slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Metsästysuutiset

Valkohäntäpeuran pyyntilupiin edelleen lisäystä Etelä-Hämeessä – hirven pyyntilupia viimevuotista vähemmän

Riista.fi - 30.07.2021 - 10:08

Metsästyskaudelle 2021 – 2022 on Suomen riistakeskuksen Etelä-Hämeen toimialueelle myönnetty 1266 hirven ja 12 638 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Viime vuoden luku oli hirven osalta 1501 ja valkohäntäpeuran pyyntilupia oli 11 141.

Alueen hirvikanta on pääsääntöisesti tavoitteiden mukainen. Kuitenkin hirvitalousalueella EH1 (Helsinki-Tampere moottoritien länsipuolinen alue) kannan tiheys ylitti vielä jonkin verran asetun tavoitteen edellisen metsästyskauden jälkeen.

Valkohäntäpeuran pyyntilupia on myönnetty jälleen enemmän kuin koskaan. Pyyntilupamäärä painottuu aiempaan tapaan vahvasti hirvitalousalueelle EH1, jossa peurakanta on luonnonvarakeskuksen arvion mukaan edelleen varsin runsas. Valkohäntäpeuran talvikannan vähentämistä onkin edelleen jatkettava kannan tihentymäalueilla. Etelä-Hämeen korkeimmat peuratiheydet löytyvät Urjalan, Jokiläänin ja Lopen riistanhoitoyhdistysten alueilta.

Etelä-Hämeen alueellisen riistaneuvoston asettaman tavoitteen mukaan Etelä-Hämeen keskeisillä hirvitalousalueilla pyritään hirvikannan talvitiheyteen 2,5–3,0 yksilöä tuhatta maahehtaaria kohti. Metsästys voidaan aloittaa siten, että hirveä saa metsästää (ainoastaan vahtimalla) pellolta syyskuun 1 päivästä lokakuun toista lauantaita edeltävään päivään. Valkohäntäpeuraa saa metsästää (ainoastaan vahtimalla) syyskuun 1 päivästä syyskuun viimeistä lauantaita edeltävään päivään.

Hirven metsästys päättyy 15.1.2022 ja valkohäntäpeuran metsästys 15.2.2022. Hirven osalta koiran käyttö on myös mahdollista metsästyksessä tammikuun aikana ja valkohäntäpeuran osalta helmikuun aikana.

Kuusipeuran pyyntilupia myönnettiin 50. Metsästysaika on syyskuun alusta tammikuun loppuun. Säännökset ovat muutoin samat kuin valkohäntäpeuran osalta.

Koko toimialueella suositellaan valkohäntäpeuran metsästyksen tehokasta aloittamista laajasti heti syyskuun alusta, erityisesti kolariherkkien tieosuuksien vaikutuspiirissä. Näin pyritään vähentämään kannan tiheyttä ennen syksyn kolarihuippuaikaa.

Etelä-Hämeessä on edelleen varsin paljon valkohäntäpeuroja, tulevien kuukausien aikana peurakolaririski on myös suuri. Loppuvuoden aikana onkin liikenteessä syytä erityiseen varovaisuuteen varsinkin hämärän ja pimeän aikoina. Pahin aika on lokakuulta vuoden loppuun.

Myös hirvikolarin mahdollisuus lisääntyy jo loppukesästä valoisan ajan vähetessä.

 

Lisätiedot         Riistapäällikkö Jyri Rauhala, 029 431 2201, jyri.rauhala@riista.fi

Riistasuunnittelija Marko Muuttola, 029 431 2117, marko.muuttola@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvenmetsästykseen myönnettiin Lapin alueelle 8 714 pyyntilupaa

Riista.fi - 22.07.2021 - 14:00

Edellisellä metsästyskaudella Lapissa saatiin saaliiksi 9 278 hirveä, joista vajaa kolmasosa oli vasoja. Myönnetyistä 11 041 pyyntiluvasta käytettiin 71 prosenttia. Nyt myönnetyillä pyyntiluvilla on mahdollista pyytää yli 12 000 hirveä.

Syksyn 2021 metsästyskaudelle myönnetty pyyntilupamäärä perustuu Lapin alueellisen riistaneuvoston keväällä 2021 Lapin yhdeksälle hirvitalousalueelle asettamiin hirvikannan tiheystavoitteisiin. Tavoitteet ovat hirvitalousaluekohtaisia ja voimassa kolme vuotta. Tavoitehaarukoiden mukainen hirvikanta Lapissa on 13 481–18 109 hirveä, keskimäärin noin 15 800 hirveä. Kanta on laskenut Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan vuosien 2016–2017 huipun 25 000 hirvestä 18 000 hirveen. Viimeksi kanta on ollut tällä tasolla vuonna 2012.

Tulevan kauden metsästykseen myönnetty lupamäärä mahdollistaa kannan leikkaamisen erityisesti hirvitalousalueilla 2 Inarissa ja 5 Länsi-Lapissa, missä talvikanta oli asetettujen tavoitteiden yläpuolella. Myönnetyllä lupamäärällä hirvien aiheuttamat vahingot pyritään pitämään kohtuullisella tasolla, ottamaan huomioon alueelliset erityispiirteet hirvikannan hoidossa ja säilyttämään hirvikanta elinvoimaisena.

Hirvenmetsästyksen ensimmäinen pyyntijakso Lapissa on 1.9.–20.9. Toinen pyyntijakso alkaa viikon verran totuttua aiemmin 2.10.2021 ja päättyy 15.1.2022. Poronhoitoalueella koiran käyttö on kielletty metsästyksessä aikavälillä 1.1.–15.1. Metsästyksessä tulee huomioida muut luonnossa liikkuvat ja kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että metsästys tapahtuu turvallisesti.

Lisätietoja:

23.7.2021 saakka

Sami Tossavainen, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus, Lappi

029 431 2304, sami.tossavainen@riista.fi

27.7.2021 saakka

Eerojuhani Laine, riistasuunnittelija, Suomen riistakeskus Lappi

029 431 2124, eerojuhani.laine@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus Oulun alueelle myönnettiin 4184 hirvenpyyntilupaa

Riista.fi - 19.07.2021 - 09:00

Suomen riistakeskus Oulu on myöntänyt toimialueensa viidelle hirvitalousalueelle yhteensä 4184 pyyntilupaa tulevalle hirvenmetsästyskaudelle. Myönnetty lupamäärä on noin 20 prosenttia pienempi kuin vuonna 2020, jolloin pyyntilupia myönnettiin 5 185 kappaletta. Yhdellä hirvieläimen pyyntiluvalla on mahdollista kaataa joko yksi aikuinen tai kaksi vasaa. Siten tämänvuotisella pyyntilupamäärällä on mahdollista kaataa noin 5 500 hirveä.

Luonnonvarakeskus arvioi koko Oulun riistakeskusalueen hirvikannan kooksi viime syksyn jahdin jälkeen noin 9 600 hirveä. Maapinta-alaan suhteutettuna hirvitiheys oli välillä 2,2-2,9 hirveä tuhannella hehtaarilla hirvitalousalueesta riippuen.

Suomen riistakeskus Oulun alueellinen riistaneuvosto on asettanut hirvitiheyden tavoitteet hirvitalousaluekohtaisesti välille 2,0-3,1 hirveä tuhannella hehtaarilla. Myönnetyllä lupamäärällä pyritään pitämään hirvitiheydet asetetuilla tavoitetasoilla. Hirvikannan rakenteen osalta puolestaan tavoitellaan tilannetta, jossa naaraita on enintään 1,5 yksilöä yhtä urosta kohti, ja metsästyksen jälkeen jäävään talvehtivaan kantaan jää 20-30 prosenttia vasoja.

Hirveä on mahdollista pyytää vahtimalla pellolta 1. syyskuuta alkaen. Varsinainen hirvenmetsästyskausi alkaa Pohjois-Pohjanmaalla lokakuun ensimmäisenä lauantaina ja jatkuu tammikuun 15. päivään asti. Poikkeuksena ovat Kuusamon ja Taivalkosken kunnat, jotka metsästävät Lapin mukaisesti aikaistetun hirvenmetsästyksen malliin. Täten varsinainen metsästyskausi alkaa siellä jo 1. syyskuuta, mutta keskeytyy 21. syyskuuta kiimarauhoituksen ajaksi. Koiran käyttäminen hirvenmetsästyksessä on kielletty poronhoitoalueella 1.-15.1. välisenä aikana.

Valkohäntäpeuran metsästykseen myönnettiin 14 pyyntilupaa Oulun riistakeskusalueelle maakunnan eteläosaan. Myönnetyistä pyyntiluvista viisi kohdentuu Haapajärven-Reisjärven, viisi Pyhäjärven ja neljä Sievin riistanhoitoyhdistyksen alueelle. Valkohäntäpeuran metsästys voidaan aloittaa vahtimalla syyskuun alusta ja metsästys muilla menetelmillä alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina. Pyyntiaika jatkuu 15. helmikuuta saakka.

Myönnetyt hirvenpyyntiluvat riistanhoitoyhdistyksittäi (PDF).

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvieläinten pyyntiluvat myönnetty Kaakkois-Suomeen  

Riista.fi - 16.07.2021 - 14:00

Suomen riistakeskuksen Kaakkois-Suomen toimialueelle on myönnetty syksyn metsästyskaudelle 2241 hirven pyyntilupaa ja 543 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Hirven pyyntilupien määrä kasvoi ja valkohäntäpeuran pyyntilupien määrä pieneni edellisvuodesta.

Hirven osalta lupamäärä kasvoi noin 10 prosenttia edelliseen metsästyskauteen verrattuna. Luonnonvarakeskuksen keväällä julkaiseman arvion mukaan hirvikanta on Kaakkois-Suomen alueella laskenut aikaisemmasta. Hirvitilanne vaihtelee paljon alueen eri osissa. Kaakkois-Suomen alueellinen riistaneuvosto on asettanut tavoitetiheydeksi 2,7–3,2 hirveä/1000 ha alueen neljälle hirvitalousalueelle. Etelä-Savo – Kaakkois-Suomi -hirvitalousalueen tavoite on 2,5-3 hirveä/1000 ha. Kahdella hirvitalousalueella kanta on tavoitteessa ja kolmella hieman tavoitetta tiheämpi. Tiheän kannan alueella hirvikantaa pyritään edelleen leikkaamaan.

Valkohäntäpeuran osalta pyyntilupamäärä lähes puolittui edelliseen metsästyskauteen verrattuna, mutta myönnetty lupamäärä kuitenkin mahdollistaa vähintäänkin viime kauden tasoisen saalismäärän. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan valkohäntäpeurakanta Kaakkois-Suomessa pieneni hieman edellisvuoden tasosta. Esiintymisessä alueella on kuitenkin suuria eroja. Tihein valkohäntäpeurakanta on alueen länsi- ja eteläosissa.

Hirvenmetsästys alkaa täysimittaisesti 9. lokakuuta. Sitä ennen hirveä on mahdollista metsästää vahtimalta pelloilta 1. syyskuuta alkaen. Valkohäntäpeuraa on mahdollista metsästää vahtimalla syyskuun alusta ja täysimittaisesti 25. syyskuuta alkaen.

Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa aikuisen hirvieläimen tai kaksi vasaa. Osa luvista on niin sanotuissa lupapankeissa, joita käytetään luvansaajien harkinnan mukaan. Pankkiluvat suunnataan tarvittaessa metsästyksen edetessä havaittuihin hirvitihentymiin tai vahinkoalueille.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pohjois-Savoon lähes 2300 hirven pyyntilupaa

Riista.fi - 16.07.2021 - 08:36

Suomen riistakeskuksen Pohjois-Savon alueelle on myönnetty tulevan syksyn metsästyskaudelle 2 272 hirven pyyntilupaa. Ne mahdollistavat tarvittaessa viimesyksyisen kaatomäärän eli noin 3000 hirven kaatamisen. Hirven pyyntilupia myönnettiin noin 20 % edellisvuotta vähemmän ja valkohäntäpeuran pyyntilupien määrä, 241 kpl, oli viimevuotisella tasolla. (Taulukko 1).

Hirvikantaa on Pohjois-Savossa pienennetty viimeiset neljä vuotta ja viime syksyn jahdin jälkeen kanta oli kaikilla hirvitalousalueilla tavoitetiheydessä 2,5-3,5 hirveä /1000 ha. Kannan pienentymisestä johtuen hirven aiheuttamat korvatut metsävahingot olivat viime vuonna alhaisimmalla tasolla (17290 euroa) moneen vuoteen. Vastaavasti maakunnan karhuvahingot olivat kasvaneet noin 42000 euroon.

Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa aikuisen hirvieläimen tai kaksi vasaa. Edelleen monelle alueelle haettiin ja myönnettiin lupia enemmän kuin laskennallisesti oli tarpeen. Näillä niin sanotuilla pankkiluvilla voidaan varautua mahdolliseen kanta-arvion epätarkkuuteen, jos hirviä onkin maastossa arvioitua enemmän. Pankkilupia voidaan kohdentaa joustavasti hirvitihentymiin ja alueille, joissa hirvet aiheuttavat vahinkoja. Tulevana syksynä vaaditaan metsästäjiltä tarkkaa harkintaa siitä, kuinka suuri osa pankkiluvista käytetään.

Pohjois-Savon alueellinen riistaneuvosto asetti kuluvan vuoden maaliskuussa maakunnan hirvitalousalueille talvehtivan hirvikannan tavoitetiheydeksi 2,5–3,5 hirveä / 1000 ha. Pääosalla maakunnan aluetta syksyn metsästyksen tavoitteena on pitää hirvikanta viimevuotisella tasolla, alueelliset erot huomioiden. Valkohäntäpeuran osalta tavoitteena on vahinkotilanne huomioiden kannan hallittu leviäminen ja kasvu.

Valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnettiin haettu määrä. Pohjois-Savo on valkohäntäpeuran levinneisyyden reuna-aluetta, ja metsästysoikeuden haltijoita on ohjeistettu metsästämään harkiten ja valikoiden paikallisen peurakannan mukaan. Myönnetyistä valkohäntäpeuran pyyntiluvista on viime vuosina käytetty keskimäärin reilu kymmenen prosenttia.

 

Paikallisten riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajien yhteystiedot.

Pohjois-Savon-hirvi-ja-valkohantapeuraluvat-2021-yhdistyksittain (xlsx)

Kategoriat: Metsästysuutiset

Keski-Suomeen lupa 14 karhun kaatoon

Riista.fi - 13.07.2021 - 14:13

Suomen riistakeskus on myöntänyt Keski-Suomeen kannanhoidollisia poikkeuslupia 14:n karhun metsästämiseen. Viime vuonna lupia myönnettiin 12 ja niillä kaadettiin 11 karhua.

Karhun metsästys alkaa elokuun 20. päivä ja päättyy lokakuun lopussa.

Karhuja liikkuu koko Keski-Suomen alueella. Poikkeusluvat on myönnetty erityisesti alueille, joilla kanta on tihein ja tarve kannan kasvun rajoittamiseen suurin.

Suomen riistakeskuksen Keski-Suomen aluetoimistolle tuli seitsemän karhun poikkeuslupahakemusta, joilla haettiin lupaa 19:n karhun pyyntiin.

 

Luvat karhun pyyntiin (14 kpl) myönnettiin seuraavasti:

4 lupaa: Saarijärven pohjoisosa, Viitasaaren eteläosa, Äänekoski ja Konnevesi

3 lupaa: Keuruu, Multia, Petäjävesi, Pylkönmäki, Saarijärven eteläosa ja Uurainen

3 lupaa: Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaaren länsiosa

1 lupa: Jämsä ja Korpilahden maapuoli

1 lupa: Kannonkoski ja Kivijärven itäosa

1 lupa: Laukaa

1 lupa Joutsa, Luhanka ja Korpilahden vespuoli

 

Luonnonvarakeskus on arvioinut Keski-Suomessa olevan 155 – 175 yli vuoden ikäistä karhua. Keski-Suomessa arvioidaan syntyneen tänä vuonna 35 karhunpentua.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pohjois-Karjalaan poikkeusluvat 204 karhun metsästämiseen

Riista.fi - 13.07.2021 - 14:11

Suomen riistakeskus on myöntänyt Pohjois-Karjalaan poikkeusluvat 204 karhun metsästämiseen. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaan saaliiksi saatavien karhujen enimmäismäärä saa olla alkavana metsästysvuonna koko maassa 457 yksilöä.

Lupa-alueittain poikkeusluvat jakautuvat Pohjois-Karjalassa siten, että Lieksassa voidaan metsästää 52 karhua, Keski-Karjalan lupa-alueella 40, Joensuu-Eno lupa-alueella 30, Ilomantsissa 25, Ylä-Karjalan alueella 25, Tuupovaarassa 15, Juuassa 6, Polvijärvellä 6 ja Liperi-Outokumpu lupa-alueella 5 karhua.

Lupamäärä on suurempi kuin aikaisemmilla metsästyskausilla. Pohjois-Karjalan riistaneuvosto on asettanut karhukannan hoidon tavoitteeksi kannan pienentämisen. Pohjois-Karjalassa on viimeisen kolmen vuoden aikana metsästetty poikkeusluvilla vuosittain keskimäärin 138 karhua. Kaikki luvat ovat tulleet vuosittain käytetyiksi. Metsästettyjen karhujen määrä ei ole riittänyt tavoiteltuun kannan pienentämiseen, vaikka voimakkain kannan kasvu onkin taittunut. Luonnonvarakeskus on arvioinut Pohjois-Karjalan alueen karhukannaksi 560 – 580 yli vuoden ikäistä karhua. Pentutuotoksi kuluvalle vuodelle on arvioitu 150 pentua.

Lupia myönnettäessä on huomioitavana seikkana pidetty myös hirvikannan tilaa suhteessa karhukantaan. Riistantutkimuksen tuottamien tietojen mukaan karhun saalistuksella on Pohjois-Karjalassa suurempi vaikutus hirven vasojen kuolleisuuteen kuin hirvenmetsästyksellä.

Karhun metsästyskausi alkaa 20.8. ja päättyy lokakuun lopussa.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Kainuuseen 32 poikkeuslupaa karhun pyyntiin

Riista.fi - 13.07.2021 - 14:10

Poikkeuslupia haettiin neljällä hakemuksella (1) Kuhmoon, (2) Sotkamoon, (3) Kajaaniin ja (4) Ristijärven, Paltamon sekä Puolangan eteläosan muodostamalle alueelle. Poikkeusluvat jakautuvat siten, että Kuhmossa voidaan metsästää 20 karhua, Sotkamossa 9, Ristijärven, Paltamon ja Puolangan eteläosan muodostamalla alueella kaksi karhua sekä Kajaanissa yksi karhu 20.8. alkavalla metsästyskaudella.

Poikkeuslupien kohdentamisessa Kuhmoon ja Sotkamoon vaikuttivat alueen karhutiheys sekä vuonna 2020 alueilla todennettujen pentueiden lukumäärä.

Viime vuonna poikkeusluvat myönnettiin 16 karhun pyyntiin, joilla saatiin saaliiksi 15 karhua. Poikkeusluvat jakautuivat siten, että Kuhmossa voitiin metsästää 7 karhua, Sotkamossa 6, Ristijärven, Paltamon ja Puolangan eteläosan muodostamalla alueella kaksi karhua sekä Kajaanissa yksi karhu.

Poronhoitoalueella karhun metsästys tapahtuu maa- ja metsätalousministeriön asettamin kiintiöin. Kiintiö on tänä vuonna yhteensä enintään 90 karhua, josta itäiselle poronhoitoalueelle on asetettu 70 karhun kiintiö ja läntiselle 20 yksilöä. Suomussalmi kuuluu itäiseen kiintiöön ja Hyrynsalmi sekä Puolangan poronhoitoalueen puoleinen alue läntiseen. Kainuussa poronhoitoalueella kaadettiin viime syksynä Suomussalmella 16 karhua ja Puolangan poronhoitoalueella neljä karhua.

Tuoreimman Luonnonvarakeskuksen karhukanta-arvion mukaan Kainuun metsissä liikkuu 260–280 yli vuoden ikäistä karhua ja tänä vuonna on arvioitu syntyneen 60 pentua. Koko maassa karhuja arvioidaan olevan viime talvena syntyneet pennut mukaan lukien noin 2700 yksilöä.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla voidaan metsästää kuusi karhua

Riista.fi - 13.07.2021 - 14:09

Suomen riistakeskus on myöntänyt Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueille yhteensä kuusi poikkeuslupaa karhun metsästykseen. Poikkeusluvilla voidaan molemmista maakunnista kaataa kolme karhua. Viime vuonna poikkeuslupia karhun metsästykseen myönnettiin alueille yhteensä seitsemän, joilla kaadettiin yksi karhu Perhossa.

Suomen riistakeskus Pohjanmaan alueella karhukannan painopiste on Suomenselällä. Suurpetoyhdyshenkilöiden kirjaamien havaintojen perusteella Luonnonvarakeskus on arvioinut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan karhukannaksi 75–90 vuotta vanhempaa karhua ja arvioitu pentutuotto vuonna 2020 oli 15 yksilöä. Poikkeusluvat kohdennettiin Suomen riistakeskuksen harkinnan perusteella alueille, joilla karhukanta on tihein ja lisääntyvä.

Lupa-alueittain poikkeusluvat jakautuvat seuraavasti:

Alajärvi-Kuortane-Soini-Alavus-Ähtäri 2 poikkeuslupaa; Lappajärvi-Kauhava 1 poikkeuslupa; Perho-Halsua-Veteli-Kaustinen-Kälviä 1 poikkeuslupa; Kannus-Toholampi-Himanka-Lohtaja 1 poikkeuslupa; Lestijärvi-Reisjärvi 1 poikkeuslupa.

Karhun metsästysaika alkaa 20.8. ja päättyy lokakuun lopussa.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pohjois-Savoon poikkeusluvat 11 karhun kannanhoidolliseen metsästämiseen

Riista.fi - 13.07.2021 - 14:08

Karhupentuehavaintojen kirjaamiseen kaivataan lisäaktiivisuutta.

Pohjois-Savossa myönnettiin kannanhoidollisia poikkeuslupia yhteensä 11 karhun metsästämiseen syksyllä 2021 (Taulukko 1). Haettu määrä oli 18 poikkeuslupaa. Karhuhavaintojen ja vahinkojen muita hakemusalueita vähäisemmästä määrästä johtuen kolmelle hakemusalueelle annettiin kielteinen päätös. Karhupentuhavaintojen kirjaamisaktiivisuudessa on parantamisen varaa, sillä kanta-arvio perustuu osaltaan siihen. Kannanhoidolliset poikkeusluvat myönnettiin maakunnan tiheimmille karhualueille, joilta on edellisten kahden vuoden aikana kirjautunut pentuehavaintoja ja karhun aiheuttamia vahinkoja. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella on säädetty Suomessa metsästysvuoden 2021–2022 karhusaaliin enimmäismääräksi 457 yksilöä.

Pentuehavaintojen ilmoittaminen petoyhdyshenkilöille ja kirjaaminen Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään on kannan seuraamisen kannalta erittäin tärkeää. Luonnonvarakeskus on arvioinut Suomen riistakeskus Pohjois-Savon alueen pentutuotoksi vuonna 2021 25 pentua, kun vuoden 2020 pentutuotoksi arvioitiin 45 pentua. Maakunnan karhukannaksi ennen metsästyskautta 2021 arvioidaan 125–145 yli vuoden ikäistä karhua.

Vuoden 2020 aikana karhut rikkoivat mehiläispesiä ja rehupaaleja Pohjois-Savon alueella yhteensä 42150 euron edestä, mikä on noin 10 000 euroa enemmän kuin edellisvuonna. Karhuvahinkoja on pyritty estämään ennalta muun muassa suojaamalla mehiläistarhoja sähköaidoilla. Mehiläistarhaajat saavat aitaustarvikkeet Suomen riistakeskuksen kautta korvauksetta käyttöönsä.

Kesämökkien ja kotitalouksien jätteet on syytä hävittää siten, etteivät karhut pääse tottumaan ”helppoon ja makeaan elämään”. Houkuttavaan ravintokohteeseen tottuneen karhun vieroittaminen huonosta tavasta on usein erittäin hankalaa, jopa mahdotonta.

Luonnonvarakeskuksen antaman Karhukanta Suomessa 2020 -julkaisun mukaan koko maassa arvioidaan elävän noin 2 300 yli vuoden ikäistä karhua ja noin 500 pentua. Karhun metsästysaika on 20.8.–31.10.2021.

 

Taulukko 1. Pohjois-Savoon myönnetyt karhun kannanhoidolliset poikkeusluvat 2021

Poikkeusluvan pääpiirteinen alue Myönnetty lupamäärä Leppävirta 2 Kaavi-Juankoski 2 Rautavaara-Varpaisjärvi-Nilsiä 2 Koillis-Savo-Vehmersalmi 3 Sonkajärvi 0 Vieremä 0 Kiuruvesi-Pielavesi (pohjoinen)-(Pyhäjärvi-Pyhäntä) 1 Iisalmi-Maaninka-Pielavesi (itä) 0 Keitele-Pielavesi (länsi)-Tervo-Vesanto-(Viitasaari) 1 Yhteensä 11

Karhukanta Suomessa 2020 -julkaisu: https://riistahavainnot.fi/static_files/suurpedot/kantaarviot/karhukanta2020.pdf (riistahavainnot.fi)

Aitausohjeet mehiläistarhoille: http://www.mehilaishoitajat.fi/mehilaishoitajille/karhut/aitausohjeet-mehilaistarhoille/ (mehilaishoitajat.fi)

Kategoriat: Metsästysuutiset

Karhulupiin pieni kasvu Etelä-Savossa

Riista.fi - 13.07.2021 - 14:06

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella on säädetty Suomessa metsästysvuoden 2020 – 2021 saaliiksi saatavien karhujen enimmäismääräksi 457 yksilöä. Etelä-Savon alueelle myönnettiin kannanhoidollisia poikkeuslupia yhteensä 45 karhun metsästämiseen. Lupamäärä kasvoi kolmella edelliskaudesta.

Poikkeuslupia painotettiin Etelä-Savon itäosiin tiheimmän karhukannan alueelle. Enonkosken, Puumalan, Savonlinnan ja Sulkavan kuntien alueiden yhteisluvalle myönnettiin 17 lupaa. Kerimäen ja Savonrannan yhteisluvalla on mahdollista kaataa viisi karhua. Pinta-alaan suhteutettuna verotuspaine on näillä alueilla edelleen noin kaksinkertainen muuhun Etelä-Savoon verrattuna.

Juvan, Joroisten, Rantasalmen ja Mikkelin yhteislupa-alueella on mahdollista kaataa kaksitoista otsoa. Lupamäärä kasvoi kahdella viime vuodesta.

Pieksämäen, Mikkelin, Rautalammin ja Suonenjoen kuntia sisältävälle yhteisluvalle myönnettiin haetusti neljä poikkeuslupaa.

Heinäveden yhteislupa sai hakemansa kolme karhun poikkeuslupaa. Samoin hakemuksen mukaisesti myönnettiin luvat kahden karhun metsästämiseen Mäntyharjun sekä Kangasniemen lupa-alueille.

Luonnonvarakeskus on arvioinut petoyhdyshenkilöiden kirjaamien havaintojen perusteella riistakeskus Etelä-Savon alueen karhukannaksi 360 – 380 yli vuoden ikäistä karhua. Suomessa aikuisia karhuja on yli 2300. Karhun metsästysaika alkaa elokuun 20. päivä ja päättyy lokakuun lopussa. Viime vuonna Etelä-Savon luvilla kaadettiin 35 karhua.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Karhulupien määrä kasvoi Kaakkois-Suomessa

Riista.fi - 13.07.2021 - 14:02

Suomen riistakeskus on myöntänyt Kaakkois-Suomen alueelle poikkeusluvat 38 karhun metsästämiseen syksyn 2021 metsästyskaudelle. Poikkeusluvat on suunnattu alueille, joilla karhukanta on havaintojen perusteella tällä hetkellä tihein.

Suomen riistakeskus on myöntänyt poronhoitoalueen eteläpuolelle 356 kannanhoidollista poikkeuslupaa karhun metsästykseen. Myönnetyistä poikkeusluvista 38 voidaan käyttää Kaakkois-Suomen alueella. Vuonna 2020 Kaakkois-Suomessa kaadettiin 32 karhua.

Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden-Imatran, Joutsenon, Etelä-Saimaan ja Ylämaan riistanhoitoyhdistysten alueille sijoittuvalla poikkeuslupa-alueella on mahdollista metsästää 30 karhua.

Lemin-Taipalsaaren, Luumäen, Miehikkälän, Savitaipaleen-Suomenniemen, Sippolan, Valkealan-Kouvolan, Vehkalahden-Haminan ja Virolahden riistanhoitoyhdistysten alueille sijoittuvalla poikkeuslupa-alueella on mahdollista metsästää kahdeksan (8) karhua.

Eteläiseen Suomeen poikkeuslupia on myönnetty alueille, joissa karhukanta on vahva. Kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään ylläpitämään karhun ihmisarkuutta ja säädellään kannan kokoa. Kaakkois-Suomessa tavoitteena on kannan kasvun pysäyttäminen tai hidastaminen.

Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan Kaakkois-Suomessa on ennen syksyn metsästystä noin 350–370 yli vuoden ikäistä yksilöä ja 70 pentua.

Karhun metsästysaika alkaa elokuun 20. päivä ja päättyy lokakuun lopussa.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pohjois-Hämeeseen kolme karhun poikkeuslupaa

Riista.fi - 13.07.2021 - 14:01

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella on säädetty Suomessa metsästysvuoden 2021 – 2022 saaliiksi saatavien karhujen enimmäismääräksi 457 yksilöä. Tästä Pohjois-Hämeen alueelle myönnettiin kolme kannanhoidollista poikkeuslupaa.

Poikkeusluvista kaksi myönnettiin havaintojen perusteella tiheimmälle karhukannan alueelle. Lupa-alue kattaa osia Virtain, Ruoveden ja Mäntän seudun riistanhoitoyhdistyksistä. Luonnonvarakeskuksen erillisiksi tulkitsemien pentueiden määrä alueella oli 3 kappaletta vuonna 2020. Hakemusalueelta on tehty 319 karhuhavaintoa.  Havaintoja, jossa karhu on liikkunut lähellä asutusta, on tehty 27 kertaa.

Yksi poikkeusluvista myönnettiin niin ikään tiheän karhukannan alueelle, joka käsittää alueita Mäntän seudun, Ruoveden, Tampereen, Kangasalan, Längelmäveden, Kuhmoisten ja Kuhmalahden-Sahalahden riistanhoitoyhdistyksistä. Luonnonvarakeskuksen erillisiksi tulkitsemien pentueiden määrä alueella oli 3 kappaletta vuonna 2020. Hakemusalueelta on tehty 81 karhuhavaintoa. Havaintoja, jossa karhu on liikkunut lähellä asutusta, on tehty 4 kertaa.

Luonnonvarakeskus on arvioinut petoyhdyshenkilöiden kirjaamien havaintojen perusteella riistakeskus Pohjois-Hämeen alueen karhukannaksi 50 – 65 yli vuoden ikäistä karhua ennen syksyn metsästyskautta, mikä on selvästi edellisvuotta enemmän. Suomessa aikuisia karhuja on yli 2000. Karhun metsästysaika alkaa elokuun 20. päivä ja päättyy lokakuun lopussa. Viime vuonna Pohjois-Hämeessä kaadettiin yksi uroskarhu kannanhoidollisella poikkeusluvalla ja yksi uroskarhu vahinkoperusteisella poikkeusluvalla.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Karhun poikkeuslupamäärä kasvoi Itä-Suomessa

Riista.fi - 13.07.2021 - 14:00

Suomen riistakeskus on myöntänyt 356 poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästykseen. Määrä on 67 lupaa edellisvuotta enemmän. Tavoitteena on pienentää karhukantaa tiheimmän kannan alueella ja pitää karhun aiheuttamat haitat sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tasolla.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama kokonaiskiintiö tulevalle metsästyskaudelle on 457 karhua. Poikkeuslupien lisäksi enimmäismäärä sisältää poronhoitoalueen alueellisen kiintiön 90 eläintä.

Eteläiseen Suomeen poikkeuslupia on myönnetty riistakeskusalueille, joissa karhukanta on vahva. Kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään ylläpitämään karhun ihmisarkuutta ja säädellään kannan kokoa. Viime vuonna koko poronhoitoalueen ulkopuolinen karhusaalis oli 271 karhua.

Poikkeuslupia myönnettiin tiheän karhukannan perusteella eniten Pohjois-Karjalaan. Alueen luvilla on mahdollista kaataa 204 otsoa, 41 viime vuoden saalista enemmän. Lupamäärä kasvoi selvästi edellisvuodesta myös Kainuun ja Kaakkois-Suomen alueilla.

Poronhoitoalueen pyyntikiintiöstä itäisellä poronhoitoalueella saa kaataa 70 ja läntisellä 20 karhua. Metsästyksellä pyritään vähentämään karhujen porotaloudelle aiheuttamia vahinkoja. Viime metsästyskaudella poronhoitoalueelta saatiin saaliiksi yhteensä 71 karhua.

Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan Suomen karhukanta on kasvanut edellisvuodesta. Kasvua on tapahtunut Pohjois-Karjalan lisäksi Etelä-Savossa, Kaakkois-Suomessa, Kainuussa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Hämeessä. Metsissämme liikkuu arvion mukaan noin 2 300 yli vuoden ikäistä karhua ja lähes 500 pentua. Viime metsästyskauden kokonaissaalis oli 342 karhua.

Karhun metsästyskausi alkaa 20. elokuuta.

Taulukko: Kannanhoidolliset karhuluvat 2021 (PDF)

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Karhun metsästyskiintiö on 457 karhua – Tavoitteena pysäyttää kannan kasvu

Riista.fi - 12.07.2021 - 12:59

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote

Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti asetuksellaan karhun metsästyskiintiön, joka on 457 karhua metsästyskaudella 2021–2022. Kiintiö on 73 karhua suurempi kuin edellisellä kaudella ja 144 karhua suurempi kuin kaudella 2019–2020. Suomen riistakeskus päättää poikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta.

Viimeisen neljän vuoden aikana on myönnetty aiempaa enemmän karhunkaatolupia. Tavoitteena on ollut katkaista vuonna 2012 alkanut kannan kasvu, joka ei kuitenkaan ole vielä taittunut. Yhtenä todennäköisenä syynä tähän on Suomen karhukannan saama merkittävä muuttovoitto Venäjältä, mikä heijastuu etenkin itäisen Suomen karhukantaan.

Suomessa arvioidaan olevan 2670–2800 karhua. Tämä on noin 12 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, jolloin karhuja arvioitiin olevan 2300–2500. Kanta on vahvistunut selvimmin Itä-Suomessa.

Karhu kuuluu tiukasti suojeltuihin lajeihin EU:n luontodirektiivissä. Suomen karhukantaa voidaan kuitenkin säädellä direktiivin sallimalla kannanhoidollisella metsästyksellä, koska kanta on siihen riittävän suuri. Karhu ei ole uhanlaiseksi luokiteltu laji ja sitä voi tavata kaikkialla Suomessa.

– Tänään voimaan tulevan asetuksen kiintiöllä on tarkoitus pysäyttää karhukannan kasvu. Toteutuessaan kiintiön mukainen metsästys ei vaaranna karhukannan kestävyyttä. Tavoite karhun kannanhoidollisessa metsästyksessä on edelleen sama kuin aiemmin: ylläpidetään karhukannan ihmisarkuutta, ehkäistään vahinkoja ja säädellään kannan kokoa, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Metsästys auttaa pitämään karhukannan sellaisella tasolla, että haitat ja vahingot pysyvät sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti hyväksyttävinä. Metsästys myös hidastaa kannan kasvunopeutta alueilla, joille karhu on vasta levittäytymässä, jolloin asukkailla on enemmän aikaa tottua ja hyväksyä karhujen läsnäolo.

Pyyntiä suunnataan edelleen Pohjois-Karjalaan

Karhujen esiintymisessä on Suomessa selkeitä painopistealueita, joten karhukannan hoidossa on otettava huomioon kullekin alueelle tyypilliset olosuhteet ja elinkeinot. Täysin tasaisesti jakautunutta karhukantaa ei ole mahdollista saavuttaa, mutta tavoitteena on, että karhuja esiintyy tasaisemmin sopivissa elinympäristöissä koko maassa.

Pyyntiä suunnataan edelleen Pohjois-Karjalaan. Vahvistetun karhukiintiön osuus suhteessa alueelliseen karhukantaan on poronhoitoalueella noin 25,7 prosenttia (viime vuonna 27), muualla Suomessa 15 (14) ja koko maassa keskimäärin 16,7 prosenttia (15,9).

Poronhoitoalueen karhukiintiö on tulevana metsästysvuonna 90 yksilöä, joka on viisi yksilöä vähemmän kuin viime vuonna. Kiintiö on 70 itäisellä ja 20 läntisellä poronhoitoalueella. Viime vuonna karhunkaatolupia jäi käyttämättä 20 itäisellä ja neljä läntisellä poronhoitoalueella. Poronhoitoalueen ulkopuolella kiintiöksi vahvistettiin 367 karhua eli 78 yksilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Karhun aiheuttamista vahingoista suurin osa aiheutuu porotaloudelle. Karhun tappamia poroja ilmoitettiin viime vuonna 888, kun edellisen vuoden luku oli 654. Vuonna 2020 ilmoitettu määrä vastaa noin 1 530 000 euron korvaussummaa. Lisäksi karhut aiheuttivat viime vuonna 245 kotieläinvahinkoa, joista maksettiin korvauksia yhteensä noin 212 000 euroa. Suurin osa näistä oli mehiläisvahinkoja.

Pennulliset naaraat ja alle yksivuotiaat pennut ovat rauhoitettuja

Pennulliset naaraat ja alle yksivuotiaat pennut ovat rauhoitettuja. Näin vältetään metsästyksen kohdistuminen lisääntyvään karhukantaan, koska aikuiset naaraat ovat lisääntymisen kannalta avainasemassa.

Karhusaaliista noin 63 prosenttia on uroksia. Kaadetut karhut ovat yleensä myös suhteellisen nuoria, joka johtuu osittain siitä, että huomattava osa itäisen Suomen aikuisista uroksista siirtyy Venäjän puolelle ennen metsästyskauden alkua. Karhujen vaeltaminen edestakaisin yli rajan on kasvattanut karhukannan geneettistä monimuotoisuutta poronhoitoalueen ulkopuolella 1990-luvun puolivälistä alkaen.

Poikkeuslupien kohdentaminen

Poikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta päättää Suomen riistakeskus. Kiintiöstä myönnettävien poikkeuslupien lisäksi riistakeskus voi tarkkaa harkintaa käyttäen myöntää poikkeusluvan myös vahinkoa tai uhkaa aiheuttavien karhujen kaatamiseen. Vahinkoperusteisten lupien määrää ei jatkossakaan rajoiteta.

Karhunkaatolupien kohdentamisessa on maa- ja metsätalousministeriön mukaan syytä huomioida eri alueiden vahinkokehityksen lisäksi alueiden hirvieläinkantojen tila suhteessa karhukantaan. Lisäksi Suomenselällä ja Kainuussa on tärkeää turvata metsäpeurakanta.

Maa- ja metsätalousministeriö käyttää karhukannan säätelyssä Luonnonvarakeskuksen laatimia verotusennusteita. Ennustemalli kestävästä karhukannan verotuksesta laaditaan kannassa tapahtuneiden muutosten ja tunnetun verotusasteen perusteella. Luonnonvarakeskuksen (2021) mukaan Suomen karhukannan on arvioitu kestävän poronhoitoalueella 17 prosentin ja muualla Suomessa 15 prosentin suuruista pyyntiverotusta ilman kannan pienenemistä. 

•    Asetus karhukiintiöstäAvautuu uudessa välilehdessä (finlex.fi)
•    Asetuksen taustamuistio pdf 1.5MB (mmm.fi)

Kategoriat: Metsästysuutiset

Uudellemaalle viime vuotta enemmän hirvieläinten pyyntilupia

Riista.fi - 08.07.2021 - 14:00

Uudellemaalle myönnettiin ensi syksyn metsästyskaudelle viime vuotta enemmän hirven valkohäntäpeuran ja kuusipeuran pyyntilupia. Hirvitilanne vaihtelee maakunnan eri osissa. Valkohäntäpeurakannan hoidon tavoitteena on leikata kantaa Uudenmaan kaikilla hirvitalousalueilla.

Suomen riistakeskus on myöntänyt Uudellemaalle ensi syksyksi 1999 hirven ja 14 019 valkohäntäpeuran pyyntilupaa.  Hirvenpyyntilupien määrä kasvoi viime vuodesta noin 6 prosenttia ja valkohäntäpeuralupien määrä kasvoi noin 29 prosenttia. Yhdellä hirvieläimen pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa. Ensi syksyn hirvisaalis tulee olemaan suurempi kuin viime syksynä, jolloin kaadettiin 1 912 hirveä. Kuusipeuran pyyntilupia myönnettiin 331 kappaletta eli noin 42 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Uudenmaan viidestä hirvitalousalueesta kolmella on saavutettu Uudenmaan alueellisen riistaneuvoston asettama hirvitiheystavoite. Yhdellä hirvitalousalueella kanta on tavoitetta hieman harvempi ja yhdellä selvästi tavoitetta tiheämpi. Uudellamaalla yhteenlaskettu hirvikannan tavoitekoko on noin 3 700 hirveä. Tavoitteen toteutumista seurataan Luonnonvarakeskuksen kanta-arviolla, jonka mukaan Uudellamaalla oli viime talvena noin 4 000 hirveä.

Valkohäntäpeuran pyyntilupia ennätysmäärä

Valkohäntäpeuran kannanhoidolle asetettiin keväällä 2021 hirvitalousalueittaiset tiheystavoitteet. Uudenmaan kaikilla hirvitalousalueilla tavoitellaan kannan pienentämistä. Suurin leikkaustarve on läntisellä Uudellamaalla. Kanta-arvioon peilaten kannan leikkaaminen vaatii saalismäärän voimakasta lisäämistä niillä alueilla, joilla peuroja esiintyy runsaasti. Viime kaudella kaadettiin 12 109 yksilöä. Uudenmaan peurakanta painottuu vahvasti läntiselle Uudellemaalle, jonne myös valtaosa pyyntiluvista on myönnetty. Itä-Uudellamaalla peurakanta on paikoin edelleen harva.

Suomen riistakeskus kannustaa varsinkin tiheiden peura-alueiden metsästäjiä aloittamaan peuran pyynnin heti kauden alkaessa syyskuussa. Koska talvi voi olla vähäluminen kannattaa siihen varautua ottamalla käyttöön myös muita pyyntimuotoja kuin vahtimismetsästys. Esimerkiksi pyytämällä mahdollisuuksien mukaan vierailevia koiranohjaajia ja ampujia mukaan jahtiin voidaan lisätä pyyntitehoa lumettomien kelien seuruemetsästyksessä.

 

LISÄTIEDOT

Paikallisten riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajat, yhteystiedot riistakeskuksen kotisivulta 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Rannikko-Pohjanmaalla myönnettiin 1985 hirvenpyyntilupaa ja 1548 lupaa valkohäntäpeuran kaatamiseen

Riista.fi - 08.07.2021 - 08:37

Suomen riistakeskus Rannikko-Pohjanmaa on myöntänyt tulevan syksyn hirvenmetsästykseen Rannikko-Pohjanmaan alueelle 1985 pyyntilupaa.  Edellisellä metsästyskaudella (v.2020 Rannikko-Pohjanmaalla käytettiin 82,5 % myönnetyistä pyyntiluvista ja niillä kaadettiin 2473 hirveä silloin myönnetyllä pyyntilupamäärällä 2235 kpl). Valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnettiin tulevalle kaudelle 1548kpl. (v.2020 myönnettiin 1342 valkohäntäpeuran lupia ja niistä käytettiin 65,7 %, saalismäärä oli viime vuonna 1184 kpl valkohäntäpeuroja)

Hirvieläinten pyyntiluvalla voi kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.

Pyyntilupamäärä perustuu Rannikko-Pohjanmaan alueellisen riistaneuvoston asettamiin hirvikannan tiheystavoitteisiin. Tavoitteet ovat hirvitalousalueittaisia ja voimassa kolme vuotta. Rannikko-Pohjanmaalla on kolme hirvitalousaluetta. Tiheystavoitteena on 3,0–4,0 hirveä / 1000 ha suhteutettuna kokonaismaapinta-alaan.

Riistanhoitoyhdistykset ovat kaikilla hirvitalousalueilla laatineet verotussuunnitelman, joka tähtää asetettujen tavoitteiden alarajalle. Käytännössä tulevan syksyn hirvenmetsästyksellä siis edelleen pienennetään hirvikantaa.

Hirvieläinten metsästyskausi alkaa 1.9. vahtimismetsästyksellä. Valkohäntäpeuraa voidaan metsästää täysimittaisesti 25.9. alkaen ja hirveä 9.10. alkaen.

 

Rannikko-Pohjanmaan hirvieläinten pyyntiluvat riistanhoitoyhdistyksittäin metsästyskaudelle 2021-2022 (2020–2021)

Riistanhoitoyhdistys                      Hirvi                     Valkohäntäpeura

Kokkolan seutu                              214 (235)            54 (51)

Pietarsaaren seutu                         197 (230)             83 (66)

Uudenkaarlepyyn seutu                   220 (280)            100 (90)

Vöyrin seutu                                   239 (289)            104 (103)

Vaasan seutu                                  230 (258)            291 (273)

Maalahden seutu                             178 (195)            157 (124)

Närpiön seutu                                  420 (467)            417 (307)

Lapväärtin seutu                              287 (281)            342 (326)

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Rannikko-Pohjanmaalla myönnettiin 1985 hirvenpyyntilupaa ja 1548 lupaa valkohäntäpeuran kaatamiseen

Riista.fi - 07.07.2021 - 14:19

Suomen riistakeskus Rannikko-Pohjanmaa on myöntänyt tulevan syksyn hirvenmetsästykseen Rannikko-Pohjanmaan alueelle 1985 pyyntilupaa.  Edellisellä metsästyskaudella (v.2020 Rannikko-Pohjanmaalla käytettiin 82,5 % myönnetyistä pyyntiluvista ja niillä kaadettiin 2473 hirveä silloin myönnetyllä pyyntilupamäärällä 2235 kpl). Valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnettiin tulevalle kaudelle 1548kpl. (v.2020 myönnettiin 1342 valkohäntäpeuran lupia ja niistä käytettiin 65,7 %, saalismäärä oli viime vuonna 1184 kpl valkohäntäpeuroja)

Hirvieläinten pyyntiluvalla voi kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.

Pyyntilupamäärä perustuu Rannikko-Pohjanmaan alueellisen riistaneuvoston asettamiin hirvikannan tiheystavoitteisiin. Tavoitteet ovat hirvitalousalueittaisia ja voimassa kolme vuotta. Rannikko-Pohjanmaalla on kolme hirvitalousaluetta. Tiheystavoitteena on 3,0–4,0 hirveä / 1000 ha suhteutettuna kokonaismaapinta-alaan.

Riistanhoitoyhdistykset ovat kaikilla hirvitalousalueilla laatineet verotussuunnitelman, joka tähtää asetettujen tavoitteiden alarajalle. Käytännössä tulevan syksyn hirvenmetsästyksellä siis edelleen pienennetään hirvikantaa.

Hirvieläinten metsästyskausi alkaa 1.9. vahtimismetsästyksellä. Valkohäntäpeuraa voidaan metsästää täysimittaisesti 25.9. alkaen ja hirveä 9.10. alkaen.

 

Rannikko-Pohjanmaan hirvieläinten pyyntiluvat riistanhoitoyhdistyksittäin metsästyskaudelle 2021-2022 (2020–2021)

Riistanhoitoyhdistys                      Hirvi                     Valkohäntäpeura

Kokkolan seutu                              214 (235)            54 (51)

Pietarsaaren seutu                         197 (230)             83 (66)

Uudenkaarlepyyn seutu                   220 (280)            100 (90)

Vöyrin seutu                                   239 (289)            104 (103)

Vaasan seutu                                  230 (258)            291 (273)

Maalahden seutu                             178 (195)            157 (124)

Närpiön seutu                                  420 (467)            417 (307)

Lapväärtin seutu                              287 (281)            342 (326)

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Riistakolmioiden kesälaskenta lähestyy – aloitus 24.7.

Riista.fi - 07.07.2021 - 11:29

Riistakolmioiden lasketa-aika on tänä kesänä 24.7.–8.8.2021. Laskennassa ovat mukana metsäkanalinnut (metso, teeri, pyy ja riekko) sekä lehtokurppa, metsäjänis ja karhu.

− Laskennat kertovat metsäkanalintujen kantojen tiheyksistä ja miten lisääntyminen on onnistunut tänä kesänä, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

− Kanalintukannat ovat monella alueella osoittaneet palautumisen merkkejä neljän vuoden takaisesta aallonpohjasta. Jää nähtäväksi, onko tämä ilahduttava kehitys jatkunut ja onko poikkeuksellisen lämmin kesäkuu johtanut hyvään poikastuottoon, Lindén kertoo.

Metsästysasetus kirittää laskentaa kahdelle ensimmäiselle viikolle

Suosittelemme, että laskenta tehdään kahden ensimmäisen viikon aikana eli 24.7.–1.8.2021 ja että tulokset palautetaan riistakolmiot.fi -sivuston kautta. Tällöin tulokset saadaan ajantasaisesti käyttöön ja ennättävät varmasti metsästysasetuksen pohjaksi.

Syksyn metsästysajat päätetään laskentojen tulosten perusteella heti laskentakauden päätyttyä. Metsäkanalintujen metsästysaikoja koskeva asetus lähtee lausunnolle elokuun puolenvälin jälkeen ja lopullinen asetus tulee voimaan juuri ennen metsäkanalintujen metsästysajan alkua. Metsästysajat löytyvät riista.fi -sivustolta.

Laskenta pohjautuu vapaaehtoisten työhön

Riistakolmiot ovat pysyviä, metsäriistan runsauden valtakunnallista seurantaa varten perustettuja laskentareittejä. Riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka sivu on neljä kilometriä, ja siten laskentalinjan kokonaispituus on 12 kilometriä. Riistakolmioiden kesälaskennassa keskitytään metsäkanalintuihin, kun taas talvella lasketaan riistanisäkkäiden jäljet. Kesälaskennassa kolmen laskijan ketju kirjaa kaikki 60 metrin kaistalta lähtevät metsäkanalinnut.

Laskennan suorittavat vapaaehtoiset metsästäjät ja muut luontoharrastajat. Viime vuosina kesälaskentaan on osallistunut noin 6000 laskijaa tuhannella riistakolmiolla.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvieläinten pyyntiluvat myönnetty Pohjois-Hämeeseen

Riista.fi - 06.07.2021 - 12:00

Suomen riistakeskuksen Pohjois-Hämeen toimialueelle on myönnetty syksyn metsästyskaudelle hirven pyyntilupia 1769 kpl ja valkohäntäpeuran pyyntilupia 5636 kpl. Hirven pyyntilupien määrä pienentyi hieman, mutta valkohäntäpeuran pyyntilupamäärä kasvoi edelleen.

Luonnonvarakeskuksen keväällä antaman arvion mukaan Pohjois-Hämeen hirvikanta on pienentynyt 15 %, ja on kaikilla hirvitalousalueilla tavoitteeksi asetetun tason tuntumassa. Kannan pienentymisen myötä myös hirven pyyntilupamäärä on viime vuotta pienempi. Tulevan syksyn metsästyksellä tavoitellaan hirvikannan asettumista tavoitetasolle.

Valkohäntäpeurakantaa on viime vuosina metsästetty tehostetusti runsaan kannan pienentämiseksi, etenkin alueen lounaisissa osissa. Viime metsästyskaudella kannan kasvun arvioitiin pysähtyneen ja kannan kääntyneen pienoiseen laskuun, mutta kannan pienentäminen edellyttää edelleen voimakasta metsästystä. Valkohäntäpeurojen pyyntilupamäärä onkin tulevalla metsästyskaudella suurempi kuin koskaan aiemmin Pohjois-Hämeessä. Peurakannan leikkaamistavoite kohdistuu Pohjois-Hämeen lounaisiin osiin Jalannin, Lempäälän seudun, Sääksmäen-Valkeakosken ja Nokian seudun riistanhoitoyhdistysten alueille.

Hirvieläinten metsästyskausi alkaa 1.9. vahtimismetsästyksellä. Valkohäntäpeuraa voidaan metsästää täysimittaisesti 25.9. alkaen ja hirveä 9.10. alkaen.

 

Taulukko 1. Vuonna 2021 myönnetyt hirvieläinten pyyntiluvat riistanhoitoyhdistyksittäin. Vertailutietona mukana vastaavat määrät vuoden 2020 osalta.

Myönnetyt hirvieläinten pyyntiluvat Riistanhoitoyhdistys Hirvi 2020 Hirvi 2021 Peura 2020 Peura 2021 Virtain RHY 274 207 193 219 Tampereen RHY 90 96 100 110 Jalannin RHY 34 29 1040 1060 Kangasalan RHY 87 72 108 110 Kuhmalahden-Sahalahden RHY 54 54 54 57 Kuhmoisten RHY 163 141 120 170 Kurun RHY 159 150 137 167 Lempäälän seudun RHY 154 159 2144 2137 Längelmäveden RHY 319 325 196 215 Mäntän seudun RHY 240 182 136 144 Nokian seudun RHY 77 81 463 581 Pälkäneen ja Luopioisten RHY 135 110 212 183 Ruoveden RHY 123 108 163 165 Sääksmäen-Valkeakosken RHY 50 55 278 318 Yhteensä 1959 1769 5344 5636

Huom. Yhdellä hirvieläimen pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa

 

Lisätietoja:
Suomen riistakeskus Pohjois-Häme
erikoissuunnittelija Marko Mikkola 029 431 2282

Paikalliset lisätiedot riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajilta https://riista.fi/riistahallinto/yhteystiedot/yhteystietohaku/

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer