slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Metsästysuutiset

Metsähallitus: Selvitys: 2 miljoonaa päivää metsällä ja kalalla

Riista.fi - 05.04.2019 - 13:31

Metsähallitus on selvittänyt ensimmäistä kertaa, kuinka monta päivää suomalaiset kalastavat ja metsästävät valtion alueilla: kaksi miljoonaa päivää vuodessa. Suomessa on maailmanlaajuisesti ainutlaatuiset mahdollisuudet harrastaa eränkäyntiä myös ilmaiseksi muun muassa pilkkimällä, joten harrastuksen laajuus on selvinnyt vasta laajoilla kyselyillä.

Tulokset julkaistiin perjantaina Erätoimittajapäivillä Evolla Hämeenlinnassa. Julkaistu selvitys perustuu Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen aineistoihin.

Periaatteessa kaikilla Suomen kansalaisilla on mahdollisuus kalastaa tai metsästää joillakin valtion alueilla ilmaiseksi. Suomalaiset myös hyödyntävät tätä mahdollisuutta ahkerasti. Valtion alueilla kalastetaan ja metsästetään vuosittain noin 1,4 miljoonana päivänä näillä oikeuksilla. Suosittua on erityisesti onkiminen ja pilkkiminen, joihin ei pääsääntöisesti tarvita kalastuslupaa.

Kun mukaan lasketaan metsästys ja kalastus, joihin tarvitaan erillinen lupa, eränkäyntiä harrastetaan vuosittain kaksi miljoonaa päivää pelkästään valtion alueilla.

Pilkkimisen ja onkimisen lisäksi selvitykseen koostettiin myös kaikki muu olemassa oleva tieto siitä, kuinka paljon suomalaiset harrastavat eränkäyntiä niin sanotuilla yleis- ja erityisperusteisilla oikeuksilla. Tieto oikeuksien käytöstä on ollut tähän asti ollut hajanaista.

Oikeudet painottuvat Pohjois-Suomeen, jossa sijaitsee merkittävä osa valtion maa- ja sisävesialueista. Siellä harrastaminen on aktiivista. Pohjoissuomalaisilla, jotka asuvat metsästyslain 8 §:n osoittamalla alueella, on oikeus metsästää valtion alueilla omassa kotikunnassaan. Tällä alueella elää viisi prosenttia Suomen väestöstä mutta viidennes suomalaisista metsästäjistä.

Yleis- ja erityisperusteisilla kalastus- ja metsästysoikeuksilla on myös keskeinen osa saaristolais- ja saamelaiskulttuuria.

”Eränkäynnillä on suuri merkitys meidän hyvinvointiimme. Tämän selvityksen tulokset olivat myönteinen yllätys. On hienoa havaita, että ainutlaatuisia kalastus- ja metsästysmahdollisuuksiamme hyödynnetään näinkin laajasti”, Metsähallituksen erätalousjohtaja Jukka Bisi sanoo.

Kerätyn tiedon perusteella valtion alueiden erätalous on merkittävää ja sitä voidaan tarkastella kokonaisuutena. Esimerkiksi vesiltä ja metsistä pyydetyn saaliin vuotuinen arvo on yhteensä noin 30–35 miljoonaa euroa. Vapaa-ajankalastajien saalin arvo ei ole luvussa mukana. Merkittävimmän osan muodostavat hirvisaalis (7–10 miljoonaa euroa) ja merialueiden kaupallisen kalastuksen saalis (noin 19 miljoonaa euroa).

”Jatkossa Metsähallituksen ja kumppaneiden on hyvä pyrkiä kehittämään yleis- ja erityisperusteisten eränkäyntioikeuksien käytön seurantaa, jotta se voitaisiin entistä paremmin huomioida toiminnan suunnittelussa, palveluiden kehittämisessä ja erätalouden vaikuttavuuden kuvaamisessa”, sanoo erikoissuunnittelija Mikko Rautiainen Metsähallituksesta.

Lakiin kirjattuja yleis- ja erityisperusteisia eränkäyntioikeuksia:

  • Yleiskalastusoikeus (Kalastuslaki 7 §)
  • Kalastus talousvyöhykkeellä ja yleisillä vesialueilla (merellä) (Kalastuslaki 8 §)
  • Oikeus Ylä-Lapin kalastuslupaan (Kalastuslaki 10 §)
  • Erityisperusteinen kalastusetuus (Kalastuslaki 6 §)
  • Oikeus metsästää yleisellä vesialueella ja talousvyöhykkeellä (Metsästyslaki 7 §)
  • Kuntalaisen oikeus metsästää valtion alueella (Metsästyslaki 8 §)

Esimerkkejä:

  • Yleis- ja erityisperusteisilla oikeuksilla harrastavat viihtyvät valtion alueilla 1,4 miljoonaa päivää. Yleisintä on heittokalastus kalastonhoitomaksulla sekä onkiminen ja pilkkiminen.
  • Metsähallitukselta metsästys- tai kalastusluvan hankkineet asiakkaat viettävät harrastustensa parissa 0,6 miljoonaa päivää vuodessa
  • Metsästäjiä asuu metsästyslain 8§ mukaisella alueella noin 58 000
  • Yleisvesiltä ja talousvyöhykkeeltä pyydetyn kaupallisen kalastuksen saaliin arvo on 19 miljoonaa euroa

Lisätietoja:

Suunnittelija Asta Ervola, Metsähallitus, 040 3521237

Erikoissuunnittelija Mikko Rautiainen, Metsähallitus, 040 5472392

Erätalousjohtaja Jukka Bisi, Metsähallitus, 040 5370993

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Erävalvonta: Kalastusrikkeet jatkuvassa kasvussa 2010-luvulla

Riista.fi - 05.04.2019 - 13:03

Metsähallituksen erävalvonta tarkasti viime vuonna lähes 8 000 eränkävijää ja muuta luonnossa liikkujaa. Joka kymmenes oli liikkeellä ilman asiaankuuluvaa lupaa tai rikkoi muuten lakia. Eniten ongelmia oli kalastuksessa. Erävalvontaraportti julkaistiin perjantaina Metsähallituksen Erätoimittajapäivillä Hämeenlinnan Evolla.

Yli puolet kaikista havaituista rikkeistä valtion alueilla liittyi kalastukseen. Kalastuksen valvonnassa rikkeiden osuus on noussut koko 2010-luvun: Vuonna 2010 rikkeitä kirjattiin 7,9 prosentissa tarkastuksia, mutta viime vuonna 2018 rikkeiden osuus oli jo 18,9 prosenttia.

”Kasvu johtuu osin tehostuneesta valvonnasta muun muassa Saimaalla. Lisäksi pyydysten merkintä on tarkentunut, eivätkä kaikki ole omaksuneet uusia määräyksiä. Ilahduttavaa on, että yhä harvempi kalastaa ilman kalastonhoitomaksua”, Metsähallituksen erävalvonnan ylitarkastaja Juha Ahonen totesi Erätoimittajapäivillä.

Metsästysrikkeet laskussa

Metsästäjien luvat ja lainkuuliaisuus ovat sen sijaan hieman parantuneet. Viime vuonna 3,7 prosenttia tarkastetuista metsästäjistä oli liikkeellä ilman lupia tai syyllistyi muihin rikkeisiin. Vuonna 2010 vastaava luku oli 7,9 prosenttia.

Erävalvonta puuttui myös suurpetojen häirintään tai epäilyihin laittomiin tappoihin sekä valvoi laillista suurpetojen pyyntiä. Tutkintaan eteni kolme törkeää metsästysrikosta, joista kaksi paljastui laillisen karhunpyynnin yhteydessä ja yksi liittyi karhun laittomaan tappoon.

Myös maastoliikenteen laillisuus koheni edellisvuosista. Silti joka viides (18 %) tarkastettu kelkkailija tai mönkijän käyttäjä syyllistyi rikkeeseen. Vuonna 2016 vastaava luku oli 26 prosenttia.

Metsähallituksen erävalvonnasta vastaa erävalvonnan ylitarkastaja ja 11 erätarkastajaa. He tekevät yhteistyötä poliisin, rajavartiolaitoksen ja tullin kanssa. Sesonkiaikoina erävalvontaa vahvistetaan lisäresurssein.

Lisätietoja:

Erävalvonnan ylitarkastaja Juha Ahonen, Metsähallitus, 040 6464250

Erätalousjohtaja Jukka Bisi, Metsähallitus, 040 5370993

Lue lisää: Metsähallituksen erävalvontaraportit (Eräluvat.fi)

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ruokavirasto: Hirvieläinten näivetystautia (CWD) todettu hirvellä Pohjois-Ruotsissa

Riista.fi - 04.04.2019 - 12:26
Ruotsissa on löydetty ensimmäinen CWD, chronic wasting disease -tautitapaus 16-vuotiaassa naarashirvessä Pohjois-Ruotsissa, Norrbottenin läänissä. Laiha hirvi lopetettiin epänormaalin käytöksen vuoksi. Sen huomattiin kävelevän ympyrää, sillä oli tasapainovaikeuksia ja eläin vaikutti sokealta.

Kyseessä epäillään olevan epätyypillinen tautimuoto, joka ei ole samanlainen kuin klassinen, taudin tarttuva muoto. Sekä Norjan vanhoilla hirvillä esiintyneet tautimuodot että Suomen ensimmäinen ja tähän mennessä ainoa hirvieläinten TSE-tapaus ovat olleet epätyypillistä tautimuotoa.

Euroopan ensimmäiset CWD-tapaukset todettiin Norjassa keväällä 2016 villeistä tunturipeuroista. Lisäksi Norjassa on todettu neljässä hirvessä ja yhdessä saksanhirvessä epätyypillistä tautimuotoa, niin sanottua hirvieläinten TSE:tä. Suomen TSE-tapaus todettiin kuolleena löydetystä, 15-vuotiaasta hirvestä Kuhmossa alkuvuonna 2018.

EU:ssa alkoi vuonna 2018 kolmivuotinen CWD-seurantaohjelma, jonka tavoitteena on arvioida taudin levinneisyyttä kuudessa EU-maassa (Suomi, Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua ja Puola). Näytteeksi kerätään kuolleina löytyneiden, sairaiden tai liikenteessä kuolleiden hirvieläinten päitä. Suomessa keräys koskee poroa, metsäpeuraa, hirveä, metsäkaurista ja valkohäntäkaurista. Tavoitteena on tutkia 3000 hirvieläintä vuosien 2018 – 2020 aikana.

CWD-seurantaohjelma koskee kaikkia paliskuntia porojen osalta ja laajeni koskemaan kaikkia riistanhoitoyhdistyksiä vuoden 2019 alussa. Myös tarhatut hirvieläimet kuuluvat seurantaohjelman piiriin.

Lue lisää
Hirvieläinten näivetystauti CWD
Usein kysyttyä CWD:stä

Kategoriat: Metsästysuutiset

Uusia avauksia taantuneiden riistavesilintujen hoitoon

Riista.fi - 04.04.2019 - 10:00

Suomen riistakeskus julkaisi taantuvien riistavesilintujen hoidon toimenpideohjelman.

Heinätavin, punasotkan, nokikanan, haapanan, tukkasotkan ja jouhisorsan pesimäkanta on laskentojen perusteella viime vuosikymmeninä pienentynyt merkittävästi. Suomen riistakeskus on laatinut lajeille kantojen hoidon toimenpideohjelman, jonka tavoitteena on löytää käytännön keinoja koko vesilintujen lajiryhmän kannankehityksen kääntämiseen kasvu-uralle.

-Taantuvien riistavesilintujen hoidossa tavoitel­laan nykyistä parempaa poikastuottoa, metsäs­tyksen kestävyyden parantamista ja parempaa tietoa kantojen runsaudesta ja metsästyssaaliista, riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi Suomen riistakeskukselta kertoo.

Toimenpide-ehdotukset koskevat elinympäristö­jen kunnostusta ja hoitoa, kilpailun ja saalistuksen vähentämistä, metsästyksen säätelyä ja kantojen runsautta sekä saalista koskevan tiedonkeruun ke­hittämistä. Tavoitteena on myös yhä tarkemman riistatiedon tuottaminen.

-Luonnon monimuotoisuuden vähenemistä ei voida pysäyttää pelkästään perinteisen suojelun keinoin, vaan rinnalle tarvitaan elinympäristöjen kunnostamista ja hoitoa sekä suojelualueilla että maa- ja metsätalousalueilla, Nurmi sanoo.

Toimenpideohjelma tukee ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön laaja-alaisen elinympäristöjen tilan parantaminen -hankkeen valmistelua.

Nurmi toivoo, että maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistyöhanke kosteikkojen ja suoelinympäristöjen luonnonhoidon edistämiseksi etenee hallitusohjelmaan saakka, jotta vesilintujen elinympäristöjen hoitoa, vieraspetojen pyyntiä ja muita toimenpiteitä voidaan tehostaa.

Taantuvien riistavesilintujen hoidon toimenpideohjelma luettavissa 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Poronhoitoalueen poikkeusluvilla saaliiksi kahdeksan ahmaa

Riista.fi - 03.04.2019 - 15:30

Suomen riistakeskuksen myöntämillä vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla saatiin kuluneen talven aikana saaliiksi kahdeksan ahmaa. Poikkeusluvilla pyydettiin Lapista viisi ja Kainuusta kolme ahmaa. Enontekiöltä, Hyrynsalmelta, Sallasta ja Sodankylästä saatiin saaliiksi yksi ahma, Savukoskelta ja Suomussalmelta kaksi.

Saaliiksi saaduista ahmoista neljä oli uroksia ja neljä naaraita. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan kaksi naaraista oli synnyttänyt pennut tänä talvena. Kyseiset ahmat saatiin saaliiksi Sodankylässä ja Suomussalmella.

Poikkeuslupapäätösten ehtona oli, että pyynnissä tulee pyrkiä varmistamaan, ettei saaliiksi kohdennu ahmanaaras, jolla on pennut pesässä tai jota alle vuoden ikäinen pentu seuraa. Suomen riistakeskus selvityttää, miten lupaehtoa on käytännössä sovellettu.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama suurin sallittu saalismäärä kuluvalle metsästysvuodelle oli aiempien kahden metsästysvuoden tavoin kahdeksan ahmaa. Ministeriön asetuksen mukaisesti poikkeuslupia voitiin myöntää vain ahmakannan hoitosuunnitelmassa määritellylle pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueelle, jonne ahman aiheuttamat porovahingot pääosin sijoittuvat. Ahmojen jäljiltä löytyy yli puolet kaikista suurpetojen aiheuttamina korvatuista porovahingoista.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa arvioitiin liikkuvan talvella 2017/2018 yhteensä 270–300 ahmaa, joista 120-140 poronhoitoalueella. Ahmakanta on kasvanut koko maassa ja levittäytynyt viime vuosina yhä enemmän myös poronhoitoalueen eteläpuoliselle alueelle. Ahmanjälkiin voi nykyään törmätä eteläisintä Suomea myöten.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer