakoida ja kohdentaa viestintää kyseisen alueen asukkaille, metsästäjille sekä karja- ja lammastilallisille. 

Siitari pitääkin tärkeänä, että pantatieto olisi saatavilla mahdollisimman monesta sudesta:

- Metsästäjäliiton erityishuomion kohteena ovat sekä koiravahinkojen ennaltaehkäiseminen että koiran kanssa metsästämisen turvaaminen Suomessa, Siitari mainitsee. Tavoitteena on, että pantatieto on mahdollisimman reaaliaikaista. 

Kannanhoidollisen metsästyksen mahdollisuus 

Kannanhoidollinen metsästys voidaan lisätä suunnitelman hankkeeksi, jos Euroopan unionin tuomioistuin ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut sen mahdollistavat. Kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteet, toteutustapa ja reunaehdot suunnitellaan yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Tähän liittyy oleellisesti myös suden laittoman tappamisen ehkäiseminen sekä suden sietämisen edistäminen.

-Metsästäjäliitto on tehnyt merkittävää työtä EU-tasolla suden kannanhoidollisen metsästämisen mahdollistamiseksi Suomessa, ja suden siirtämiseksi luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V Baltian maiden ja poronhoitoalueiden tapaan, toteaa Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg. Kannanhoidollisen metsästyksen toteutuminen vaatii kuitenkin suunnitelman mukaista susikantaa, hän muistuttaa.

Vuoropuhelun merkitys 

Metsästäjäliitto on tehnyt työtä avoimen ja kansantajuisen susiviestinnän edistämiseksi. Vuoropuhelun tavoitteena on tukea susireviirillä asuvia ihmisiä paikallisesti, ja lieventää suden ja ihmisen rinnakkaiselosta syntyviä haittoja esimerkiksi ennakoivan viestinnän keinoin. 

- Susikannan kanta-arvion uudet esitystavat ja ennustemallit sekä Metsästäjäliiton susipuhelinpalvelu ovat hyviä esimerkkejä uudenlaisesta tiedon tarjonnasta. Päivitetyn hoitosuunnitelman toimenpiteisiin kuuluu myös Metsästäjäliiton aloitteesta 2017 koollekutsuttu valtakunnallinen susifoorumi. Foorumin tehtävä on lisätä suden aiheuttamiin konflikteihin liittyvää vuoropuhelua ja löytää niihin ratkaisuja. Vuoropuhelua tarvitaan myös kansainvälisesti, ja hoitosuunnitelmaluonnokseen onkin kirjattu toimenpiteitä yhteistyön syventämiseksi esimerkiksi Ruotsin ja Norjan kanssa, Hallenberg kommentoi.

Susikannan hoitosuunnitelman päivityshanke alkoi syyskuussa 2018. Hankkeessa on ollut sekä valmistelu-että ohjausryhmä, jotka molemmat ovat kokoontuneet useaan kertaan hankkeen aikana. Ehdotuksia hoitosuunnitelman päivittämiseksi saatiin myös susireviirialueiden yhteistyöryhmille suunnatun sähköisen kyselyn vastauksista ja keväällä 2019 yhdessä alueellisten riistaneuvostojen kanssa järjestetyistä sidosryhmätilaisuuksista.

 

Lisätietoja:

Tuomas Hallenberg
Hallituksen puheenjohtaja
Puh: 040 528 6069
tuomas.hallenberg@metsastajaliitto.fi

Heli Siitari
Toiminnanjohtaja
Puh: 040 826 7998
heli.siitari@metsastajaliitto.fi

 

Lue myös:

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote luonnoksesta uudeksi susikannan hoitosuunnitelmaksi.

 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Muutoksia metsästysampumasääntöihin

20.06.2019 - 15:12
Mitalitunnelmia vuoden 2019 kansainvälisten metsästysampumalajien SM-kisoista Mäntsälässä. (Kuva: Jussi Partanen)

Metsästäjäliiton liittohallitus hyväksyi 18.6.2019 pidetyssä kokouksessaan metsästysammunnan kilpailutyöryhmän (ent. metsästysampumatoimikunta) esittämät muutokset metsästysammunnan sääntöihin. Muutokset koskevat SM-arvoon vaadittavien kilpailijoiden määrää sekä hirvenhiihto- ja hirvenjuoksuviestien sakkokierrosten ajanlaskukaavaa kilpailun jälkeisissä epäselvissä tapauksissa./p> SM-arvon saavuttaminen

Aiemmin SM-arvon saavuttamiseksi on kyseiseen sarjaan tarvittu vähintään neljä ilmoittautunutta osallistujaa (sääntökirjan kohta 16.18.42). Mikäli ilmoittautuneita osanottajia ei ole tarpeeksi, on nuoret siirretty lähimpään vanhempien sarjaan, ja vastaavasti veteraanisarjoissa on siirretty lähimpään nuorempien sarjaan. Tämä aiheutti sekaannuksia erityisesti hiihto- ja juoksulajien pisteiden laskennassa. Tästä eteenpäin henkilökohtaisessa kilpailussa sarjalla on SM-arvo, jos siihen osallistuu vähintään yksi kilpailija.

Hirvenhiihto- ja hirvenjuoksuviestien sakkokierrokset

SSääntökirjan kohtaa 10.4.18 kohtaa tarkennetaan seuraavasti: jos kilpailija on kiertänyt liian vähän tai liian monta sakkokierrosta, muutetaan hänen ja hänen joukkueensa tulosta joko lisäämällä tai vähentämällä tuloksesta sakkokierrokseen käytetty aika. Lisäys tai vähennys lasketaan kaavalla: sakkokierroksen pituus x viestin osuusaika / hiihdetty matka (sis. hiihdetyt sakkokierrokset).

Jatkossa Hirviurheiluohjelma laskee tarvittavat hyvitys- tai lisäajat sekä korjaa ne viestin lopputuloksiin. Tämä helpottaa merkittävästi kilpailuiden järjestäjien ja tuomarineuvoston toimintaa.

Sääntömuutokset löydät kirjattuina heinäkuun alusta tästä linkistä.

Lisätietoja sääntömuutoksista antaa Jussi Partanen jussi.partanen(at)metsastajaliitto.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Vahvistusta ICT-tukeen

14.06.2019 - 13:02

Metsästäjäliiton ICT-suunnittelijana on aloittanut 11.6. Petteri Pentti (26). Hän on koulutukseltaan IT-tradenomi ja aiemmin työskennellyt ICT-vastaavana Scanofficella sekä toiminut YK-rauhanturvaajana Libanonissa.

ICT-suunnittelijan tehtävä on Metsästäjäliitossa uusi ja Petterin tehtäviin kuuluvat muun muassa tietoteknisten ongelmien ratkominen, suunnittelutehtävät, käytön tuki, koulutus- ja asiakaspalvelutehtävät, palvelin- ja verkkoympäristöstä huolehtiminen sekä laitteistojen ja sovellusten asentaminen käyttökuntoon. 

Metsästäjäliiton henkilöstömäärä on kuluneiden vuosien aikana kasvanut ja sen myötä teknisen tuen tarve lisääntynyt merkittävästi. Liitto myös kehittää ja laajentaa sähköisiä palveluitaan jatkuvasti. ICT-päällikkö Jari Ruohotien vahvistukseksi tullut Petteri Pentti on aloittanut työt hyvissä tunnelmissa.

- Metsästäjäliittoon oli mukavaa tulla. Olen itsekin metsästäjä ja odotan mielenkiinnolla tulevia tehtäviä, Pentti sanoo. 

Petteri Pentti työskentelee Metsästäjäliiton keskustoimistolla Riihimäellä ja hänet tavoittaa puhelimitse 0108410071 ja sähköpostilla petteri.pentti@metsastajaliitto.fi. 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Anna Haavikko aloitti Metsästäjäliiton nuorisovastaavana

12.06.2019 - 15:44

Anna Haavikko on aloittanut 3.6. Metsästäjäliiton nuorisovastaavana. Koulutukseltaan hän on maatalous- ja metsätieteiden maisteri. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Stora Ensolla viestintäasiantuntijana ja Helsingin kaupungilla yläkoulun biologian opettajana.

Nuorisovastaavan tehtävä on merkittävä lisävahvistus Metsästäjäliiton nuorisotyön kehittämiseen. Tehtävään sisältyvät muun muassa nuorisotyön kehittämistehtävät, leiri- ja kerhotoiminnan koordinointi, materiaalien tuottaminen sekä nuorisotapahtumien ja -koulutusten suunnittelu ja käytännön järjestelyt. Lisäksi siihen kuuluvat myös nuorisotyöhön liittyvän rahoituksen hakeminen ja hanketyö mahdollisten tulevien nuorisohankkeiden osalta. 

- Pidemmällä tähtäimellä odotan työltäni mahdollisuuksia päästä kehittämään liiton nuorisotyötä. Tällä hetkellä ajatuksissa ja tekemisissä näkyy etenkin heinä-elokuussa järjestettävä MegaMetso-leiri, jota myös odotan innolla, Haavikko sanoo.

- Nuorisotyö on yksi Metsästäjäliiton toiminnan painopistealueista ja nuorisovastaavan palkkaaminen osa Metsästäjäliiton panostuksesta nuorisotyöhön, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

- Hallitusohjelmassa on kirjattu tavoitteeksi metsästysharrastuksen edellytysten turvaaminen ja uusien harrastajien tulon edistäminen harrastuksemme pariin. Metsästäjäliitossa pidämme näitä tavoitteita tärkeinä, ja tämä rekrytointi on siten sekä tarpeellinen ja perusteltu että ajankohtainen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on hiljattain tunnustanut Metsästäjäliiton valtakunnallista nuorisotyötä tekeväksi järjestöksi ja myöntänyt varoja tähän toimintaan.  Olemme luottavaisia tuen saamisesta jatkossakin nuorten kouluttamiseen vastuullisiksi metsästäjiksi ja heidän metsästysmahdollisuuksiensa edistämiseen, Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg lisää.

- Metsästäjäliiton nuorisotyöllä pyritään tarjoamaan mahdollisimman monelle nuorelle mahdollisuus metsästysharrastuksen aloittamiseen, yhteisölliseen tekemiseen sekä luontosuhteen löytämiseen ja ylläpitämiseen. Yhteisöllisenä harrastuksena metsästys ehkäisee esimerkiksi nuorten syrjäytymistä maaseudulla. Se on myös monelle kaupunkilaiselle tärkeä - joskus jopa ainoa   kontakti luontoon, kertoo Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Henri Mutanen.

Haavikko työskentelee Metsästäjäliiton keskustoimistolla Riihimäellä. Hänet tavoittaa sähköpostilla anna.haavikko@metsastajaliitto.fi tai puhelimitse 050-341 7373.

 

Lisätietoja: 

Heli Siitari
Toiminnanjohtaja
Puh: 010 841 0052
Gsm: 040 826 7998


Henri Mutanen
Koulutuspäällikkö
Puh: 010 841 0067
Gsm: 050 528 0001

Kategoriat: Metsästysuutiset

MegaMetso-leirillä huippukouluttajat

06.06.2019 - 17:05

Metsästäjäliitto järjestää nuorille MegaMetso-leirillä Mikkelissä 31.7.-4.8.2019 on ohjelmassa paljon kiinnostavia aiheita, kuten houkuttelupyynti ja jousimetsästys ja ainutlaatuiset ammunnat. Kouluttajina myös huippusuosittu Team Karhukopla ja houkuttelupyynnin guru Aki Perälä.  

MegaMetso-leiri on suunnattu 14-17 vuotiaille nuorille. Leirille mahtuu mukaan noin 200 osallistujaa.
- Paikkoja on vielä vapaana, joten kannattaa ilmoittautua heti mukaan, kannustaa Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Henri Mutanen

Leiri järjestetään nyt toista kertaa. Ensimmäinen leiri järjestettiin 2016.
- Siitä saimme valtavasti hyvää palautetta ja päätimme jatkaa saman tyyppisen leirin järjestämistä.  

Mutasen mukaan nuorille on tärkeää tutustua saman henkisiin osallistujiin, ja leirin parasta antia ovat myös uudet kaverit ja ainutlaatuiset kokemukset.
- Leiri tarjoaa nuorille hyvät mahdollisuudet verkostoitua keskenään ja jakaa metsästyskokemuksia. Edellisen leirin osallistujat ovat esimerkiksi vierailleet toistensa luona jahdeissa eri puolilla Suomea. 

MegaMetso on Metsästäjäliiton leiripolun huipentuma. Muita Metso-leirejä ovat Mini-Metso pienemmille lapsille ja Metso-leirit 10-16 vuotiaille. 

Monipuolinen ohjelma

Ohjelmassa on pyritty huomioimaan ajankohtaisia nuoria metsästäjiä kiinnostavia aiheita, kuten houkuttelupyynti, jousimetsästys ja karhun metsästys. 
- Leirin ohjelma on todella monipuolinen ja meillä on erittäin ammattitaitoiset ja osaavat kouluttajat, Mutanen toteaa tyytyväisenä.

- Leirillä pääsee harjoittelemaan metsästykseen liittyviä taitoja, tutustumaan erilaisiin metsästysaseisiin ja muihin varusteisiin sekä harjoittelemaan metsästysammuntaa turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä. Leirillä nuoret näkevät myös heille sosiaalisesta mediasta tuttuja kasvoja ja pääsevät näiden esikuvien oppiin.  

Ohjelmarunko noudattelee pitkälti samaa mallia edellisen leirin kanssa. Uutena koulutusaiheena on Team Karhukoplan vetämä karhunmetsästyskoulutus.  

Team Karhukopla on mukana vapaaehtoisvoimin.
- Nuorisotyöllä on mahdollisuus turvata Suomen hieno metsästys ja eräkulttuuri, kommentoi Ari Turunen Team Karhukoplasta. MegaMetsolla on loistava mahdollisuus tutustua erilaisiin metsästysmuotoihin, mielenkiintoiset ammunnat ja viettää aikaa samanhenkisten ihmisten kanssa, Turunen jatkaa. 

Team Karhukopla on myös huolissaan nuorten syrjäytymisen lisääntymisestä.
- Metsästys ja ammunta ovat sosiaalisia harrastuksia, joissa nuorilla on mahdollisuus saada saman henkisiä ystäviä. Tämän takia lähdemme innolla talkoilemaan MegaMetso-leirille. 

Ainutlaatuiset ammunnat

MegaMetsolla leiriläisiä odottavat uudet riistamaaliammunnat, jotka toteutetaan riistapolkutyyppisesti. Joukkueet kiertävät valvotusti reittiä, jonka varrelle on sijoitettu haulikko- ja kiväärirasteja. Kullakin rastilla mallinnetaan aitoa metsästystilannetta, ja niillä pääsee ampumaan kyseiseen metsästysmuotoon soveltuvilla aseilla.
- Vastaavia ammuntoja ei pääse ampumaan varmaan missään muualla. Leirin kilpailupäivänä ampujat pääsevät myös testaamaan taitojaan Metsästäjäliiton uudessa LuotiCompakissa, kertoo Metsästäjäliiton ampumapäällikkö Jussi Partanen

Leirille järjestetään yhteiskuljetus eri puolilta Suomea. Leiriläiset saavat valita kattavasta reitistöstä itselleen sopivan paikan nousta kyytiin. 

Lisätietoa: metsastajaliitto.fi/megametso

Kategoriat: Metsästysuutiset

Susireviirejä lisää - Metsästäjäliitto odottaa kannanhoitosuunnitelman tuovan ratkaisuja

05.06.2019 - 20:01
Luke: susikanta Suomessa maaliskuussa 2019

Susireviirien lisääntyminen ennakoi lisää susilaumoja ja on tärkeää, että ongelmiin pystytään puuttumaan paremmin. Ratkaisuja odotetaan kannanhoitosuunnitelman päivityksestä.

Luken mukaan maaliskuussa Suomessa oli 47 susireviiriä, joista oli 24 vähintään kolmen suden lauman ja 20 kahden suden asuttamaa. Kolmella reviirillä arvioitiin olevan 2–3 sutta. Osa reviireistä on Suomen ja Venäjän yhteisiä.

- Reviirejä on nyt selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin. Sama tuntuma on ollut myös metsästäjillä, uusia pareja on havaittu eri puolella maata. Kannan lisääntymispotentiaali on edellistä vuotta parempi, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari

Luken mukaan tiheimmät kannat ovat Varsinais-Suomessa, Etelä-Satakunnassa, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Ylä-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.
- Susien aiheuttamat haitat ovat olleet erilaisia eri puolella Suomea. Lännessä pihapiireissä liikkuvista susista on ollut paljon havaintoja. Ihmistä pelkäämättömiin ja todellista uhkaa aiheuttaviin susiin on voitava puuttua ajoissa.
- Idässä susilla ravintoa on vähän ja siellä on myös tullut paljon koiravahinkoja. Se on metsästäjien kannalta kestämätön tilanne, koska se vaikeuttaa selvästi perinteistä metsästämistä koiran kanssa, Siitari kertoo.  

Laumoista pareiksi ja pareista laumoiksi

Maaliskuun susikanta edustaa vuodenaikaa, jolloin susien lukumäärä on pienimmillään.

- Uudet parit ovat todennäköisesti saaneet pentuja huhti-toukokuussa, joten syksyllä myös laumojen määrä on selvästi viime syksyä suurempi, Siitari arvioi. 

Luke tuottaa nyt ensimmäistä kertaa kanta-arvion julkistamisen yhteydessä myös vuodenaikaisvaihtelua kuvaavan ennusteen susikannan kehityksestä vuodeksi eteenpäin. Ennustemalli perustuu tutkimustietoon suden pentutuotosta ja kuolleisuudesta. Luke arvioi susilaumojen määräksi marraskuussa 32–43 ja maaliskuun 2020 lopussa 17–37 laumaa.
- Uuden ennustemallin käyttö helpottaa keskustelua syksyn tilanteesta ja auttaa myös arvioimaan susilaumojen sijaintia metsästyskaudella. Malli kuvaa hyvin susikannan dynaamisuutta. Yksilömäärät vaihtelevat vuoden sisällä ja vuodesta toiseen. Myös susien luontainen kuolleisuus on vuoden aikana merkittävä, Siitari toteaa.  

Metsästäjien havainnoilla suuri merkitys 

Kanta-arvioissa käytettävää tietoa kerätään suurelta osin vapaaehtoisvoimin.
- Metsästäjät tekevät ison työn havaintojen saamiseksi. On ainutlaatuista ihan maailmanlaajuisestikin, että vapaaehtoiset keräävät näin mittavaa aineistoa. Saamme olla ylpeitä meidän aktiivisista harrastajistamme, kiittää Siitari.  

Suomessa suurpetojen havaintotietoa keräävät riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoisesti toimivat petoyhdyshenkilöt. Lisäksi vuosina 2017–2019 on toteutettu susien ulostekeräys läntisessä Suomessa, josta saatuja DNA-tietoja on hyödynnetty arvioitaessa susien lukumäärää reviireillä. Varsinaisen maastossa kerättävän havaintotiedon ohella tallennetaan tietoa esimerkiksi susien uusista pentueista, metsästyksen onnistumisesta ja sen vaikutuksesta sekä susien kuolleisuudesta. Tällaista tietoa tuottavat mm. Metsähallitus, poliisi, rajavartiolaitos ja Ruokavirasto. 

Uusi kannanhoitosuunnitelma tulossa

EU-tuomioistuimen julkisasiamies antoi toukokuussa unionin tuomioistuimelle ratkaisuehdotuksen Suomen korkeimman hallinto-oikeuden ennakkokysymyksiin koskien suden kannanhoidollisen metsästyksen oikeutuksesta. Julkisasiamiehen mukaan Suomen kannanhoidollinen metsästys ei ole ristiriidassa direktiivitulkinnan kanssa. Metsästäjäliitto odottaa linjauksen ohjaavan myös suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen jatkokäytänteitä. 

-Odotamme uutta kannanhoitosuunnitelman päivitettyä versiota, missä määritellään suden kannanhoito seuraaville vuosille. Suomella on nyt hyvät edellytykset valmistella ja käynnistää kannanhoidollinen metsästys hallitusti karhun ja ilveksen tapaan, Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg toteaa.

Luken susikantaraportti ja muuta lisätietoa:

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hallitusohjelma lupaa turvata metsästysharrastuksen edellytykset

03.06.2019 - 16:57
Metsästäjäliitto on tyytyväinen hallitusohjelman tavoitteesta edistää uusien harrastajien tuloa lajin pariin. Kuva: Silja Hallenberg

Metsästäjäliitto näkee tärkeänä, että hallitusohjelmassa metsästys nähdään myönteisesti ja metsästäjien tekemä yhteiskunnallinen työ tunnustetaan. 
- Olemme tyytyväisiä, että hallitusohjelmassa metsästys ja metsästäjät nähdään tärkeänä osana yhteiskuntaa, kommentoi Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

Hallitusneuvottelijat ovat huomioineet metsästyksen merkityksen luonnon- ja riistanhoidossa sekä vieraslajien torjunnassa. 
- Metsästäjät tekevät mittavan määrän luonnon- ja riistahoitotyötä luonnon monimuotoisuuden eteen. On hienoa, että tämän työn jatkaminen on osana hallituksen ohjelmaa, Siitari toteaa.

Ohjelmassa luvataan tehostaan vieraslajien torjuntaa sekä lainsäädännölla että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä. 

Uusia harrastajia

 Metsästäjäliitto on tyytyväinen hallitusohjelmaan kirjatusta tavoitteesta turvata metsästysharrastuksen edellytykset ja edistää uusien harrastajien tuloa lajin pariin. 

- On merkittävää, että ohjelmaan on nostettu metsästyksen kehittäminen myös luontoharrastuksena. 
- Luotamme, että varoja ohjautuu näihin toimiin, joilla voimme kouluttaa uusia vastuullisia metsästäjiä sekä edistää metsästysmahdollisuuksia myös tulevaisuudessa, Siitari. 

Monipuolinen keinovalikoima suurpetopolitiikkaan

 Ohjelmassa otetaan kantaa myös riistakantojen kestävään hallintaan ja vahinkojen ehkäisyyn sekä luvataan, että SRVA-toiminnan edellytykset turvataan.

Metsästäjäliitto näkee myönteisenä, että suurpetokantoja hallinnassa on otettu esille monipuolinen keinovalikoima mukaan lukien kanta-arvioihin ja hoitosuunnitelmiin perustuva metsästys, poikkeusluvat, vahinkojen ennaltaehkäisy sekä ennakoiva viestintä. 
- Näemme tärkeänä, että suurpetojen kannanhoidossa huomioidaan kokonaisuus: ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys, Siitari lisää.

Ohjelmassa myös luvataan lisätä eri toimijoiden välistä vuoropuhelua ja varmistetaan tutkimuksen ja seurannan pysyvä rahoitus. Tavoitteena on myös vaikuttaa EU:ssa kansallisten erityispiirteiden tunnistamiseksi sekä joustavuuden ja liikkumavaran lisäämiseksi petopolitiikassa. 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Kansainvälisten metsästysammuntojen SM-kisat Mäntsälässä 7.-8.6.

03.06.2019 - 15:56
Uudet Suomenennätyspisteet tehtaillut Mika Laarimo onniteltavana

Normal 0 21 false false false FI X-NONE X-NONE /* Style Definitions */ table.MsoNormalTable {mso-style-name:"Normaali taulukko"; mso-tstyle-rowband-size:0; mso-tstyle-colband-size:0; mso-style-noshow:yes; mso-style-priority:99; mso-style-parent:""; mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; mso-para-margin-top:0cm; mso-para-margin-right:0cm; mso-para-margin-bottom:8.0pt; mso-para-margin-left:0cm; line-height:107%; mso-pagination:widow-orphan; font-size:11.0pt; font-family:"Calibri",sans-serif; mso-ascii-font-family:Calibri; mso-ascii-theme-font:minor-latin; mso-hansi-font-family:Calibri; mso-hansi-theme-font:minor-latin; mso-bidi-font-family:"Times New Roman"; mso-bidi-theme-font:minor-bidi; mso-fareast-language:EN-US;}

Metsästäjäliiton kuninkuuslajeiksikin mainittujen kansainvälisten metsästysammuntojen Suomen mestaruuksista kilpaillaan tulevana viikonloppuna Uudenmaan piirin Mäntsälän ampumaurheilukeskuksessa.

Torstaina, heti puolen päivän jälkeen, on mahdollisuus harjoitusammuntoihin ja samalla pääsee tutustumaan kisaratoihin.

Perjantaina ammutaan Pohjoismaisten lajien paremmuuksista neljässä henkilökohtaisessa sarjassa sekä selvitetään mitkä piirit yltävät mitaleille viisihenkisissä joukkuekisassa.

Kilpailijoiden on säilytettävä ampumavire koko päivän, sillä kilpailu koostuu neljästä lajista. Kauriin, liikkuvan hirven, metsästystrapin sekä Compak ammuntojen parhaiten taitavat saavat silloin mitalinsa. Samoin selviää kestääkö Mika Laarimon viime vuonna tekemä huima Suomen ennätystulos 393 pistettä tämän vuoden rynnistyksen.

Lauantaina ammutaan Eurooppalaisen metsästysammunnan luodikkokilpailun mestaruuksista. Luodikon tulokseen lisätään yhdistelmäkilpailussa Trap ja Compak ammunnat ja näin tiedetään, keille ojennetaan yhdistelmäkilpailun mitalit.

Molemmissa lajeissa on SM menestyksen lisäksi kyseessä vielä viimeinen katsastuskilpailut. Katsastusten perusteella selviää joukkueet tämän vuoden PM-kilpailuihin ja ensi vuoden EM-kilpailuihin.

Kun kerran kaikki näitä lajeja jo harrastavat kokoontuvat Mäntsälään, niin lähdehän sinne sinäkin. Ellet niitä vielä itse ole kokeillut, niin tämän parempaa mahdollisuutta kansainvälisten ammuntojen eri lajeihin tutustumiseen ei tule!

Lisätietoja, kuten kisakutsu ja eräluettelot: SM-kilpailut

Kategoriat: Metsästysuutiset

Muutoksia haitallisten vieraslajien pyyntisäädöksiin – lisää mahdollisuuksia alkuperäisluonnon monimuotoisuuden suojeluun

24.05.2019 - 16:52
Piirros: Juha Hellström

Haitallisten vieraslajien pyyntimuodot monipuolistuvat kesäkuun alussa. Metsästäjäliiton mukaan muutokset parantavat mahdollisuuksia suojella alkuperäisluonnon monimuotoisuutta.  Järjestö kuitenkin korostaa vastuullisuutta myös vieraslajien pyynnissä, niin eläinten hyvinvoinnin kuin yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden näkökulmasta.

Kesäkuun alusta supikoiran, minkin, piisamin, rämemajavan ja pesukarhun pyyntiajat ja sallitut pyyntimenetelmät muuttuvat ja jatkossa pyynti on sallittua ympäri vuoden eikä pyyntiin tarvita enää metsästyskorttia.
- Muutos tuo metsästäjille lisämahdollisuuksia haitallisten vieraslajien poistoon sekä mahdollisuuden joustavampaan yhteistyöhön maanomistajien, mökkiläisten ja muiden sidosryhmien kanssa, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

Vastuullisuuden huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää kaikessa vieraslajien pyynnissä. 
- Pyynnissä on huomioitava turvallisuus, eläinsuojelulliset näkökulmat ja yleinen hyväksyttävyys. Vastuullisesti harjoitetulla vieraslajien pyynnillä on merkittävät luonnonhoidolliset vaikutukset ja hyvin hoidettuna sillä on mahdollisuus parantaa myös mielikuvaa metsästyksestä ja metsästäjistä, Siitari pohtii. 

Lisää pyyntimenetelmiä vieraslajien poistoon

Supikoiran ja muiden haitallisten vieraslajien pyydystämiseen ja tappamiseen sovelletaan pääasiassa samoja säännöksiä, jotka metsästyslain ja -asetuksen mukaan koskevat rauhoittamattomia eläimiä. 
- Esimerkiksi vaatimukset luotiaseen luodin painosta ja osumaenergiasta säilyivät entisellään, kertoo Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Henri Mutanen.

Sallittujen pyyntimenetelmiin ja -välineisiin on tullut muutoksia, sillä jatkossa supikoiran ja muiden haitallisten vieraslajien pyynnissä ovat sallittuja muun muassa yöammuntaan tarkoitetut tähtäyslaitteet sekä keinotekoiset valonlähteet ja ääntä synnyttävät laitteet. 
- Uusien säädöksien myötä päästään poistamaan vieraslajeja entistä tehokkaammin, toteaa Mutanen.

Myrkyn tai sähkön käyttö on edelleen kielletty.  

Pyyntiin ja lopettamiseen vaaditaan osaamista

Haitallisten vieraseläinten lajien pyyntiin ei vaadita jatkossa metsästyskorttia. 
- Pitää muistaa, että eläimiä saa pyydystää ainoastaan henkilö, joka tuntee lain vaatimukset ja hallitsee pyyntimenetelmä ja lopettamisen. Suosittelemme, että pyynti suoritettaisiin aina yhteistyössä asianosaavan metsästäjän kanssa, sillä metsästäjät pystyvät opastamaan pyyntilaitteiden käytössä ja tarvittaessa lopettamaan eläimen nopeasti ja kivuttomasti. Käytännössä ampuminen on ainoa mahdollinen tapa lopettaa eläin eettisesti, toteaa Mutanen.

Uusien säädöksien mukaan loukussa olevan supikoiran tai muun vieraslajin saa nyt lopettaa myös ampumalla alle 150 metrin päässä asutusta rakennuksesta ilman omistajan tai haltijan lupaa. 
- Pitää muistaa, että säädös koskee ainoastaan loukkuun lopettamista. Muun pyynnin osalta lupa täytyy edelleen olla. Asutulla alueella ammuttaessa on äärimmäisen tärkeää huomioida turvallisuus ja ampumisesta on hyvä ilmoittaa myös poliisille. Toki myös lähinaapurit on hyvä pitää tietoisina pyynnistä, jolloin vältytään tarpeettomilta väärinkäsityksiltä, Mutanen pohtii.

Lisääntymisaikaan tapahtuvan koirametsästyksen osalta Metsästäjäliitto neuvoo käyttämään tarkkaa harkintaa. Eläinsuojelullisista syistä poikueellisen naaraan tappamista tulee välttää. 
- Luolapyynnissä tulisi pitää varmistaa, että pyyntikohteessa on ainoastaan supikoiria. Kohteessa voi olla myös kettuja tai mäyriä, ja niiden osalta tulee huomioida rauhoitusajat, Mutanen muistuttaa.

Koiraa käytettäessä tulee huolehtia koirien irtipitoa koskevien säädösten noudattamisesta sekä siitä, etteivät koirat häiritse muuta lajistoa.  

Metsästysoikeudet säilyvät ennallaan

Vaikka supikoira ja muut edellä mainitut lajit eivät kuulu enää riistalajeihin, pätevät voimassa olevat metsästysvuokrasopimukset edelleen, mikäli ne ovat aikaisemmin pitäneet sisällään pyydettävät eläimet. Vanhoja sopimuksia koskee niiden tekohetken lainsäädäntö.
- Jos maaomistaja katsoo, ettei sopimus pidä sisällään vieraslajeja, hän voi olla yhteydessä metsästysseuraan. Maaomistajalla on nyt myös oikeus pyytää näitä haitallisia vieraslajeja, vaikka metsästysoikeus olisi metsästysvuokrasopimuksella luovutettu seuralle, Heli Siitari kertoo.

Jatkossa metsästysseurojen kannattaa sopimuksia tehdessä huomioida rauhoittamattomat- ja vieraslajit. 
- Erillinen sopiminen poistaa lopunkin tulkinnanvaraisuuden vieraslajien pyynnistä alueella. Kaikkien osapuolten on myös hyvä tietää, ketkä alueella liikkuu ja harjoittaa pyyntiä. Tärkeintä on, että vieraslajien pyynti toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti vastuullisuus huomioon ottaen, Siitari kiteyttää.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

EU-vaaliehdokkaat esittäytyvät Metsästäjäliiton sivuilla

17.05.2019 - 10:40

EU- vaalit ovat erittäin tärkeät sekä Suomen että koko Euroopan metsästäjille. Metsästäjäliitto pyysi ehdokkaita vastaamaan metsästäjille tärkeisiin kysymyksiin sekä tutustumaan Euroopan metsästäjäjärjestön FACE:n vaaliteemoihin. 

- Tavoitteena on auttaa jäseniä valitsemaan oma metsästystä edistävä ehdokas ja lisätä ehdokkaiden tietoa metsästäjille tärkeissä kysymyksissä, kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari

Suomen Metsästäjäliitto on jäsenenä myös Euroopan metsästäjien yhteisessä FACE-järjestössä. FACE edustaa Brysselissä 7 miljoonaa eurooppalaista metsästäjää 36 kansallisten metsästäjäjärjestön kautta. FACEn tavoitteena on edistää eurooppalaista metsästystä erityisesti EU-instituutioiden kautta.
- EU:ssa tehdyillä päätöksillä on ratkaiseva rooli jäsenvaltioiden ympäristölainsäädäntöön, sillä 85 prosenttia ympäristö- ja metsästyslainsäädännöstä tulee EU:sta. Ja juuri nämä päätökset vaikuttavat suuresti metsästykseen ja metsästäjiin Euroopassa, kuvaa Siitari. 

FACE on nostanut valliteemoiksi 5 jäsenille tärkeää teemaa: CAP ja luonnon monimuotoisuus, suurpedot, aseet ja ammukset, muuttolinnut sekä kansainvälinen metsästys. Suomalaisten metsästäjien kannalta erittäin ajankohtaisia teemoja ovat luonnon monimuotoisuus ja suurpedot. 
- Luonnon monimuotoisuudella on suuri merkitys myös metsästäjille. Mitä monimuotoisempi luonto sitä enemmän ja monipuolisemmin on myös riistaa ja muuta eläimistöä, Siitari jatkaa.

Metsästäjillä on suuri rooli, sillä metsästäjät ovat usein myös maanomistajia ja huolehtivat muun muassa riistametsäelinympäristöistä sekä perustavat riistapeltoja ja kosteikkoja, jotka tukevat kaikkea luonnon monimuotoisuutta.
- Näiden toimien tukeminen on tärkeää myös EU-tasolla, Siitari toteaa.

EU-tasolla järjestön tavoitteena on säilyttää runsastuneiden suurpetojen kuten, ilveksen, karhun ja suden kannanhoidollinen metsästysmahdollisuus EU:n lainsäädännössä.
- Olemme onnistuneet viemään asian myös seitsemän miljoonaisen Euroopan metsästäjäjärjestö FACE:n työlistan kärkeen. Karhu ja ilves ovat hyviä esimerkkejä lajeista, joiden kannanhoidollinen metsästys, luontodirektiivin mukaisesti, on mahdollistanut kantojen kasvun. Samalla näiden suurpetojen hyväksyttävyys paikallisten asukkaiden keskuudessa on parantunut ja laittomuudet erittäin vähäisiä, kertoo Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

Etsi oma metsästysasioita edistävä ehdokkaasi täältä: metsastajaliitto.fi/euvaalit/ehdokkaat

 

FACE:n #VOTE4HUNTING -teemat CAP ja luonnon monimuotoisuus

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) on elintärkeä tukimekanismi Euroopan maataloudelle ja maaseudulle ja sillä on suuri merkitys myös eurooppalaisille metsästäjille. FACE odottaa seuraavan CAP-kauden panostavan entistä enemmän luonnon monimuotoisuutta tukeviin toimiin, ja tätä kautta parantamaan esimerkiksi pienriistakantoja, jotka ovat maatalouden muutosten vuoksi laskeneet.

Suurpedot

Monien suurpetojen kannat ovat nousussa ja tästä syystä joidenkin populaatioiden tila on sellainen, ettei se enää vaatisi luontodirektiivin edellyttämää nykyisenlaista tiukkaa suojelua. Näiden populaatioiden, joissa suotuisa suojekun taso on jo saavutettu, suojelustatusta tulisi voida muuttaa joustavasti. Tällainen joutava menettely sallisi jäsenvaltioille järkevämpää kantojen hoitoa, mikä olisi alueellisten ja paikallisten tarpeiden mukaista.

Aseet ja ammukset

FACE ja sen jäsenet haluavat varmistaa, että metsästäjät voivat turvallisesti hankkia, pitää hallussaan ja käyttää ampuma-aseita ja patruunoita sekä matkustaa niiden kanssa ilman tarpeetonta byrokratiaa tai perusteettomia kustannuksia tai rajoituksia.

Muuttolinnut

Seuraavan Euroopan parlamentin tulisi edistää joustavuutta runsastuneiden hanhikantojen hoidossa. Lisäksi tulisi kunnioittaa alueellisia ja perinteisiä paikallisia metsästysmuotoja lintudirektiivin mukaisessa päätöksenteossa. 

Kansainväliset metsästysasiat

Euroopan metsästäjät metsästävät myös muualla kuin Euroopassa, esimerkiksi Afrikassa ja Aasiassa. Kansainvälisen metsästyksen mukanaan tuomat moninaiset hyödyt, kuten esimerkiksi hyödyt paikallisille yhteisöille ja luonnonsuojeluun, tulisi olla mahdollista myös tulevaisuudessa. 

FACE:n #VOTE4HUNTING -teemoihin voi tutustua laajemmin täällä: www.face.eu/european-elections

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliiton tunnustukset jaettiin

16.05.2019 - 15:52

Metsästäjäliitto palkitsi Päivi Vähä-Jaakkolan vuoden kouluttajana. Samassa yhteydessä ojennettiin vuoden metsästysseura tunnustus Virttaan Erä-Veikoille.

Satakunnan piirin ehdottama Päivi Vähä-Jaakkola, 34, on punkalaitumelaisen Metsästysseura Haukan oma aarre. Hän on järjestänyt useita suosittuja tapahtumia, kuten metsästysammuntapäivän, ala-asteen oppilaiden tutustumispäivät, hirvenjuoksukilpailut, lukiolaisten eräkurssin sekä yhden lukuvuoden kestäneen ampumakoulun. 

Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Henri Mutanen antaa Vähä-Jaakkolalle ison kiitoksen hänen tekemästään työstä.
- Tapahtumat ovat madaltaneet lasten, nuorten ja aikuisten kynnystä harrastaa ja osallistua seuratoimintaan. Juuri tällaisia Päivin kaltaisia metsästäjiä tarvitaan innostamaan uusia harrastajia mukaan, Mutanen kuvaa. 

Liikunnallisen Vähä-Jaakkolan pitkäaikainen lempilaji on hirvenjuoksu. Nyt hänen oma palkintokaappinsa on jo niin täynnä, että hän on suunnannut tarmonsa uusien harrastajien motivointiin. 
– Olen huomannut, että etenkin ala-asteikäiset viihtyvät hyvin metsästysseuran radalla. Siten he innostuvatkin helpommin harrastuksen pariin, kun heillä on jokin käsitys seuran toiminnasta, Vähä-Jaakkola sanoo.
- Jos ei itsellä ole läheistä, joka toisi harrastuksen pariin, voi olla vaikea tulla mukaan. On oltava ase millä ampua. Se on kallis investointi, jos ei mielenkiinto riitäkään pitkäksi aikaa. 

Metsästysseura Haukka on vahvasti mukana nuorisotoiminnassa: paikalliset nuoret pääsevät ilmaiseksi seuran ampumajäseneksi ja näin kilpailla Metsästäjäliiton lajeissa. Haukalla on monipuoliset radat ja hyvät harjoittelumahdollisuudet.

Lue laajempi juttu: Hirvenjuoksija nuorten asialla

Virttaan Erä-Veikoista vuoden metsästysseura

Vuoden metsästysseura tunnustuksella Metsästäjäliitto haluaa nostaa esiin hyviä seurakäytänteitä. 
- Virttaan Erä-Veikkojen toiminnassa on paljon esimerkillistä tekemistä niin nuorisotyössä kuin yhteistyössä maanomistajien kanssa. Lisäksi metsästyksen ja riistanhoidon järjestelyissä huomioidaan hyvin viljely ja liikenneturvallisuus, Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius toteaa.

Pienehkö loimaalaisseura on toiminut jo vuodesta 1954 hartiavoimin esimerkillistä riistanhoitotyötä omalla alueellaan. He ovat omalla toiminnallaan myös parantaneet ihmisten mielikuvaa metsästyksestä ja metsästäjistä.
"Ei voi olla", ihmettelivät Virttaan Erä-Veikot, kun saivat tietää valinnastaan Vuoden metsästysseuraksi. 
- Hienoa, että työ kantaa nyt hedelmää ja se on huomattu myös muualla, kiittää Erä-Veikkojen puheenjohtaja Sami Kivistö.

116 jäsentä käsittävässä seurassa on vajaa parikymmentä alle 30-vuotiasta jäsentä. Naisia on 16. 
– Seuraan jäseneksi pääsemiseen ei vaadita maanomistamista tai paikkakunnalla asumista, puheenjohtaja Kivistö kertoo.

Erä-Veikkojen toiminta-alue on 7500 hehtaaria. Seura on saanut kiitosta siitä, että se ylläpitää hyviä suhteita maanomistajiin.
– He ovat tärkein yhteistyökumppanimme. Panostamme riistaeläinkantojen laskemiseen niillä alueilla, joilla ne tekevät tuhoa joko metsälle tai viljelyksille.

Erä-Veikoilla on useita ruokintapaikkoja ja riistapeltoja, joiden strategisella sijoittelulla pyritään saamaan riista pois viljelyksiltä ja alueen vilkkaasti liikennöidyiltä teiltä. Kun seura metsästää hirvieläimiä, se panostaa tienvarsialueisiin, jotta hirvikolarit vähentyisivät.

Riistanhoidon lisäksi Erä-Veikot on kunnostautunut muussakin. Seurassa on monia hirvenjuoksijoita ja -hiihtäjiä, jotka ovat antaneet aktiivisen panoksensa kilpailutoiminnan kehittämiseen. Nuorille on järjestetty muun muassa leirejä ja erätaitoihin perehdyttävää kerhotoimintaa. Lisäksi Erä-Veikot ovat järjestäneet Metso-leirin ja Metsästysmetso-leirin yhdessä naapuriseuran kanssa. 

Lue laajempi juttu: Maanomistaja on metsästysseuran tärkein kumppani

Vuoden kouluttaja ja metsästysseura palkittiin Metsästäjäliiton liittokokouksessa 27.4. Kuopiossa. 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen susitilanteeseen löydettävä ratkaisuja

14.05.2019 - 15:54

Metsästäjäliitto on jättänyt Suomen susitilannetta koskevan kannanoton EU-komissiolle ja Suomen maa- ja metsätalousministeriölle. Kannanotossa järjestö perää parempaa kansallista mahdollisuutta puuttua tihentymäalueiden susikantaan.

Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari ojensi eilen Suomen susitilannetta koskevan kannanoton EU-komission ympäristöasioiden pääosaston luonnonsuojeluyksikön päällikkö Nicola Notarolle EU:n suurpetotyöryhmän (Large Carnivore Platform) kokouksen yhteydessä. Kannanotto toimitettiin tänään myös Suomen maa- ja metsätalousministeriölle.

Suomen susikanta on ollut noususuuntainen ja susi on saavuttanut uusia elinalueita Suomessa.
- Suomen susitilanteeseen on löydettävä kokonaisvaltainen ja kaikkia tyydyttävä ratkaisu. Meillä on oltava joustava kansallinen mahdollisuus puuttua tihentymäalueiden susikantaan ja erityisesti ongelmatilanteisiin. Suden kannalta on tärkeää saavuttaa paikallisten ihmisten luottamus, että ongelmiin ja haittoihin puututaan nopeasti ja vahinkoja ennalta ehkäistään, Siitari kiteyttää. 

Aloite Pohjanmaalta

Salametsästys on ollut paljon tapetilla, ja tällä kannanotolla järjestö haluaa korostaa, ettei se hyväksy susien laitonta tappamista.
- Haluamme tällä kannanotolla nostaa esille, ettemme hyväksy laittomia keinoja ja näemme tärkeänä ennaltaehkäistä laittomaan tappamiseen liittyvää kulttuuria. Aloite kannanotosta tuli Pohjanmaan piiriltä. Kaikki 16 piirimme näkivät kannanoton tärkeänä ja allekirjoittivat myös heti kannanoton, kertoo Siitari.
- Toimiva ja uskottava kannanhoito on paras ehkäisykeino laittomuuksiin. Poikkeustilanteisiin poliisilla on olemassa hyvin toimiva SRVA-malli, se tulisi ottaa käyttöön koko maassa, Siitari jatkaa.

Metsästäjäliiton läntisen Suomen piireissä tilanne on akuutti. Susi levittäytyy yhä uusille alueille ja paine toimivien ratkaisujen löytymiseen on kova.
- Olen ylpeä alueen metsästäjistä, joilla on selkeä tahtotila ratkaista konfliktitilanne laillisesti. Minusta siihen pitää löytyä toimivat ja joustavat paikalliset ratkaisukeinot, toteaa Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Jukka Hautala.

Metsästäjät tekevät paljon vapaaehtoistyötä esimerkiksi suden ja muiden lajien kannanarvioinnissa sekä suurriistavirka-aputehtävissä. 
- Metsästäjät ilmoittavat susihavaintoja ja keräävät DNA-näytteitä ja päivystävät vapaaehtoisesti SRVA-työssä. Siksi tuntuukin varsin harmilliselta, kun metsästäjien tekemää työtä ei arvosteta, vaan helposti koko harrastajajoukkoa syytetään laittomasta toiminnasta, Hautala jatkaa.

Aktiivista vaikuttamista susiasiassa

Kannanoton lisäksi Metsästäjäliitto tekee erittäin aktiivisesti myös muuta vaikuttamistyötä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Metsästäjäliitto on mukana Suomen susikannan hoitosuunnitelman päivittämisessä. Valmisteluryhmän edustana toimivat hallituksen jäsen Antti Kuivalainen ja luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors, ohjausryhmän edustajana toiminnanjohtaja Heli Siitari.
- Poikkeuslupakäsittelyn hitaus ja lupaperusteiden epäselvyys tulee korjata susikannan hoitosuunnitelman päivitystyössä. Metsästysharrastuksen näkökulmasta on oleellista kehittää uusia ratkaisuja koiraturvallisuuden parantamiseksi, Siitari toteaa.

EU-tasolla järjestön tavoitteena on säilyttää kaikkien suurpetojen kannanhoidollinen metsästysmahdollisuus EU:n lainsäädännössä.
- Olemme onnistuneet viemään asian myös seitsemän miljoonaisen Euroopan metsästäjäjärjestö FACE:n työlistan kärkeen. Karhu ja ilves ovat hyviä esimerkkejä lajeista, joiden kannanhoidollinen metsästys, luontodirektiivin mukaisesti, on mahdollistanut kantojen kasvun. Samalla näiden suurpetojen hyväksyttävyys paikallisten asukkaiden keskuudessa on parantunut ja laittomuudet erittäin vähäisiä, kertoo Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliitto tarjoaa IT-suunnittelijalle mielenkiintoista tehtävää

13.05.2019 - 15:44
Kuva: Pekka Rousi

Etsimme asiakaspalveluhenkistä ja reippaan työotteen omaavaa IT-suunnittelijaa monipuolisiin IT-tehtäviin. 

Tehtäviisi kuuluvat erilaisten tietoteknisten ongelmien ratkominen, tietotekniset suunnittelutehtävät, käytön tuki, koulutustehtävät, palvelin- ja verkkoympäristöstä huolehtiminen sekä laitteistojen ja sovellusten asentaminen käyttökuntoon. Olet asiakaspalveluhenkinen ja oma-aloitteinen ja sinulla on kyky ratkaista teknisiä ongelmia ja halu oppia uutta. Omaat jonkin verran kokemusta it-tuesta, sekä palvelinympäristön ja verkkojen ylläpidosta.

Toivomme sinulta soveltuvaa teknistä koulutusta, aiempaa kokemusta IT-tukeen liittyvistä tehtävistä, hyviä vuorovaikutustaitoja, tietoturvaosaamista sekä tietoliikenneverkkojen tuntemusta. Sinulla on kokemusta päätelaitteiden käyttöjärjestelmistä (Windows, Mac OS X, iOS ja Android), käyttäjähallintatuotteiden perustuntemusta ja osaaminen AD käyttäjähallinnasta. 

Tarjoamme mielekästä työtä mukavassa työporukassa sekä hyvät työsuhde-edut. Tehtävän toimipaikka on Riihimäellä. Työtehtävä on toistaiseksi voimassa oleva ja sisältää 6 kk:n koeajan. 

Hakemuksesi voit lähettää cv:n kera jari.ruohotie@metsastajaliitto.fi. Toimi nopeasti, täytämme paikan sopivan henkilön löytyessä. Haku päättyy 22.5.2019.

Lisätietoja: ICT-päällikkö Jari Ruohotie, jari.ruohotie@metsastajaliitto.fi, puh. 050 3200029.

Kategoriat: Metsästysuutiset

EU-tuomioistuimen julkisasiamies - Suden kannanhoidollinen metsästys luontodirektiivin mukaista

09.05.2019 - 10:40

EU-tuomioistuimen julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksen mukaan Suomen suden kannanhoidolliset poikkeusluvat eivät ole ristiriidassa luontodirektiivin tulkinnan kanssa. Metsästäjäliitto odottaa linjauksen ohjaavan myös suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen jatkokäytänteitä. 

EU-tuomioistuimen julkisasiamies antoi eilen unionin tuomioistuimelle ratkaisuehdotuksen Suomen korkeimman hallinto-oikeuden ennakkokysymyksiin koskien suden kannanhoidollisen metsästyksen oikeutusta. Julkisasiamiehen mukaan Suomen poikkeusluvat ei ole ristiriidassa direktiivitulkinnan kanssa. Hänen mukaansa poikkeuslupa voidaan myöntää, jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole, eikä kannan suotuisan suojelun taso tai sen ennalleen saattaminen vaarannu.
- Olemme tehnyt asiassa töitä hartiavoimin yli kaksi vuotta, ja ratkaisuehdotus on selkeän tahtotilamme ja direktiivitulkintojemme mukainen. Olemme aktiivisesti mukana myös tässä EU-tuomioistuimen asiassa tarjoten lakiapua jäsenellemme. Lisäksi olemme analysoineet laajasti muita poikkeuslupapäätöksiä, antaneet neuvontaa jäsenillemme poikkeuslupien hakuprosessiin ja lakiapua kielteisistä susiluvista valittamiseen, kertoo Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.  

EU:n tuomioistuimen arvioidaan antavan lopullisen ratkaisun Suomen korkeimman hovioikeuden ennakkoratkaisupyyntöön tämän vuoden aikana. Kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on soveltaa EU-oikeutta EU:n tuomioistuimen osoittamalla tavalla kansallisessa tuomioistuimessa esillä olevaan asiaan. 
- Mikäli EU-tuomioistuimen päätös on ratkaisuehdotuksen mukainen, tulisi komission tämän perusteella tarkastella myös luontodirektiivin tulkintaohjeen meneillään olevaa uudistusta uudelleen, kommentoi Hallenberg.

Käytännössä kannanhoitoa koskevan linjauksen odotetaan ohjaavan suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen jatkokäytäntöjä kaikissa EU-jäsenvaltioissa. Suomessa aihe on erittäin ajankohtainen, sillä susikannan hoitosuunnitelman päivitykseen tähtäävä hanke on parhaillaan käynnissä ja päivitetty hoitosuunnitelma on tavoitteena vahvistaa syksyllä 2019.
- Kansallinen soveltaminen ja kestävät ratkaisut pitää luonnollisesti nyt hoitaa tilanteen mukaisesti. Olemme aktiivisesti mukana päivitystyössä ja julkisasiamiehen näkemys antaa erinomaisia eväitä esimerkiksi tihentymäalueiden susikannan hallintaan, arvioi hankkeen ohjausryhmän jäsen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.
- Metsästäjäliitolle on tärkeää, että kannanhoidollisen metsästyksen mahdollisuus on mukana päivitetyssä susikannanhoitosuunnitelmassa, Siitari jatkaa.

Metsästäjäliitto on tehnyt erittäin aktiivista vaikuttamistyötä myös kansainvälisesti. 
- Metsästäjäliiton kansainvälinen osaaminen, yhteistyökyky ja asiantuntijuus ovat nyt tuottaneet tulosta valtioiden väliselle tasolle ulottuen. Erityisen tyytyväisiä voimme olla siihen, että olemme onnistuneet viemään asian myös seitsemän miljoonaisen Euroopan metsästäjäjärjestö FACE:n työlistan kärkeen, Hallenberg kertoo.

Kansallisen päätösvallan kasvattaminen suurpetokantojen hallinnassa on nyt sekä Metsästäjäliiton että Euroopan metsästäjien järjestön FACE:n tavoite. 
- On ensiarvoista, että kaikkien suurpetojen kannanhoidollinen metsästysmahdollisuus säilytetään EU:n lainsäädännössä. Karhu ja ilves ovat hyviä esimerkkejä lajeista, joiden kannanhoidollinen metsästys, luontodirektiivin mukaisesti, on mahdollistanut kantojen kasvun. Samalla näiden suurpetojen hyväksyttävyys paikallisten asukkaiden keskuudessa on parantunut, toteaa Hallenberg. 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Uudistunut metso nousee siivilleen

03.05.2019 - 10:10

Metsästäjäliitto on nyt uuden strategiansa mukaisesti koti kaikille metsästäjille. Osana uudistusta myös järjestön ilme ja tunnus päivitettiin uusien tavoitteiden mukaiseksi.
- Muutokset ovat asioita, joita ei voi vain väittää, ne on myös näytettävä, toteaa Metsästäjäliiton viestintäpäällikkö Sari Järvinen.

Sen sijaan, että olisi luotu jotain täysin tyhjästä, uuden tunnuksen suunnittelu käynnistettiin tarkastelemalla logon symboliikkaa ja graafisia juuria. 
- Ukkometso on Suomen suurin kanalintu, se on haluttu ja arvostettu riista. Symbolina se on voimakas ja arvokas sekä viestii vanhan kansan tarinallisuutta.

- Uusi logo on kehitys vanhasta, se kumartaa arvokkaasti historiaan, mutta katsoo jylhänä kohti tulevaa. Se on samaan aikaan perinteinen ja rohkea tunnus, kuvaa Järvinen.

Uusi strategia painottaa metsästyksen edistämistä, asiantuntijuutta, yhteisöllisyyttä ja nuorisotyötä – siis asioita, jotka laittavat metson nousuun!
- Logon tulee kertoa tarina edustamastaan kohteesta ja minusta Metsästäjäliiton logo kertoo nyt selkeästi sadan vuoden kokemuksesta, joka elää tässä ja nyt. 

Metsästäjäliiton uusi ilme ja tunnus otetaan käyttöön myös metsästäjäliitto.fi-verkkosivuilla ja muissa viestintä- ja markkinointimateriaaleissa ja -kanavissa tämän vuoden aikana. 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Anna palautetta uudistuneesta Jahdista

25.04.2019 - 08:14

Anna palautetta vuoden alussa uudistuneesta Jahti-lehdestä, kehitämme lehteä edelleen palautteen perustella. Miellyttikö eilen ilmestyneen numeron 2/2019 ulkoasu? Entä mitä pidit sisällöstä?

Arvomme kaikkien palautetta antaneiden kesken palkintoja.

Kerro näkemyksesi sähköpostilla jahti(at)metsastajaliitto.fi , Facebookissa tai vaikkapa tekstiviestillä 050 526 7170.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Vesilintujen laskennat alkavat – lähde mukaan!

24.04.2019 - 15:53
Vesilintulaskennat alkavat. Nyt kannattaa perustaa oma laskentapiste tai useampi ja lähteä mukaan tuottamaan tärkeää riistatietoa päätöksenteon tueksi.

Vesilintujen laskennat alkavat – lähde mukaan!

Kevät etenee vauhdilla ja vesilintujen laskentakausi on alkamassa Etelä- ja Keski-Suomessa, kun Pohjois-Suomessa odotellaan vielä jäiden lähtöä. Suomi on merkittävä pesimäalue monille Euroopan sorsalinnuille. Siksi meillä on erityisen tärkeää seurata pesimäkantojen muutoksia ja lisääntymisen onnistumista.

Vesilintulaskentojen avulla seurataan pesimäkantojen muutoksia ja todetaan lisääntymistulos erityyppisillä vesillä eri puolilla Suomea. Jotta tieto vesilintujen määristä saataisiin mahdollisimman luotettavaksi ja kattavaksi, laskentapisteitä tarvitaan lisää ympäri Suomea - aivan erityisesti Pohjois-Suomeen. Tietoa tarvitaan vesilintujen elinympäristöjen hoidon suunnitteluun ja vesiluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Tietoa hyödyntää esimerkiksi riistahallinto metsästyksen suunnittelussa ja mitoittamisessa. Nykyaikainen kestävä metsästys perustuu laadukkaaseen riistatietoon. Jos tietoa ei ole saatavilla, on riskinä rajoittaminen ”varmuuden vuoksi”.

Perusta oma laskentapiste

Vesilintulaskennat tehdään vuosittain samoilla pysyvillä havaintopaikoilla niin sanottuna pistelaskentana. Toukokuussa vesilintuparit lasketaan kahteen kertaan. Ensimmäinen parilaskenta tehdään noin viikko jäiden lähdön jälkeen ja toinen 2–3 viikkoa myöhemmin. Heinäkuussa lasketaan vielä poikueet samoilla laskentapisteillä. Eteläisessä Suomessa laskennan voi tehdä jo 25.4. alkaen.

Laskentapisteen perustaminen ja laskennan suorittaminen on helppoa. Laskennoissa toivotaan laskettavan kaikki vesilintulajit, mutta on myös mahdollista laskea vain niin sanotut vakiolajit, joita ovat sinisorsa, tavi, haapana, telkkä ja nokikana. Yhden pisteen laskemiseen kuluu aikaa tavallisesti vain 5–15 minuuttia. Saman aamun aikana ehtii siten kiertää useamman pisteen laskentareitin. Sopivimpia laskentapisteitä ovat helposti saavutettavat niemenkärjet, rantakalliot, lintutornit tai laiturit, joista on hyvä näkyvyys vesialueelle.

Tarvittavat tiedot oman laskentapisteen perustamiseksi löytyy täältä: Vesilintulaskenta koulutuspaketti ja kurssi 

Arvion vesilintukantojen tilasta tuottavat vuosittain Luonnonvarakeskus (Luke) yhdessä Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen kanssa. Laskentoja on tehty vuodesta 1986 alkaen.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer