slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Metsästysuutiset

Hirvisaalis viime vuotta pienempi

Riista.fi - 13.02.2020 - 14:00

Kauden 2019 hirvijahdeissa saatiin saaliiksi runsaat 52 000 hirveä, mikä on noin kymmenen prosenttia edellisvuotta vähemmän. Hirvisaalis pienentyi eniten Pohjois-Suomessa, mutta myös aivan etelässä. Luonnonvarakeskus tuottaa arvion hirvikannasta maaliskuussa.

Hirven pyyntilupia myönnettiin viime metsästyskaudelle noin kahdeksan prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pyyntilupamäärä vähentyi eniten Pohjois-Suomessa, missä hirvikannan arvioitiin olleen monin paikoin tavoitellulla tasolla. Suuressa osassa muuta maata metsästyksen tavoitteena oli kannan pienentäminen.

Myönnetyistä pyyntiluvista käytettiin noin 80 prosenttia. Pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Saaliista noin 45 prosenttia oli vasoja ja 55 prosenttia aikuisia hirviä. Kaadetuista aikuisista hirvistä 48 prosenttia oli naaraita ja 52 prosenttia uroksia.

– Hirvisaalis vähentyi edellisvuodesta useimmilla riistakeskusalueilla, suhteellisesti eniten pohjoisessa Oulun, Lapin ja Kainuun alueilla sekä toisaalta etelässä Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa. Lukumääräisesti eniten hirviä metsästettiin edelleen suurilla Lapin ja Oulun riistakeskusalueilla, yhteensä näissä yli 15 000 yksilöä, kertoo Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta.

Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittain arviot kannan koosta ja rakenteesta. Viime keväänä julkaistussa kanta-arviossa kannan arvioitiin pienentyneen 11 prosenttia ja olevan metsästyskauden jälkeen noin 86 500 hirveä (95 % luottamusväli 74 500 – 99 000 hirveä).  Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa 68 000–85 000 yksilön talvikantaan. Tämänhetkisestä hirvikannasta Luonnonvarakeskus antaa arvionsa maaliskuussa.

Päättyneellä kaudella hirvijahtia oli toista kertaa mahdollista jatkaa tammikuun puoliväliin saakka. Koiran käyttäminen metsästykseen on kiellettyä vuodenvaihteen jälkeen. Tammikuussa saaliiksi saatiin koko maassa hieman yli 600 hirveä.

Taulukko: Hirvisaalis kaudella 2019-2020 sekä edellisellä metsästyskaudella riistakeskusalueittain

Lisätietoja: Alueelliset lisätiedot riistapäälliköiltä, ks. yhteystiedot 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Luke: Villisikakanta on pienentynyt – tänä vuonna alkava pannoitus tarkentaa tietoja jatkossa

Riista.fi - 12.02.2020 - 13:07

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman arvion mukaan Suomen villisikakanta pienenee. Kannan keskimääräiseksi kooksi arvioitiin noin 1 400 yksilöä tammikuussa 2020. Luke aloittaa villisikojen pannoituksen Kaakkois-Suomessa tänä vuonna. Seurannalla selvitetään villisian levittäytymistä Suomessa. Kantaa seurataan entistä tarkemmin myös afrikkalaisen sikaruton tautiriskin vuoksi.

Suomessa oli tammikuun 2020 alussa arviolta keskimäärin 1 400 villisikaa (mediaani 1 375). Kanta-arvion 90 prosentin luottamusväli on 1 100–1 775 yksilöä. Kanta on pienentynyt vajaat 30 prosenttia verrattuna edellisen vuoden kanta-arvioon, joka oli 1 500–2 650 villisikaa (mediaani 1 950). Suurimmillaan Suomen villisikakannan arvioidaan olleen vuoden 2018 alussa, jolloin saavutettiin yli 3 000 yksilön arvio. Kantaa on pienentänyt metsästys ja mahdollisesti myös rajan yli tulevien yksilömäärien väheneminen.

– Kannanarviointiin liittyy myös epävarmuustekijöitä, joten tulos kuvaa enemmänkin suuruusluokkaa eikä ole tarkka yksilömääräarvio, tarkentaa yksi villisian kannanarviointimenetelmän kehittäjistä, tutkija Tuomas Kukko Lukesta.

Luke on kehittänyt vuodesta 2017 lähtien tilastolliseen menetelmään pohjautuvaa villisian kannanarviointia. Sen tarkkuus paranee jatkuvasti samalla kun aikasarja pidentyy ja aineistopohja vahvistuu. Menetelmä hyödyntää useita eri tietolähteitä, joita tärkeimpiä ovat metsästäjien arviot alueidensa villisikojen runsaudesta sekä tieto saalismääristä.

Villisikoja eniten itäisellä Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa

Metsästäjien hirvijahdin 2019 päätteeksi tekemien arvioiden perusteella tiheimmät villisika-alueet löytyvät edelleen itäiseltä Uudeltamaalta ja Kaakkois-Suomesta, vaikka arvioiden mukaan kanta onkin itärajan tuntumassa harvempi kuin edellisvuosina.

Metsästyssaaliin perusteella villisikakanta on vahvistunut Pohjois-Karjalassa ja heikentynyt Pohjois-Savossa ja Pohjois-Hämeessä.

Villisian levinneisyys ja runsaus hirvenmetsästäjien arvioihin perustuen metsästyskausien 2016, 2017, 2018 ja 2019 lopussa.

Pannoittamisella tarkempi tieto kannan koosta ja levittäytymisestä

Luke aloittaa maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman villisikojen pannoitushankkeen tänä vuonna

– Pannoitettavat yksilöt pyydystetään pääosin puurakenteisilla loukuilla. Satelliittipohjaisella seurannalla näemme, mihin villisiat siirtyvät ja millaisia elinympäristöjä ne valitsevat. Tutkimusalueenamme on koko Suomi, mutta pannoitus keskittyy erityisesti Kaakkois-Suomeen, joka on villisian levinneisyyden ydinaluetta, kertoo erikoistutkija Mervi kunnasranta Lukesta.

– Tutkimustietoa tarvitaan erityisesti kannan koon nykyistä tarkempaan arviointiin sekä villisian aiheuttamien vahinkojen seurantaan ja kannan hallintaan, Kunnasranta painottaa.

Villisikakantaa seurataan myös afrikkalaisen sikaruton vuoksi

Villisian leviäminen ja runsastuminen on haitallista erityisesti vahinko- ja tautiriskien näkökulmista. Kannan rajoittamisella pyritään ehkäisemään afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämistä. Sekä villi- että tuotantosikoja tappava virustauti ASF voi levitä villisikojen välityksellä.

– Tautia ei ole todettu Suomessa koskaan, mutta riski sen leviämisestä Suomeen on edelleen suuri. Suunnitelmallinen villisikakannan hallinta ja systemaattinen kannanarviointi on erittäin tärkeää afrikkalaiseen sikaruttoon varautumisessa, sanoo ylitarkastaja Hanna Lounela Ruokavirastosta.

Villisikojen metsästyksellä voidaan vaikuttaa kannan kokoon ja seurata tautitilannetta. Ruokavirasto toivoo metsästäjien lähettävän kaadetuista eläimistä näytteet virustutkimuksiin. Myös kuolleena löydetyistä eläimistä ilmoittaminen on erittäin tärkeää. Lisäksi Luke pyytää lähettämään villisikanaaraiden kohtuja kannan lisääntymistehon tutkimiseksi. Ruokavirasto maksaa palkkion lähetetyistä näytteistä.

Villisikoja ei tulisi ruokkia kannan ylläpito- tai lisäämistarkoituksessa, ja muidenkin riistaeläinten ruokinnassa olisi hyvä välttää tuontirehuja alueilta, joilla esiintyy afrikkalaista sikaruttoa.

Lisätietoja

Kanta-arvio ja pannoitus:
Erikoistutkija Mervi Kunnasranta, Luke, puh. 029 532 3561, mervi.kunnasranta@luke.fi
Tutkija Tuomas Kukko, Luke, puh. 029 532 3027, tuomas.kukko@luke.fi

Afrikkalainen sikarutto (ASF):
Ylitarkastaja Hanna Lounela, Ruokavirasto, puh. 050 406 0125, hanna.lounela@ruokavirasto.fi

Kanta-arvio 2020 -raportti:
http://riistahavainnot.fi/static_files/sorkkaelaimet/Villisikakanta-arvio_2020.pdf

Villisikahavaintojen ilmoitukset Oma riista -palvelussa:
https://oma.riista.fi/

Villisikamääriin voi tutustua Riistahavainnot-sivustolla:
http://riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet/villisikatiheys

Lisätietoja afrikkalaisesta sikarutosta ja näytteenotto-ohjeet metsästetyistä/kuolleena löydetyistä villisioista:
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/afrikkalainen-sikarutto-asf/

Villisikojen kohtunäytteiden lähettäminen Lukelle:
https://lomakkeet.luke.fi/villisika

Kategoriat: Metsästysuutiset

Luke: Luonnonvarakeskus kehittää susien merkitsemiseen liittyviä toimintamalleja ja tietopalveluita – pannoituksissa välivuosi

Riista.fi - 11.02.2020 - 13:13

Kehittämistyö on päätetty aloittaa etenkin kuluneen syksyn aikana esiintyneiden häiriöiden, tietoliikennekatkosten ja niistä saadun palautteen vuoksi. Välivuosi pannoituksissa mahdollistaa henkilöstö- ja talousresurssien suuntaamisen sekä tietopalvelun että susien merkitsemiseen liittyvien toimintamallien kehittämiseen.

– Susien pannoituksia ei tehdä keväällä 2020, ja nykyisten pantasusien sijaintitietojen näyttäminen päättyy helmikuun 2020 lopussa. Tulevalla metsästyskaudella 2020−2021 ei ole toimivia pantoja, eikä pantapalvelu ole tämän vuoksi käytössä. Mikäli susia saadaan merkittyä kevättalvella 2021, uusi palvelu avautuu seuraavana syksynä, kertoo tutkimuspäällikkö Katja Holmala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Susia on merkitty Suomessa tutkimusta ja kannanarviointia varten 1990-luvulta alkaen. Pannoitettujen susien sijaintitiedot ovat olleet tutkimuskäytön lisäksi myös julkisesti katsottavissa Riistahavainnot.fi-sivustolta syksystä helmikuun loppuun. Näin on pyritty osaltaan ennalta ehkäisemään koiravahinkoja.

Välivuodella ei vaikutusta maaliskuun 2020 kanta-arvioon

Välivuosi pannoituksissa ei vaikuta seuraavaksi julkaistavan, maaliskuun 2020 tilannetta kuvaavan, kanta-arvion tarkkuuteen. Kyseisen kanta-arvion koostamisessa käytetään keväällä 2019 pannoitettujen susien tuottamaa reviiritietoa.

– Pannoitustauon vuoksi pantojen tuottamaa reviiritietoa ei ole käytettävissä 2021 kanta-arviossa. Tämä pyritään korvaamaan lisäämällä maastotyötä sekä DNA-näytteiden keruuta ja analysointia, kertoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola.

DNA:n avulla voidaan tunnistaa susiyksilöt. Se mahdollistaa myös reviirien rajojen määrittelyä, vaeltavien nuorten susien seurantaa ja reviiriltä tavattavien yksilöiden sukulaisuussuhteiden määrittämistä.

Käyttäjiltä kerätään palautetta

Uuden tietopalvelun määrittelemistä varten Luke tulee keskustelemaan laajasti sidosryhmien kanssa. Lisäksi Luke tekee käyttäjäkyselyn, jossa selvitetään kokemuksia nykyisestä palvelusta ja näkemyksiä tulevaisuuden tarpeesta.

Tietopalvelun ja toimintamallien suunnittelu tehdään pääosin tämän vuoden aikana, ja vuosi 2021 käytetään teknisten ratkaisujen toteuttamiseen. Tavoitteena on palvelu, joka toimii hyvin sille määritellyissä tehtävissä.

Lisätietoa

Riistahavainnot.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Yhteinen suden jälkilaskenta toteutettiin kohtuullisissa lumiolosuhteissa

Riista.fi - 11.02.2020 - 10:07

Metsästäjien, riistantutkimuksen ja riistahallinnon yhteinen susien lumijälkilaskenta toteutettiin eilen sunnuntaina. Laskentaan osallistui yli 750 vapaaehtoista laskijaa.

Laskennasta saatua materiaalia aletaan käydä nyt läpi, ja laskennan tuloksista tiedotetaan myöhemmin.

Laskenta-alueena oli hirvitalousalue Rannikko-Pohjanmaa – Pohjanmaa 3 sekä osia Satakunnan pohjoisosista. Jälkilaskennan lisäksi laskijat keräsivät DNA-näytteitä.

Laskijoilta saadun palautteen mukaan olosuhteet olivat kohtuullisen hyvät lähes koko laskenta-alueella. Lämpötila oli 1–2 astetta ja lumensyvyys vaihteli 2–10 senttimetriin. Uutta lunta laskenta-alueelle satoi perjantaina.

– Laskentaa tehtiin hyvässä yhteistyössä ja leppoisassa ilmapiirissä kaikkien tahojen kesken. Havaintoja käytiin läpi yhdessä paikallisten, riistahallinnon ja riistantutkimuksen kesken. Lajista ja lukumääristä päästiin yhteisymmärrykseen, sanoo lumijälkilaskentakoordinaattori Leena Kangas-Järviluoma Suomen metsästäjäliitosta.

– Suuret kiitokset kaikille osallistujille. Työpanoksenne laskennan onnistumiselle on ollut korvaamaton, sanoo erätalousneuvos Vesa Ruusila maa- ja metsätalousministeriöstä.

Lisätiedot:
Erätalousneuvos Vesa Ruusila, maa- ja metsätalousministeriö, 040 840 6877, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Lumijälkilaskentakoordinaattori Leena Kangas-Järviluoma, Suomen Metsästäjäliitto, 050 5345085, etunimi.sukunimi@metsastajaliitto.fi
Riistapäällikkö Mikael Luoma, Suomen riistakeskus, Pohjanmaa, 029 431 2271, etunimi.sukunimi@riista.fi
Tutkija Samuli Heikkinen, Luonnonvarakeskus, 0295 327 873, etunimi.sukunimi@luke.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Poronhoitoalueen poikkeusluvilla saaliiksi kahdeksan ahmaa

Riista.fi - 10.02.2020 - 11:15

Suomen riistakeskuksen myöntämillä vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla saatiin joulu- ja tammikuun aikana saaliiksi kahdeksan ahmaa. Poikkeusluvilla pyydetyistä ahmoista saatiin saaliiksi Lapista kuusi, Kainuusta yksi ja Oulun alueelta yksi. Enontekiöltä, Sallasta, Sodankylästä, Suomussalmelta, Taivalkoskelta ja Utsjoelta saatiin saaliiksi yksi ahma, Inarista kaksi. Ahmoista kolme oli uroksia ja viisi naaraita.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama suurin sallittu saalismäärä kuluvalle metsästysvuodelle on aiempien kolmen metsästysvuoden tavoin kahdeksan ahmaa. Ministeriön asetuksen mukaisesti poikkeuslupia voitiin myöntää vain ahmakannan hoitosuunnitelmassa määritellylle pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueelle, jonne ahman aiheuttamat porovahingot pääosin sijoittuvat. Ahmojen jäljiltä löytyy yli puolet kaikista suurpetojen aiheuttamina korvatuista porovahingoista.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa arvioitiin liikkuvan talvella 2018/2019 yhteensä 250–280 ahmaa, joista 110-130 poronhoitoalueella. Vuosittain tehtävien riistakolmiolaskentojen perusteella ahmojen määrä on moninkertaistunut koko maassa viimeisen 20 vuoden kuluessa ja laji on levittäytynyt viime vuosina yhä enemmän myös poronhoitoalueen eteläpuoliseen Suomeen. Ahmanjälkiin voi nykyään törmätä eteläisintä Suomea myöten.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Valkoposkihanhi pysyy edelleen tiukasti suojeltuna lajina

Metsästäjäliitto - 05.12.2019 - 14:47

Valkoposkihanhi on Suomessa uudistulokas, jonka kanta on parin viime vuosikymmenen kasvanut voimakkaasti. Puistoissa ruokailevat hanhiparvet ovat tuttu näky pääkaupunkiseudulla ja syysviljamailla. Tästä huolimatta valkoposkihanhi säilyy tuoreen päätöksen mukaan tiukasti suojeltuna lajina.

Norja ehdotti tällä viikolla Bernin yleissopimuksen pysyvän komitean kokouksessa, että valkoposkihanhi siirrettäisiin Bernin sopimuksen liitteestä II liitteeseen III, mikä merkitsisi valkoposkihanhen muuttamista tiukasti suojellusta lajista suojelluksi. Ehdotus kuitenkin hylättiin, mikä merkitsee sitä, että valkoposkihanhen metsästystä ei voida aloittaa EU:n
alueella lähiaikoina.

Suomen Metsästäjäliitto on pettynyt päätökseen. ”Muutos olisi ollut perusteltu, sillä valkoposkihanhikanta on moninkertaistunut viime vuosikymmeninä. Valkoposkihanhen ampuminen ei ole toistaiseksi ollut meillä mahdollista edes poikkeusluvalla vahinkojen estämistarkoituksessa”, Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors Suomen Metsästäjäliitosta sanoo.

Bernin sopimus eli Euroopan luonnonsuojelusopimus (Convention on the Conservation of European Wildlife and Natural Habitats) koskee Euroopan luonnonvaraisten eläinten, kasvien ja niiden elinympäristöjen suojelua. Sopimus on johtanut Euroopan yhteisön lainsäädäntöön, johon kuuluu myös EU:n lintudirektiivi. Tällä hetkellä valkoposkihanhea suojelee EU:n lintudirektiivi eli Suomi ei voi kansallisesti päättää metsästyksen aloittamista. Metsästäjäliitto on jo vuonna 2009 esittänyt valkoposkihanhen siirtämistä riistaeläinluetteloon.

FACE eli eurooppalaisten metsästäjäjärjestöjen yhteenliittymä on osallistunut Bernin yleissopimuksen pysyvän komitean 39. kokoukseen. FACEn edustaja Daniel Švrčula tuki Norjan ehdotusta. Hän kritisoi päätöstä siitä, että muutosta olisi voitu pitää myös valkoposkihanhen osalta menestystarinana, koska sen kanta on jo ylittänyt kaikki suojelulle asetetut tavoitteet.  

Lisätietoja:

Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors, ere.grenfors@metsastajaliitto.fi

FACEn uutinen aiheesta: https://www.face.eu/2019/12/disappointing-decision-on-the-barnacle-goose-at-the-bern-convention/ (in english)

Kategoriat: Metsästysuutiset

Lyijyttömiin luoteihin siirtymistä helpotetaan metsästysasetuksen muutoksella

Metsästäjäliitto - 29.11.2019 - 14:22

Maa- ja metsätalousministeriö esittää valtioneuvoston metsästysasetukseen muutosta, joka edistää lyijyttömien luotien käyttöönottoa metsästyksessä. Metsästäjäliitto suhtautuu lainsäädännön muuttamiseen myönteisesti.

Lausuntokierrokselle lähteneessä asetuksessa säädettäisiin lyijyttömien luotien painovaatimuksesta niin, että se mahdollistaa lyijyttömien luotien laajemman käyttöönoton. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hirveä ja karhua saisi metsästää jatkossa esimerkiksi 6,5 x 55 -kaliiperilla lyijyttömällä luodilla. Nykyisessä lainsäädännössä tehovaatimukset eivät tätä mahdollista. Uusi esitys mahdollistaisi myös lyijyttömän luodin käytön peuranmetsästyksessä esimerkiksi kaliiperissa .243 Win.

”Metsästysasetuksen muutos mahdollistaisi lyijyttömien luotien käytön metsästyksessä marginaalikaliipereissa. Uudet lyijyttömät luodit ovat suorituskykyisempiä kuin perinteiset lyijyluodit, joten muutos antaisi mahdollisuuden metsästäjälle valita käyttääkö lyijyllistä tai lyijytöntä luotia”, toteaa Metsästysliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen.

Metsästysasetus on tehty aikana, jolloin markkinoilla ei ollut juurikaan vaihtoehtoja lyijyluodeille. Myös tieto lyijyn haitallisista terveysvaikutuksista on lisääntynyt viime vuosina.

Euroopan unionissa on jo vuosia mietitty rajoituksia lyijyn käyttöön. Vuonna 2017 valmistui ECHAn nykyinen kosteikkoalueita ja vesilintujen metsästystä koskeva lyijynkäytön rajoitusesitys. Se kieltäisi lyijyn käytön kaikilla Ramsar-kosteikkomääritelmän mukaisilla kosteikoilla Euroopan Unionin alueella. EU-komissio on lisäksi pyytänyt Euroopan kemikaaliviraston (ECHAn) valmistelemaan rajoitusesityksen lyijyn totaalikieltoon metsästyksessä, urheiluammunnassa sekä kalastuksessa. Pyyntö pohjautuu ECHAn kosteikkoja koskevan lyijynkäytön rajoitusesityksen valmistelussa syntyneeseen tausta-aineistoon.

Lisätietoja:

Metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen, puh. 040 845 1572, jussi.partanen@metsastajaliitto.fi

Ruotsin metsästäjäliitto on teettänyt aiheesta tutkimuksen Saksassa. Siihen voi tutustua osoitteessa:https://jagareforbundet.se/contentassets/7099893fd13b45b98e1900d2ea165fee/65x55_se.pdf  (pdf, in english)

Maa- ja metsätalousministeriön uutinen aiheesta: https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lyijyttomiin-luoteihin-siirtymista-helpotetaan-metsastysasetuksen-muutoksella

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Eija Vallinheimosta Metsästäjäliiton uusi viestintäpäällikkö

Metsästäjäliitto - 28.11.2019 - 16:27

 

Eija Vallinheimo on aloittanut 19.11.2019 Metsästäjäliiton viestintäpäällikkönä.  Viestintäpäällikkö vastaa  liiton viestinnästä ja varmistaa, että viestintä toteuttaa Metsästäjäliiton strategiaa.

Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Ilmatieteen laitoksen ja Syöpäjärjestöjen viestinnässä. Koulutukseltaan Eija Vallinheimo on valtiotieteiden maisteri.

- Metsästäjäliiton viestintä on jo erinomaisella tasolla, mikä on hyvä pohja tulevalle työlle. Odotan innolla, että pääsen tekemään yhteistyötä liiton työntekijöiden, jäsenten ja muiden sidosryhmien kanssa, jotta voimme yhdessä tehdä Metsästäjäliitosta kodin kaikille metsästäjille, Vallinheimo sanoo.

Eija Vallinheimo työskentelee Metsästäjäliiton keskustoimistolla Riihimäellä. Viestintäpäällikön tehtäviä elokuusta marraskuuhun hoitanut viestinnän ja markkinoinnin strategia-asiantuntija FM Sari Lehtonen-Lammi on mukana Metsästäjäliiton viestinnässä helmikuun loppuun asti.

Eija Vallinheimon tavoittaa sähköpostitse eija.vallinheimo@metsastajaliitto.fi tai puhelimitse 050 530 3871 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Lyijyn käyttökielloista aiheutuu kohtuuttomia haittoja

Metsästäjäliitto - 28.11.2019 - 16:00

Metsästäjäliitto kutsui aseisiin ja ampumaharrastukseen liittyviä sidosryhmiä asioista Riihimäelle 26.11. Tilaisuudessa keskusteltiin Euroopan komission alulle laittamista lyijyn käytön rajoitusprosesseista. Ensimmäisenä komission tavoitteena on kieltää lyijyhaulien käyttö kosteikkoalueilla. Vireillä on kuitenkin myös lyijyn käytön täyskielto kaikessa metsästyksessä ja kalastuksessa.

Suomessa vesilintujen metsästyksessä lyijyhaulit kiellettiin jo vuonna 1996. EU:ssa on kuitenkin maita, joissa tällaisia rajoituksia ei vielä ole. Tästä syystä lyijyhaulikieltoa ollaan laajentamassa, ja tällä hetkellä käynnissä on kaksikin erillistä lyijyn käytön rajoitusprosessia. 

Toinen on vuonna 2015 alkanut lyijyhaulien kieltoesitys kosteikkoalueilla. Sen suhteen edunvalvontaa on tehty jo pitkään Suomessa ja kansainvälisesti, mutta esitykseen on tuotu viime metreillä ylimääräisiä tiukennuksia, joista tilaisuudessa keskusteltiin. Uutuutena komission esitykseen on tuotu lisäys siitä, että lyijykielto ulottuisi 400 metrin suoja-alueen päähän kosteikkoalueesta, ja se sisältäisi myös kiellon pitää hallussaan lyijyhauleja sisältäviä patruunoita tuolla alueella. Siirtymäaika on puolitettu 18 kuukauteen, mutta esityksessä tarjotaan 36 kuukauden siirtymäaikaa niille maille, joilla kosteikkoalueita on yli 20 % pinta-alasta, jos maat suostuvat lyijyhaulien totaalikieltoon maassaan. Valvonnan helpottamiseksi komissio tarjoaa kosteikkoisille maille, kuten Suomelle, kansallisesti asetettavaa totaalikieltoa.

Tämän rinnalla komissio on pyytänyt Euroopan kemikaalivirastoa (ECHAa) selvittämään lyijyn käytön vaikutuksia myös kaikessa muussa ampumatoiminnassa sekä kalastusvälineissä. Tämä esitys on paljon edellistä kattavampi, sillä se koskee kaikkea metsästystä ja urheiluammuntaa. Esitys on edennyt materiaalinkeräysvaiheeseen, jossa alan asiantuntijoilta halutaan taustatietoa 16.12. mennessä, ja arvioiden mukaan esitys voisi tulla voimaan muutaman vuoden sisällä.

Metsästäjäliitto on ollut aktiivisesti mukana vaikuttamassa esitysten etenemiseen päätöksenteon kaikilla tasoilla, sillä kielloilla on monenlaisia vaikutuksia metsästykseen. Koska etenkin totaalikielto vaikuttaa voimakkaasti myös esimerkiksi ampumaurheiluun ja suomalaiseen aseteollisuuteen, mukaan keskusteluihin haluttiin myös muita sidosryhmiä. ”Totaalikielto lopettaisi käytännössä urheiluammunnan lähes kokonaan, sillä hyviä ja edullisia vaihtoehtoja lyijylle ei ole olemassa. Myös ampumaradoille ja patruunavalmistajille kiellosta aiheutuisi suuria vaikeuksia.”

”Palaverin tarkoituksena oli jakaa tietoa esityksistä sekä pohtia yhteisiä keinoja vaikuttaa mahdollisimman tehokkaasti molempiin esityksiin”, kertoo Jussi Partanen Metsästäjäliitosta. Paikalla olivat Metsästäjäliiton kutsusta maa- ja metsätalousministeriö, Suomen riistakeskus, Reserviurheiluliitto, Reserviupseeriliitto, Asehistorian liitto, Asehistoriallinen seura, Firearms United Finland, Asealan Elinkeinonharjoittajat, Asekauppiaiden liitto, Hjort, Teuvo Louhisola Oy, Sako, Ampumaurheiluliitto, Ampumahiihtoliitto ja Nammo Lapua.

Metsästäjäliitto hyväksyy lyijyhaulien kieltämisen kosteikoilla koko EU:n laajuisesti, sillä lyijystä on todistetusti haittaa vesilinnustolle. Kosteikoiksi pitää kuitenkin katsoa vain näkyvän veden alueet, eikä turvemaita, jotka nyt on otettu mukaan kosteikon määritelmään. Metsästäjäliitto ei kuitenkaan kannata lyijyn totaalikieltoa kaikissa ammuksissa ja ympäristöissä. ”Mielestämme ei ole syytä tehdä kalliita ja hankalia rajoituksia hätiköidysti vaan selvitettävä perusteellisesti muutosten hyödyt ja haitat monelta kantilta.”

Lisätietoja:

Metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen, puh. 040 845 1572, jussi.partanen@metsastajaliitto.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliiton syysliittokokous pidettiin Jyväskylässä 23.11.19

Metsästäjäliitto - 28.11.2019 - 15:27

Metsästäjäliiton syysliittokokouksessa vahvistettiin uuden hallituksen kokoonpano.

Varapuheenjohtajana jatkaa Ilkka Mäkelä. Ilkka Mäkelä toimii tällä hetkellä myös Metsästäjäliiton vt. puheenjohtajana. Metsästäjäliiton syysliittokokous pidettiin Jyväskylässä lauantaina 23.11.2019. Liittokokous vahvisti toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2020 ja hallitusvalinnat.

Heli Siitari oli ennen kokousta ilmoittanut jättävänsä tehtävän, ja hän toivoi kokousta ennen pitämässään puheessaan, että liitto jatkaisi nyt viitoitetulla tiellä. Kokouksen alussa liiton vt. viestintäpäällikkö Sari Lehtonen-Lammi esitteli liiton uuden brändikirjan.

Kaikilla piireillä edustus hallituksessa

Jokaisella piirillä on hallituksessa oma edustaja. Liittohallitukseen kuuluu jäsenten lisäksi puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Hallituksen jäsen ja hänen varajäsenensä valitaan liittokokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta ja heidän erovuoroisuutensa on vuorovuosina.

Hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä oli erovuorossa puolet. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan liittokokouksessa kahdeksi vuodeksi erovuoroisten tilalle. Uusi hallitus aloittaa tehtävänsä 1.1.2020.

Hallituksen jäseniksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle ja heidän varajäseneksi valittiin: 

 

Jäsen   

Varajäsen Pekka Julkunen Hannu Pohtinen Veikko Piuva Kalevi Korhonen Pasi Parviainen Kari Sinkkonen Pauli Nyström Hannu Wäre Veli Seikola Valto Ilola Simo Vertanen Toni Penttinen Sinikka Uusitalo Juho Prittinen Mikko Äijälä Henri Kinnunen

 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliitto hakee toiminnanjohtajaa

Metsästäjäliitto - 26.11.2019 - 11:27

Hakemukset palkkatoiveineen osoitetaan vt. puheenjohtaja Ilkka Mäkelälle Suomen Metsästäjäliiton osoitteeseen tai sähköpostilla viimeistään 15.12.2019.

Tehtävän menestyksekäs hallinta edellyttää soveltuvaa korkeakoulututkintoa sekä metsä- ja luontosektorin kattavaa tuntemusta. Valittavalta henkilöltä odotamme vahvaa edunvalvonnan ja viestinnän osaamista sekä näyttöjä menestyksekkäästä esimiestyöstä. Kielitaito, erityisesti englanti ja ruotsi, ovat tarpeen kansainvälisen yhteistyön hoitamisessa. Muu kielitaito luetaan eduksi. Metsästysharrastuksen sekä järjestötoiminnan vahva tuntemus ovat toiminnanjohtajan perusominaisuuksia.

Tehtävän toimipaikka on Riihimäellä. Toiminnanjohtaja johtaa liittotoimistoa, jossa on 15 työntekijää. Tehtävään valittavalta edellytämme hyvää matkustusvalmiutta.

Hakemukset palkkatoiveineen osoitetaan vt. puheenjohtaja Ilkka Mäkelälle Suomen Metsästäjäliiton osoitteeseen PL 91, 11101 Riihimäki tai sähköpostilla rekry@metsastajaliitto.fi viimeistään 15.12.2019.

Lisätietoja:

Vt. puheenjohtaja Ilkka Mäkelä, puh. 0500 831 116

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Toiminnanjohtaja Heli Siitari eroaa tehtävästään

Metsästäjäliitto - 21.11.2019 - 11:00

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari on ilmoittanut liiton hallitukselle jättävänsä toiminnanjohtajan tehtävät. Siitarin kaksivuotinen toimintakausi on ollut uudistusten ja kehitystyön aikaa.

Heli Siitari, FT., Dos. on toiminut Metsästäjäliiton toiminnanjohtajana 1.8.2017 lähtien. Siitarin toimintakaudella on Metsästäjäliiton toimintaa kehitetty ja uudistettu merkittävästi.

- Rakensimme kahdessa vuodessa hallituksen puheenjohtajan Tuomas Hallenbergin johdolla aivan uudenlaisen Metsästäjäliiton, jonka toiminta perustuu asiantuntijuuteen ja yhteistyöhön tärkeiden sidosryhmiemme kanssa, Siitari sanoo.

- Metsästäjäliiton tavoite on metsästyksen edistäminen ja sen merkityksen esiin nostaminen suomalaisessa yhteiskunnassa. Työ on ollut haastavaa, mutta siinä on onnistuttu, ja Metsästäjäliittoa kuunnellaan tällä hetkellä arvostettuna asiantuntijana metsästystä koskevassa päätöksenteossa niin Suomessa kuin EU:n tasolla. Nyt on hyvä aika siirtyä eteenpäin ja antaa jonkun toisen jatkaa, Siitari toteaa.

Metsästäjäliiton hallitus kiittää Siitaria hänen panoksestaan liiton toiminnan kehittämistyössä.

- Metsästäjäliitto on Siitarin johdolla uudistanut sekä strategiansa että brändinsä ja myös viestintänsä. Lisäksi toimiston 15 hengen asiantuntijajoukon toimenkuvia ja toimintatapoja on nykyaikaistettu. Nyt kapula vaihtuu mutta työ suomalaisen metsästyksen hyväksi jatkuu samalla rakentavalla otteella. Lupauksemme mukaisesti olemme koti kaikille metsästäjille nyt ja tulevaisuudessa, kertoo Ilkka Mäkelä, joka varapuheenjohtajana vastaa hallituksen toiminnasta puheenjohtaja Tuomas Hallenbergin toimiessa Metsähallituksen va. pääjohtajana. Mäkelän mukaan uuden toiminnanjohtajan haku on käynnissä.

Lisätiedot:

Heli Siitari
Puh: 010 841 0052
Gsm: 040 826 7998

Ilkka Mäkelä
Puh: 0500 831 116

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliitto jätti vastineen Euroopan komissiolle lyijyhaulien käyttörajoitusasiassa

Metsästäjäliitto - 15.11.2019 - 13:45

Euroopan unionin kaavailema lyijyhaulien käyttörajoitus etenee. Rajoituksia lyijyhaulien käyttöön on valmisteltu jo vuodesta 2013, mutta nyt asiassa ollaan loppusuoralla. 

Metsästäjäliitto on ollut aktiivisesti mukana koko prosessin ajan ja vaikuttanut asiaan sekä kansallisella tasolla että eurooppalaisten metsästäjien kattojärjestön FACE:n kautta. FACE tapasi tiistaina komission virkahenkilöstöä ja keskusteluissa kävi selväksi, että komissiolla on selkeä poliittinen tahtotila rajoittaa mahdollisimman paljon lyijyhaulien käyttöä, jopa enemmän kuin alkuperäisessä kemikaaliviraston rajoitusehdotuksessa oli ajateltu. REACH -komitea keskustelee asiasta ensi viikolla Brysselissä ja rajoituksista tullaan äänestämään näillä näkymin ensi vuoden helmikuussa. Metsästäjäliiton ja FACE:n mielestä komission uusi esitys vaatii uudelleen arvioinnin. 

Alla olevasta linkistä voit lukea Metsästäjäliiton vastineen komissiolle lyijyhaulien käyttörajoituksista. Vastine on suomennettu ja siinä olevat linkit ohjaavat englanninkielisille sivuille. Vastine on toimitettu Suomen REACH -komitean edustajille sekä muille päättäjille ja sidosryhmille. 

Metsästäjäliiton vastine komission esitykseen lyijyhaulien käytöstä kosteikoilla REACH-asetusta varten

Samaan aikaan Euroopan unionissa on valmisteilla laajempi lyijynkäyttökielto eli ns. totaalikielto (luodit, haulit) sekä metsästyksessä että urheiluammunnassa. Tämä prosessi on vielä alkutekijöissään. Suomen Metsästäjäliitto on kutsunut kaikki alan järjestöt ja kotimaiset valmistajat yhteiseen keskusteluun Riihimäen Erätalolle 26.11.2019. Tapaamisessa keskustellaan eri toimijoiden argumenteista kemikaaliviraston ns. call for evidence -vaiheeseen. Keräämme aiheesta argumentteja ja perusteluja, jotka on jätettävä kemikaalivirastolle viimeistään 16.12.2019.

Seuraavan kerran Metsästäjäliitto osallistuu FACE:n kokoukseen Brysselissä 25.11.2019.

 

Lisätietoja: 

Jussi Partanen
Metsästysampumapäällikkö 
Puhelin: 040 845 1572
jussi.partanen@metsastajaliitto.fi

 

 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Susikannan hoitosuunnitelma: Ennaltaehkäisevät toimet entistä merkittävämmässä asemassa

Metsästäjäliitto - 05.11.2019 - 09:52

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisee päivitetyn susikannan hoitosuunnitelman tiistaina 5.11.2019. Kaikki Metsästäjäliiton keskeisiksi asettamat toimenpiteet ovat mukana päivitetyssä hoitosuunnitelmassa. Erityisesti hoitosuunnitelmassa korostuvat ennaltaehkäisevät toimet ja tehokas viestintä.

Metsästäjäliitto toteaa, että ennaltaehkäisevät toimet ovat päivitetyssä suden kannanhoitosuunnitelmassa aiempaa keskeisemmässä roolissa. Taustalla vaikuttaa EU-komission linjaus suurpetojen kannanhoitoon Euroopassa. 

Päivitetyssä hoitosuunnitelmassa on nostettu esiin myös viestinnän merkitys. Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii yhdessä riistahallinnon ja -tutkimuksen sekä keskeisten sidosryhmien kanssa viestinnän keinoin vastaamaan erityisesti sosiaalisen median keskustelun haasteisiin. Näitä ovat esimerkiksi väärän ja väärin ymmärretyn tiedon levittäminen esimerkiksi susiin liittyvästä tutkimuksesta ja joskus jopa erittäin epäasiallinen keskustelu henkilöistä, jotka työskentelevät susiin liittyvien asioiden parissa. Metsästäjäliitto pitää tosiasioihin perustuvan ja kansantajuisen susiviestinnän kehittämistä oleellisena toimenpiteenä Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa.

- Myös Metsästäjäliiton tavoitteena on oikean tiedon välittäminen ja virheellisen tiedon korjaaminen, kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari. 

Laajamittaisen yhteistyön tulosta

Metsästäjäliitto on ollut aktiivisesti mukana syksyllä 2018 alkaneessa susikannan hoitosuunnitelman päivityksen valmistelutyössä, jota tehtiin yhteistyössä laajapohjaisessa työryhmässä. 

- Yhteistyön luonteeseen kuuluu, että asioista ei olla aina välttämättä samaa mieltä. Tärkeintä on lopputulos, johon kaikki osapuolet voivat sitoutua, Siitari toteaa. Valmistelutyö on opettanut meitä kaikkia mukana olleita siitä, miten eri osapuolet kohtaavat susikonfliktin omasta näkökulmastaan. 

- Olemme tyytyväisiä siihen, että Metsästäjäliiton ensimmäistä kertaa vuonna 2017 koolle kutsuma kansallinen susifoorumi on nyt tärkeässä roolissa ja kiinteä osa Suomen susikannan hoitosuunnitelmaa. Susifoorumi seuraa jatkossa päivitetyn hoitosuunnitelman toimenpiteiden toteutumista ja niiden vaikutuksia, Siitari jatkaa.

- Tärkeintä on nyt suunnata katse tulevaisuuteen, hän painottaa.

 

Ratkaisevaa on toimenpiteiden onnistuminen

Metsästäjäliitolle on erityisen tärkeää, että sen keskeisiksi asettamat alla kuvatut toimenpiteet toteutuvat tulevaisuudessa.

Koiran kanssa metsästämisen turvaaminen

Näkyvimmät ja merkittävimmät susikonfliktit liittyvät usein maamme perinteisen koirametsästyskulttuurin kokemaan uhkaan. Metsästäjäliitto näkee hoitosuunnitelman päivityksen yhtenä tärkeimmistä haasteista löytää yhteistyössä oikeat toimenpiteet ja luoda maahamme sellaiset olosuhteet, joissa suomalaisen metsästyskoirakulttuurin jatkuvuus saadaan turvattua.

Häirikkösusien mahdollisimman nopea ja joustava poistaminen

Tämä on suden yleisen hyväksyttävyyden vuoksi oleellista, ja se pitää toteuttaa yhteneväisin perustein koko maassa. Metsästäjäliitto pitää erittäin tärkeänä, että poliisin valtakunnallinen suurpeto- virka-apuohje jalkautetaan tehokkaasti, ripeästi ja yhdenmukaisesti koko maassa. Ohje on myös keskeinen osa kansalaisten oikeusturvaa.

Suden kannanhoidollinen metsästys 

Suden kannanhoidollinen metsästys on päivitetyssä hoitosuunnitelmassa edelleen hankkeena mukana, mikä on Metsästäjäliiton mielestä välttämätöntä tasapainoisen susikannan olemassa ololle ja suden yleiselle hyväksyttävyydelle. 

Suden kanta-arvion ja geneettisen rakenteen tutkiminen 

Susikannan geneettisen rakenteen tutkiminen uusimmilla menetelmillä pitää Metsästäjäliiton näkemyksen mukaan olla rutiinitoimenpide. Hoitosuunnitelmaan kuuluvat susien DNA-näytekeräykset, jotka sekä tarkentavat kanta-arvioita että mahdollistavat koirasusien paremman tunnistamisen ja poistamisen luonnosta.


Lue lisää:

Maa- ja metsätalousministeriön julkaisema suden kannanhoitosuunnitelma 

 

Lisätietoja:

Heli Siitari
Toiminnanjohtaja
Puh: 010 841 0052
Gsm: 040 826 7998
heli.siitari@metsastajaliitto.fi

Ere Grenfors
Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö
Puh: 010 841 0057
Gsm: 050 569 8916
ere.grenfors@metsastajaliitto.fi

 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Tee testamentti metsästyksen edistämiseksi!

Metsästäjäliitto - 31.10.2019 - 16:25

Vastuullisen lahjoittamisen marraskuu -kampanjan myötä asianajajat laativat alkavan marraskuun aikana veloituksetta testamentteja, joissa ainakin yhtenä edunsaajana on jokin kampanjassa mukana olevista 45 järjestöstä. Metsästäjäliitto on yksi edunsaajajärjestöistä, joten voit tehdä testamentin metsästyksen edistämiseksi.

Tutustu kampanjaan!

https://asianajajaliitto.fi/2019/10/vastuullisen-lahjoittamisen-marraskuu-kampanja-kaynnistyy-28-10-2019/

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

EU-tuomioistuin: Suden kannanhoidolliseen metsästykseen tiukat ehdot

Metsästäjäliitto - 11.10.2019 - 09:51
Kuva: Sandra Petersen Pixabaystä

Euroopan unionin tuomioistuin on antanut ennakkoratkaisun suden kannanhoidolliseen metsästykseen. Ennakkoratkaisun mukaan suden kannanhoidollinen metsästys on luontodirektiivin puitteissa mahdollista, mutta se edellyttää entistä tarkempia perusteluja ja sitoutumista susikannan suotuisan tason suojeluun.

EU-tuomioistuimen 10.10.2019 julkaiseman ennakkoratkaisun mukaan on suden kannanhoidollinen metsästys mahdollista, mutta odotettua tiukemmin ehdoin. Ratkaisussa edellytetään tieteelliseen näyttöön pohjautuvia perusteluita kannanhoidollisen metsästyksen hyödyistä susikannan suotuisan suojelutason turvaamisessa ja todistettavan osoituksen siitä, että muut keinot eivät ole olleet riittäviä.

Metsästäjäliitto pitää hyvänä asiana sitä, että kannanhoidollinen metsästys saa tuomioistuimelta vihreää valoa, mutta pitää tiukkoja ehtoja haastavina.

- Esimerkiksi laittoman tappamisen ehkäiseminen on periaatteessa hyväksyttävä syy kannanhoidollisten kaatolupien myöntämiseen, mutta perustelut vaativat eri tahojen yhteistyötä tieteellisen näytön hankkimiseksi, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari

 

Päämääränä susikannan suotuisan suojelun taso

Ennakkoratkaisun mukaan suden kannanhoidollinen metsästys ei ole ristiriidassa EU:n luontodirektiivin kanssa, mikäli metsästykselle asetettu päämäärä on susikannan suotuisan suojelun tason turvaaminen. 

- Käytännössä tämä tarkoittaa, että kannanhoidollisen metsästyksen toteutuminen Suomessa edellyttää riittävän elinvoimaista susikantaa maassamme, Siitari pohtii. Tämä nostaa luotettavan ja tarkan susikannan arvioinnin entistäkin tärkeämpään asemaan. Jokainen kirjattu havainto on merkittävä kannan elinvoimaisuuden arvioimiseksi, Siitari tähdentää. Maaliskuussa 2019 Suomen susikannan kooksi arvioitiin 185-205 sutta. Nyt kanta on toki suurempi, sillä maaliskuun jälkeen on muodostunut uusia pareja ja sudet ovat saaneet pentuja.

- Kokemukset karhun ja ilveksen kannanhoidollisesta metsästyksestä Suomessa ovat osoittaneet, että niiden kannat voivat hyvin ja näiden suurpetojen yleinen hyväksyntä on kasvanut, Siitari toteaa.

 

Kannanhoidollisen metsästyksen mahdollisuus on pitkäjänteisen työn tulosta

Ennakkoratkaisussa tehdyn linjauksen odotetaan ohjaavan käytännössä kaikkien suurpetojen kannanhoidollista metsästystä EU-alueilla. 

Metsästäjäliitto on ollut tiiviisti mukana susikannan hoitosuunnitelman päivitystyössä, jonka yhtenä tavoitteena on suden kannanhoidollisen metsästyksen käynnistyminen. Uusi kannanhoitosuunnitelma julkaistaneen marraskuussa ja sen mukaan suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollisuutta ja toimintamalli suunnitellaan laajapohjaisessa työryhmässä EU:n asettamien ehtojen mukaisesti.

- Metsästäjäliitto on tehnyt hartiavoimin töitä yli kaksi vuotta suden kannanhoidollisen metsästyksen uuden mahdollisuuden eteen. EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun asettamat ehdot tarkoittavat nyt sitä, että pitkäjänteinen työ ja monitahoinen yhteistyö jatkuvat edelleen. Yhteistyötä riittävän joustavien suurpeto-säädösten aikaansaamiseksi jatketaan niin Suomen riistakeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa Suomessa kuin Euroopan metsästäjäjärjestön FACE:n kanssa Euroopassa.

 

Taustalla KHO:n ennakkoratkaisupyyntö

Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu koskee 2016 myönnettyjä poikkeuslupia, joiden käsittely palaa takaisin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO pyysi välipäätöksessään marraskuussa 2017 ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. KHO ratkaisee ennakkoratkaisun pohjalta, olivatko vuoden 2016 poikkeusluvat luontodirektiivin mukaisia. 

Tuomioistuimen ratkaisu ei vaikuta poliisin myöntämiin turvallisuusperusteisiin lopettamismääräyksiin eikä Suomen riistakeskuksen vahinko- ja turvallisuusperusteisiin poikkeuslupiin.

 

Lisätiedot:

Heli Siitari
Toiminnanjohtaja
Puh: 010 841 0052
Gsm: 040 826 7998
heli.siitari@metsastajaliitto.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvenmetsästys: Yhä useampi hirvi kaatuu lyijyttömillä metsästysluodeilla

Metsästäjäliitto - 09.10.2019 - 13:43

Hirvenmetsästys koiran kanssa ja ajoketjussa käynnistyy lauantaina 12.10. koko maassa. Seuruejahti on Suomessa hyvin organisoitua ja vastuullista, ja yhä useampi metsästäjä käyttää hirvestyksessä lyijyttömiä metsästysluoteja. 

Noin 200 000 suomalaisesta metsästäjästä puolet osallistuu hirvenpyyntiin. Riistakeskus on myöntänyt tulevalle metsästyskaudelle 50 385 hirvenkaatolupaa. Lupia myönnettiin noin 8 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Syynä tähän on hirvikannan pienentyminen noin 11 prosentilla viime kauden metsästyksen tuloksena. Hirvenmetsästyksen tarkoituksena on säädellä hirvikannan kokoa ja rakennetta hirvitalousalueille asetetun tavoitetason mukaiseksi. Suomessa tavoitteena on 68 000 – 85 000 yksilön talvikanta koko maassa. Tilanne vaihtelee hirvitalousalueesta riippuen, ja noin puolella hirvitalousalueista hirvikanta on edelleen tavoitetasoa tiheämpi. 

- Hirvijahti alkoi jo 1. syyskuuta osassa Pohjois-Suomea, ja muualla maassa vahtimismetsästyksenä pelloilla, joten osa hirvenmetsästysluvista on voitu jo käyttää, kertoo metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen Metsästäjäliitosta. Toden teolla hirvenmetsästyskauden avaa kuitenkin vasta 12.10 käynnistyvä metsästys ajoketjussa ja koiran kanssa. Susitilanteen vuoksi on osassa Suomea jouduttu vähentämään koiran käyttöä metsästyksessä ja pitäytymään perinteisessä ajoketjumetsästyksessä. Pysäyttävän koiran käyttö on kuitenkin tärkeä osa Suomalaista hirvenmetsästyskulttuuria, Partanen korostaa. Etenkin, kun ajoketjua on joissakin seuroissa enää vaikea saada kasaan jäsenistön ikääntyessä ja maaseudun autioitumisen myötä. 

Arvoriistaa ilman lyijyä

Metsästyksestä saaliksi saadun riistalihan arvo on Suomessa noin 60 miljoonaa euroa, ja se muodostuu pääasiassa hirvieläinten lihasta. Hirvenmetsästyksessä käytetään nykyisin jo paljon lyijyttömiä metsästysluoteja, joiden ansiosta arvokkaaseen riistalihaan ei jää lyijyjäämiä.

- Lyijyluoteja käyttävien on hyvä muistaa puhdistaa lihasta vertymät sekä runsaasti puhdasta kudosta osuma-alueen ympäriltä. Vertymäalueita ei kannata käyttää ravinnoksi eikä edes antaa koirille mahdollisten lyijyjäämien vuoksi, Partanen neuvoo. Hirvi on arvoriista ja sen käsittelyssä kannattaa muutenkin kiinnittää huomiota hyvään riistahygieniaan, hän jatkaa. 

Metsästäjäliitto on julkaissut hirven käsittelystä videon, johon kannattaa tutustua ennen jahtiin lähtöä: koulutusvideot hirvenkäsittelystä.

Lue Jahti-lehden artikkeli 3/2018 Ruotsin Elintarvikeviraston, Svenska Jägareförbundetin ja Valtion eläinlääkintäinstituutin yhteistyössä tekemästä riskianalyysistä riistanlihaan ja lyijypitoisuuksiin liittyen.

Lisätietoja

Jussi Partanen
Metsästysampumapäällikkö 
Puhelin: 040 845 1572

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliitto tiedottaa: Raaka villisianliha sisältää pseudorabieksen tartuntavaaran koirille!

Metsästäjäliitto - 25.09.2019 - 15:37

Aujeszkyn taudin vasta-aineita todettu villisiassa Suomessa. Metsästäjäliitto kehottaa metsästäjiä huolehtimaan siitä, että koirat eivät ole kontaktissa raakaan villisian lihaan.

Tohmajärvellä ammutusta luonnonvaraisesta villisiasta on todettu Aujeszkyn taudin (AD), eli pseudorabieksen vasta-aineita. AD ei tartu ihmisiin, mutta voi tarttua mm. koiriin, jos koirat syövät sairastuneen sian tai villisian raakaa lihaa tai elimiä. Metsästäjäliitto kehottaa kaikkia metsästäjiä huolehtimaan siitä, että metsästyksessä käytettävät koirat eivät pääse tekemisiin raa'an villisian lihan kanssa. 

-Seuraamme tilannetta ja tiedotamme asiaa lisää tarvittaessa, kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja, Heli Siitari.

Lue Ruokaviraston tiedote asiasta

 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Lyijykeskustelu: Metsästäjäliitto nosti lyijyn pöydälle Euroopan unionissa

Metsästäjäliitto - 19.09.2019 - 17:35

Metsästäjäliitto kertoi 2.9.2019 tiedotteessaan Euroopan unionin valmistelevan lyijyn totaalikieltoa hauleissa, luodeissa ja kalastuspainoissa. Tiedotteen julkaisu käynnisti laajan keskustelun eri medioissa

Metsästäjäliitto on saanut useita asiantuntijakyselyitä lyijyn totaalikiellosta. Asiaa käsiteltiin muun muassa Kalevan sunnuntaikäräjillä.

Myös europarlamentaarikko Elsi Katainen sai osansa aiheesta. Kataisen toimistosta oltiin yhteydessä Metsästäjäliittoon lisätietojen saamiseksi. Lopputuloksena Katainen on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen Euroopan komissiolle.

Metsästäjäliitto on aktiivisesti mukana vaikuttamassa lyijynkäyttöön liittyvien rajoitusten päätöksentekoon niin Suomessa kuin EU-tasolla. 

- Tiivis yhteistyö Euroopan metsästäjien etujärjestön Facen kanssa on EU-tason edunvalvonnassa meille ensiarvoisen tärkeää. Yhdessä Facen kanssa meillä on nyt todellinen mahdollisuus vaikuttaa tässäkin asiassa, kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

- Hyväksymme lyijyhaulien rajoitetun kieltämisen kosteikoilla EU:n laajuisesti, sillä lyijystä on todistetusti haittaa linnustolle, Siitari sanoo. Emme kuitenkaan kannata lyijyn totaalikieltoa kaikissa ammuksissa ja ympäristöissä. Mielestämme ei ole syytä tehdä metsästäjille kalliita ja hankalia rajoituksia hätiköidysti. Suomen kannalta myös kosteikkoalueen lyijyttömyydessä on kosteikko rajattava nykyistä Ramsar-määritelmää tarkemmin (näkyvä vesi).

 

Meppi Elsi Katainen jätti kirjallisen kysymyksen lyijykiellosta – "Ymmärtääkö komissio käytännön haasteet?"

Elsi Kataisen kirjallinen kysymys

 

Lisätiedot:
Jussi Partanen, metsästysampumapäällikkö, jussi.partanen@metsastajaliitto.fi, 040 845 1572

Kategoriat: Metsästysuutiset

Seuraa Metsästäjäliiton kummihanhien muuttoa

Metsästäjäliitto - 18.09.2019 - 14:46
Metsästäjäliiton kummihanhi ”Jeppe” on saanut pannan kaulaansa ja on valmiina lähtemään matkaan. Kuva: Antti Saarenmaa / DCG

Metsästäjäliitto on mukana tutkimushankkeessa, jossa seurataan GPS-pannoilla merkattujen hanhien muuttomatkaa. Seuraa Metsästäjäliiton kummihanhien muuttoa Jahtimedia.fi-sivustolla.

Osa linnuista viivyttelee vielä Etelä-Suomessa, nopeimmat ovat jo lähteneet liikkeelle. Muuttavatko kaikki linnut samalta puolelta Itämerta, vai valitseeko joku erilaisen reitin kuin muut?

Lue lisää Jahtimediasta

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer