slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Metsästysuutiset

Metsähallitus: Selvitys: 2 miljoonaa päivää metsällä ja kalalla

Riista.fi - 05.04.2019 - 13:31

Metsähallitus on selvittänyt ensimmäistä kertaa, kuinka monta päivää suomalaiset kalastavat ja metsästävät valtion alueilla: kaksi miljoonaa päivää vuodessa. Suomessa on maailmanlaajuisesti ainutlaatuiset mahdollisuudet harrastaa eränkäyntiä myös ilmaiseksi muun muassa pilkkimällä, joten harrastuksen laajuus on selvinnyt vasta laajoilla kyselyillä.

Tulokset julkaistiin perjantaina Erätoimittajapäivillä Evolla Hämeenlinnassa. Julkaistu selvitys perustuu Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen aineistoihin.

Periaatteessa kaikilla Suomen kansalaisilla on mahdollisuus kalastaa tai metsästää joillakin valtion alueilla ilmaiseksi. Suomalaiset myös hyödyntävät tätä mahdollisuutta ahkerasti. Valtion alueilla kalastetaan ja metsästetään vuosittain noin 1,4 miljoonana päivänä näillä oikeuksilla. Suosittua on erityisesti onkiminen ja pilkkiminen, joihin ei pääsääntöisesti tarvita kalastuslupaa.

Kun mukaan lasketaan metsästys ja kalastus, joihin tarvitaan erillinen lupa, eränkäyntiä harrastetaan vuosittain kaksi miljoonaa päivää pelkästään valtion alueilla.

Pilkkimisen ja onkimisen lisäksi selvitykseen koostettiin myös kaikki muu olemassa oleva tieto siitä, kuinka paljon suomalaiset harrastavat eränkäyntiä niin sanotuilla yleis- ja erityisperusteisilla oikeuksilla. Tieto oikeuksien käytöstä on ollut tähän asti ollut hajanaista.

Oikeudet painottuvat Pohjois-Suomeen, jossa sijaitsee merkittävä osa valtion maa- ja sisävesialueista. Siellä harrastaminen on aktiivista. Pohjoissuomalaisilla, jotka asuvat metsästyslain 8 §:n osoittamalla alueella, on oikeus metsästää valtion alueilla omassa kotikunnassaan. Tällä alueella elää viisi prosenttia Suomen väestöstä mutta viidennes suomalaisista metsästäjistä.

Yleis- ja erityisperusteisilla kalastus- ja metsästysoikeuksilla on myös keskeinen osa saaristolais- ja saamelaiskulttuuria.

”Eränkäynnillä on suuri merkitys meidän hyvinvointiimme. Tämän selvityksen tulokset olivat myönteinen yllätys. On hienoa havaita, että ainutlaatuisia kalastus- ja metsästysmahdollisuuksiamme hyödynnetään näinkin laajasti”, Metsähallituksen erätalousjohtaja Jukka Bisi sanoo.

Kerätyn tiedon perusteella valtion alueiden erätalous on merkittävää ja sitä voidaan tarkastella kokonaisuutena. Esimerkiksi vesiltä ja metsistä pyydetyn saaliin vuotuinen arvo on yhteensä noin 30–35 miljoonaa euroa. Vapaa-ajankalastajien saalin arvo ei ole luvussa mukana. Merkittävimmän osan muodostavat hirvisaalis (7–10 miljoonaa euroa) ja merialueiden kaupallisen kalastuksen saalis (noin 19 miljoonaa euroa).

”Jatkossa Metsähallituksen ja kumppaneiden on hyvä pyrkiä kehittämään yleis- ja erityisperusteisten eränkäyntioikeuksien käytön seurantaa, jotta se voitaisiin entistä paremmin huomioida toiminnan suunnittelussa, palveluiden kehittämisessä ja erätalouden vaikuttavuuden kuvaamisessa”, sanoo erikoissuunnittelija Mikko Rautiainen Metsähallituksesta.

Lakiin kirjattuja yleis- ja erityisperusteisia eränkäyntioikeuksia:

  • Yleiskalastusoikeus (Kalastuslaki 7 §)
  • Kalastus talousvyöhykkeellä ja yleisillä vesialueilla (merellä) (Kalastuslaki 8 §)
  • Oikeus Ylä-Lapin kalastuslupaan (Kalastuslaki 10 §)
  • Erityisperusteinen kalastusetuus (Kalastuslaki 6 §)
  • Oikeus metsästää yleisellä vesialueella ja talousvyöhykkeellä (Metsästyslaki 7 §)
  • Kuntalaisen oikeus metsästää valtion alueella (Metsästyslaki 8 §)

Esimerkkejä:

  • Yleis- ja erityisperusteisilla oikeuksilla harrastavat viihtyvät valtion alueilla 1,4 miljoonaa päivää. Yleisintä on heittokalastus kalastonhoitomaksulla sekä onkiminen ja pilkkiminen.
  • Metsähallitukselta metsästys- tai kalastusluvan hankkineet asiakkaat viettävät harrastustensa parissa 0,6 miljoonaa päivää vuodessa
  • Metsästäjiä asuu metsästyslain 8§ mukaisella alueella noin 58 000
  • Yleisvesiltä ja talousvyöhykkeeltä pyydetyn kaupallisen kalastuksen saaliin arvo on 19 miljoonaa euroa

Lisätietoja:

Suunnittelija Asta Ervola, Metsähallitus, 040 3521237

Erikoissuunnittelija Mikko Rautiainen, Metsähallitus, 040 5472392

Erätalousjohtaja Jukka Bisi, Metsähallitus, 040 5370993

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Erävalvonta: Kalastusrikkeet jatkuvassa kasvussa 2010-luvulla

Riista.fi - 05.04.2019 - 13:03

Metsähallituksen erävalvonta tarkasti viime vuonna lähes 8 000 eränkävijää ja muuta luonnossa liikkujaa. Joka kymmenes oli liikkeellä ilman asiaankuuluvaa lupaa tai rikkoi muuten lakia. Eniten ongelmia oli kalastuksessa. Erävalvontaraportti julkaistiin perjantaina Metsähallituksen Erätoimittajapäivillä Hämeenlinnan Evolla.

Yli puolet kaikista havaituista rikkeistä valtion alueilla liittyi kalastukseen. Kalastuksen valvonnassa rikkeiden osuus on noussut koko 2010-luvun: Vuonna 2010 rikkeitä kirjattiin 7,9 prosentissa tarkastuksia, mutta viime vuonna 2018 rikkeiden osuus oli jo 18,9 prosenttia.

”Kasvu johtuu osin tehostuneesta valvonnasta muun muassa Saimaalla. Lisäksi pyydysten merkintä on tarkentunut, eivätkä kaikki ole omaksuneet uusia määräyksiä. Ilahduttavaa on, että yhä harvempi kalastaa ilman kalastonhoitomaksua”, Metsähallituksen erävalvonnan ylitarkastaja Juha Ahonen totesi Erätoimittajapäivillä.

Metsästysrikkeet laskussa

Metsästäjien luvat ja lainkuuliaisuus ovat sen sijaan hieman parantuneet. Viime vuonna 3,7 prosenttia tarkastetuista metsästäjistä oli liikkeellä ilman lupia tai syyllistyi muihin rikkeisiin. Vuonna 2010 vastaava luku oli 7,9 prosenttia.

Erävalvonta puuttui myös suurpetojen häirintään tai epäilyihin laittomiin tappoihin sekä valvoi laillista suurpetojen pyyntiä. Tutkintaan eteni kolme törkeää metsästysrikosta, joista kaksi paljastui laillisen karhunpyynnin yhteydessä ja yksi liittyi karhun laittomaan tappoon.

Myös maastoliikenteen laillisuus koheni edellisvuosista. Silti joka viides (18 %) tarkastettu kelkkailija tai mönkijän käyttäjä syyllistyi rikkeeseen. Vuonna 2016 vastaava luku oli 26 prosenttia.

Metsähallituksen erävalvonnasta vastaa erävalvonnan ylitarkastaja ja 11 erätarkastajaa. He tekevät yhteistyötä poliisin, rajavartiolaitoksen ja tullin kanssa. Sesonkiaikoina erävalvontaa vahvistetaan lisäresurssein.

Lisätietoja:

Erävalvonnan ylitarkastaja Juha Ahonen, Metsähallitus, 040 6464250

Erätalousjohtaja Jukka Bisi, Metsähallitus, 040 5370993

Lue lisää: Metsähallituksen erävalvontaraportit (Eräluvat.fi)

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ruokavirasto: Hirvieläinten näivetystautia (CWD) todettu hirvellä Pohjois-Ruotsissa

Riista.fi - 04.04.2019 - 12:26
Ruotsissa on löydetty ensimmäinen CWD, chronic wasting disease -tautitapaus 16-vuotiaassa naarashirvessä Pohjois-Ruotsissa, Norrbottenin läänissä. Laiha hirvi lopetettiin epänormaalin käytöksen vuoksi. Sen huomattiin kävelevän ympyrää, sillä oli tasapainovaikeuksia ja eläin vaikutti sokealta.

Kyseessä epäillään olevan epätyypillinen tautimuoto, joka ei ole samanlainen kuin klassinen, taudin tarttuva muoto. Sekä Norjan vanhoilla hirvillä esiintyneet tautimuodot että Suomen ensimmäinen ja tähän mennessä ainoa hirvieläinten TSE-tapaus ovat olleet epätyypillistä tautimuotoa.

Euroopan ensimmäiset CWD-tapaukset todettiin Norjassa keväällä 2016 villeistä tunturipeuroista. Lisäksi Norjassa on todettu neljässä hirvessä ja yhdessä saksanhirvessä epätyypillistä tautimuotoa, niin sanottua hirvieläinten TSE:tä. Suomen TSE-tapaus todettiin kuolleena löydetystä, 15-vuotiaasta hirvestä Kuhmossa alkuvuonna 2018.

EU:ssa alkoi vuonna 2018 kolmivuotinen CWD-seurantaohjelma, jonka tavoitteena on arvioida taudin levinneisyyttä kuudessa EU-maassa (Suomi, Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua ja Puola). Näytteeksi kerätään kuolleina löytyneiden, sairaiden tai liikenteessä kuolleiden hirvieläinten päitä. Suomessa keräys koskee poroa, metsäpeuraa, hirveä, metsäkaurista ja valkohäntäkaurista. Tavoitteena on tutkia 3000 hirvieläintä vuosien 2018 – 2020 aikana.

CWD-seurantaohjelma koskee kaikkia paliskuntia porojen osalta ja laajeni koskemaan kaikkia riistanhoitoyhdistyksiä vuoden 2019 alussa. Myös tarhatut hirvieläimet kuuluvat seurantaohjelman piiriin.

Lue lisää
Hirvieläinten näivetystauti CWD
Usein kysyttyä CWD:stä

Kategoriat: Metsästysuutiset

Uusia avauksia taantuneiden riistavesilintujen hoitoon

Riista.fi - 04.04.2019 - 10:00

Suomen riistakeskus julkaisi taantuvien riistavesilintujen hoidon toimenpideohjelman.

Heinätavin, punasotkan, nokikanan, haapanan, tukkasotkan ja jouhisorsan pesimäkanta on laskentojen perusteella viime vuosikymmeninä pienentynyt merkittävästi. Suomen riistakeskus on laatinut lajeille kantojen hoidon toimenpideohjelman, jonka tavoitteena on löytää käytännön keinoja koko vesilintujen lajiryhmän kannankehityksen kääntämiseen kasvu-uralle.

-Taantuvien riistavesilintujen hoidossa tavoitel­laan nykyistä parempaa poikastuottoa, metsäs­tyksen kestävyyden parantamista ja parempaa tietoa kantojen runsaudesta ja metsästyssaaliista, riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi Suomen riistakeskukselta kertoo.

Toimenpide-ehdotukset koskevat elinympäristö­jen kunnostusta ja hoitoa, kilpailun ja saalistuksen vähentämistä, metsästyksen säätelyä ja kantojen runsautta sekä saalista koskevan tiedonkeruun ke­hittämistä. Tavoitteena on myös yhä tarkemman riistatiedon tuottaminen.

-Luonnon monimuotoisuuden vähenemistä ei voida pysäyttää pelkästään perinteisen suojelun keinoin, vaan rinnalle tarvitaan elinympäristöjen kunnostamista ja hoitoa sekä suojelualueilla että maa- ja metsätalousalueilla, Nurmi sanoo.

Toimenpideohjelma tukee ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön laaja-alaisen elinympäristöjen tilan parantaminen -hankkeen valmistelua.

Nurmi toivoo, että maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistyöhanke kosteikkojen ja suoelinympäristöjen luonnonhoidon edistämiseksi etenee hallitusohjelmaan saakka, jotta vesilintujen elinympäristöjen hoitoa, vieraspetojen pyyntiä ja muita toimenpiteitä voidaan tehostaa.

Taantuvien riistavesilintujen hoidon toimenpideohjelma luettavissa 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Poronhoitoalueen poikkeusluvilla saaliiksi kahdeksan ahmaa

Riista.fi - 03.04.2019 - 15:30

Suomen riistakeskuksen myöntämillä vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla saatiin kuluneen talven aikana saaliiksi kahdeksan ahmaa. Poikkeusluvilla pyydettiin Lapista viisi ja Kainuusta kolme ahmaa. Enontekiöltä, Hyrynsalmelta, Sallasta ja Sodankylästä saatiin saaliiksi yksi ahma, Savukoskelta ja Suomussalmelta kaksi.

Saaliiksi saaduista ahmoista neljä oli uroksia ja neljä naaraita. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan kaksi naaraista oli synnyttänyt pennut tänä talvena. Kyseiset ahmat saatiin saaliiksi Sodankylässä ja Suomussalmella.

Poikkeuslupapäätösten ehtona oli, että pyynnissä tulee pyrkiä varmistamaan, ettei saaliiksi kohdennu ahmanaaras, jolla on pennut pesässä tai jota alle vuoden ikäinen pentu seuraa. Suomen riistakeskus selvityttää, miten lupaehtoa on käytännössä sovellettu.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama suurin sallittu saalismäärä kuluvalle metsästysvuodelle oli aiempien kahden metsästysvuoden tavoin kahdeksan ahmaa. Ministeriön asetuksen mukaisesti poikkeuslupia voitiin myöntää vain ahmakannan hoitosuunnitelmassa määritellylle pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueelle, jonne ahman aiheuttamat porovahingot pääosin sijoittuvat. Ahmojen jäljiltä löytyy yli puolet kaikista suurpetojen aiheuttamina korvatuista porovahingoista.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa arvioitiin liikkuvan talvella 2017/2018 yhteensä 270–300 ahmaa, joista 120-140 poronhoitoalueella. Ahmakanta on kasvanut koko maassa ja levittäytynyt viime vuosina yhä enemmän myös poronhoitoalueen eteläpuoliselle alueelle. Ahmanjälkiin voi nykyään törmätä eteläisintä Suomea myöten.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Etsi oma ehdokkaasi

Metsästäjäliitto - 29.03.2019 - 15:18
(Kuva: Hanne Salonen/ Eduskunta)

Normal 0 21 false false false FI X-NONE X-NONE /* Style Definitions */ table.MsoNormalTable {mso-style-name:"Normaali taulukko"; mso-tstyle-rowband-size:0; mso-tstyle-colband-size:0; mso-style-noshow:yes; mso-style-priority:99; mso-style-parent:""; mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; mso-para-margin:0cm; mso-para-margin-bottom:.0001pt; mso-pagination:widow-orphan; font-size:12.0pt; font-family:"Calibri",sans-serif; mso-ascii-font-family:Calibri; mso-ascii-theme-font:minor-latin; mso-hansi-font-family:Calibri; mso-hansi-theme-font:minor-latin; mso-bidi-font-family:"Times New Roman"; mso-bidi-theme-font:minor-bidi; mso-fareast-language:EN-US;}

Metsästäjäliitto on avannut eduskuntavaalisivut. Sivuilla esitellään metsästysharrastuksessa mukana olevia eduskuntavaaliehdokkaita. 

Käy katsomassa sivuilta oman vaalipiirisi ehdokasvaihtoehdot ja äänestä eduskuntaan metsästykseen myönteisesti suhtautuva ehdokas.

 

Etsi ehdokkaasi:

Metsästäjäliiton eduskuntavaalisivut

 

Äänestysajat:

Eduskuntavaalit su 14.4.

Ennakkoäänestys 3.–9.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ruokavirasto: Villisikojen siirtäminen muista EU-jäsenmaista Suomeen on kiellettyä

Riista.fi - 28.03.2019 - 20:46

Ruokavirasto haluaa muistuttaa, että luonnonvaraisten ja luonnosta peräisin olevien elävien villisikojen siirtäminen jäsenmaasta toiseen metsästys- ja luontoon vapauttamistarkoituksessa ei ole sallittua missään olosuhteissa. Eläinlääkintäviranomaisten tietoon on tullut, että joissakin EU-jäsenmaissa on kuljetettu eläviä villisikoja maasta toiseen metsästystarkoituksessa. Koska elävien sikaeläinten siirtoihin liittyy erityisen suuri riski afrikkalaisen sikaruton leviämisestä, halutaan nyt tiedottaa ja muistuttaa, että tällainen toiminta ei ole sallittua.

Lisätietoja afrikkalaisesta sikarutosta

Lisätietoja eläinten tuonnista ja viennistä

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Lumi- ja sääolot hankaloittivat lumijälkilaskentoja – vain pieniä muutoksia pienriistakannassa

Riista.fi - 28.03.2019 - 17:01

Kuluneen talven lumijälkilaskentojen perusteella monen pienriistalajin jälkikeskiarvot ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna edellisvuosien tasolla. Kärpän, oravan, metsäjäniksen ja rusakon kannat ovat edellistalvea korkeammat. Ilveksen jälkiä havaittiin vähemmän kuin vuosi sitten.

Lumitilanne ei suosinut pienriistan lumijälkilaskentoja tänä talvena. Riistakolmioita onnistuttiin kiertämään vain 577 eli vähemmän kuin viitenä edellisenä talvena keskimäärin. Peltokolmiota kierrettiin ainoastaan 99.

Metsäriistan lumijälkiä laskettu yli 30 vuotta

Rusakot ovat runsastuneet Etelä-Suomessa nopeasti läpi 30-vuotisen laskentahistorian, ainoastaan kahtena vuotena 2010-luvulla rusakkokanta pieneni. Metsäjänikset vähenivät tuntuvasti 1990- ja 2000-luvuilla, minkä jälkeen kannan lasku näyttäisi pysähtyneen. Kuluvan vuosikymmenen aikana jäniskanta on vaihdellut ”normaalin epäsäännöllisesti”. Oravia on edelleen hyvin vähän, vaikka tänä talvena jälkiä havaittiin selvästi runsaammin kuin vuosi sitten.

Kettukanta on pitkällä aikavälillä pienentynyt erityisesti Etelä-Suomessa, kuitenkin muutamien viime vuosien aikana kanta on pysynyt lähes ennallaan. Kärppien määrä vaihtelee suuresti ja noudattelee pääravinnon, myyrien, kannanvaihteluja.  Etelä-Suomessa kärpät ovat vähenemään päin. Näätäkanta on kokonaisuutena säilynyt yhtä runsaana koko 30-vuotisen seurantajakson ajan, Etelä-Suomessa se on vähentynyt, mutta pohjoisempana vastaavasti lievästi runsastunut.

Hirvien jälkitiheys on ollut viime vuosina melko vakaa. Etelä-Suomen jälkitiheys kuitenkin pieneni edellistalvesta, mikä voi olla merkki sekä todellisesta kannanmuutoksesta että poikkeavien lumiolojen vaikutuksesta hirvien liikkumiseen. Ongelmallisin tilanne on pienemmille hirvieläimille. Metsäkauriin jälkitiheyden vaihtelut talvesta toiseen ovat huomattavia, todennäköisesti juuri lumenpeitteen vahvuuden vaikutuksesta sen liikkumiseen. Metsäkauriskanta on kuitenkin runsastunut 30 vuoden aikana Etelä- ja Keski-Suomessa. Sama pätee valkohäntäpeuraan.

Lumiolot vaikuttavat laskentaan

Jälkilaskennan onnistuminen edellyttää tuoretta lumikerrosta. Lumen liian kova rakenne, mutta myös liian syvä lumipeite voivat estää laskennan toteuttamisen. Tänä talvena lumiolosuhteet kehittyivät erikoisella tavalla, ja laskennat osoittautuivat paksussa lumessa ylivoimaisen vaikeiksi erityisesti pohjoisessa.

Riistakolmioiden lumijälkilaskennassa lasketaan lumijälkien lukumäärä seuraavista lajeista: metsäjänis, rusakko, orava, kettu, kärppä, lumikko, minkki, näätä, saukko, ilves, villisika, valkohäntäpeura, hirvi, metsäpeura ja metsäkauris sekä eräät muut vähälukuiset lajit.

Metsästäjien urakointi lumijälkilaskennoissa on ollut jälleen kiitettävää. Kolmiolaskentojen 31-vuotisen historian aikana on koluttu lumisia maastoja lähes 280 000 kilometrin verran.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliitto hakee nuorisovastaavaa

Metsästäjäliitto - 28.03.2019 - 13:40
Kuva: Pekka Kustula

Oletko metsästyksestä kiinnostunut nuorisotyön osaaja? Haluatko olla mukana kehittämässä lasten- ja nuorten metsästysharrastusta ja edistämässä suomalaisten lasten ja nuorten luontosuhdetta?

Tehtäviisi kuuluu muun muassa Metsästäjäliiton nuorisotyön kehittämistehtävät, leiri- ja kerhotoiminnan koordinointi, materiaalien tuottaminen sekä nuorisotapahtumien ja -koulutusten suunnittelu ja käytännönjärjestelyt. Tehtäviin kuuluu myös nuorisotyöhön liittyvän rahoituksen hakeminen ja hanketyö mahdollisten tulevien nuorisohankkeiden osalta. Lisäksi avustat nuorisotyöhön liittyvässä viestinnässä.

Toivomme sinulta kokemusta nuoriso-, opetustyöstä tai muuten vahvaa näyttöä nuorten kanssa toimimisesta. Metsästysharrastus sekä metsästyksen ja järjestötoiminnan tuntemus katsotaan luonnollisesti eduksi. Odotamme sinulta aitoa halua tehdä töitä nuorten eteen, oma-aloitteisuutta ja kykyä pitää langat käsissä päällekkäisistä tehtävistä.

Edellytyksenä on erinomainen suomen kielen suullinen ja kirjallinen käyttötaito. Tehtävässä on eduksi myös ruotsin ja englannin kielen hyvä hallinta. Eduksi luetaan myös sosiaalisen median osaaminen.

Tehtävän toimipaikka on Riihimäki. Tehtävä edellyttää jonkin verran matkustamista, esiintymistä ja kouluttamista.

Aloitus: Mahdollisimman pian

Kesto: 12 kk. Jatko mahdollinen, rahoituksesta riippuen

Hakemuksesi voit lähettää cv:n kera henri.mutanen@metsastajaliitto.fi. Toimi nopeasti, täytämme paikan sopivan henkilön löytyessä. Haku päättyy 25.4.

Lisätietoja tehtävästä: koulutuspäällikkö Henri Mutanen, p. 050 528 0001 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Myydään huutokaupalla: Suomen riistakeskuksen kiinteistökokonaisuus Hollolan Manskivessä 3,799 ha, 6 rakennusta

Riista.fi - 28.03.2019 - 10:02

Kiinteistö toimi vuodesta 1982 vuoteen 2017 riistanhoidon mallialueena ja riistatalouden edistämistoiminnan keskuksena.

Rakennuskantaan kuuluu toimisto/päärakennus, asuntolarakennus, majoitus- ja monitoimitilarakennus, saunarakennus, ns. rintamamiestalo sekä varastorakennus.

Lisätietoja huutokauppailmoituksessa

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvieläinluvat sähköisesti

Riista.fi - 28.03.2019 - 10:00

Hirvieläinten pyyntilupia haetaan tänä vuonna jo kolmatta kertaa sähköisesti Oma riista -palvelussa. Palvelu on otettu metsästäjien keskuudessa hyvin vastaan. Viime vuonna lähes 98 prosenttia hirvieläinhakemuksista tehtiin sähköisesti. Suomen riistakeskuksen aluetoimistot käsittelevät vuosittain parituhatta hirvieläinten pyyntilupahakemusta.

Hirvieläimen pyyntilupahakemuksen voi jättää Oma riista -palvelussa 3. huhtikuuta alkaen. Suositeltavaa on, että hakemukset laaditaan sen jälkeen, kun luvanhakijat ovat tutustuneet riistanhoitoyhdistysten hirviverotussuunnitelmiin. Hakemus on lähetettävä 30. huhtikuuta mennessä.

–Sähköinen haku on helpottanut luvan hakua ja nopeuttanut hakemusten käsittelyä. Pyyntiluvan hakija määrittää Oma riista -palvelussa lupa-alueen ja antaa muut tarvittavat hakemustiedot.  Tämän jälkeen palvelu laskee lupa-alueen pinta-alan automaattisesti. Aikaa vievä hakemuskartan piirtäminen käsin onkin historiaa, erikoissuunnittelija Ville Hokkanen Suomen riistakeskukselta kertoo.

Hirvieläinten pyyntilupaa voi edelleen hakea paperilomakkeella. Paperinen hakemus liitteineen toimitetaan Suomen riistakeskuksen aluetoimistolle siten, että se on perillä viimeistään 30. huhtikuuta.

Alueelliset riistaneuvostot ovat sidosryhmiä kuultuaan asettaneet hirvitalousaluekohtaiset verotustavoitteet. Tavoitteisiin pyritään verotussuunnitelman mukaisella metsästyksellä. Suunnittelun perustana ovat Luonnonvarakeskuksen tuottamat hirvieläinten kanta-arviot ja tuottoluvut.

Ennen lupahaun aloittamista hakijoiden tulee perehtyä riista.fi -sivulta löytyviin hakuohjeisiin osoitteissa www.riistainfo.fi sekä www.riista.fi.

Lisätietoja: Alueelliset lisätiedot riistapäälliköiltä 

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Paikallistason aktiivisuutta tarvitaan susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteissä

Riista.fi - 27.03.2019 - 16:24

Susikannan hoitosuunnitelma -hankkeen ohjausryhmän kokouksessa aiheena olivat muun muassa monilajinen kannanhoito, kysymys susien sietämisestä sekä alue- ja paikallistason huomioiminen susikannan hoitosuunnitelman päivityksessä. Seuraavaksi susikannan hoitosuunnitelman päivitys -hankkeessa suunnitellaan hoitosuunnitelman toimenpiteitä ja tavoitteita.

Susien sietämisen ja suden sosiaalisen hyväksynnän edistämisessä susikannan hoitosuunnitelman ohjausryhmä näki tarpeellisina paikalliset ja aluetason hankkeet, joissa panostetaan esimerkiksi susia koskevan tiedon lisäämiseen, viestintään ja vahinkojen ehkäisemiseen. Susireviirialueiden yhteistyöryhmien toimintaa pidettiin tärkeänä ja samalla hyvänä esimerkkinä paikallisesta aktiivisuudesta. Esille tuotiin, että viestinnällä ja eri tahojen välisellä vuoropuhelulla on myös iso rooli susiin liittyvien konfliktien purussa ja luottamuksen lisäämisessä

Susikannan hoitosuunnitelman ohjausryhmä tarkasteli 6.3. pitämässään kokouksessaan myös esimerkiksi suden laitonta pyyntiä ja poronhoitoalueen erityiskysymyksiä. Suurpetojen sekä hirvieläinten monilajinen kannanhoito nähtiin tärkeänä ja kehitettävänä asiana.

Monilajisessa kannanhoidossa suurpetoja ja hirvieläimiä tarkastellaan muun muassa lajien välisten riippuvuus- ja vaikutussuhteiden sekä ekosysteemin näkökulmasta. Lisäksi tarkastelussa otetaan huomioon taloudelliset vaikutukset kuten esimerkiksi hirvieläinten aiheuttamat vahingot ja alueelliset erot ekosysteemissä ja maisemarakenteessa.

Ohjausryhmän puheenjohtaja ja maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio toi esille, että suurpetojen ja hirvieläinten kannanhoitoa tulee tarkastella kokonaisuutena.

-Eri riistalajeja kuten suurpetoja ja hirvieläimiä on tärkeää tarkastella yhtä aikaa ja myös riistalajien taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset tulee ottaa tarkastelussa huomioon. Tätä varten tarvitaan tutkimusta, jolla luodaan pohja monilajiselle kannanhoidolle, Husu-Kallio korosti.

Monilajisen kannanhoidon avulla esimerkiksi hirvieläinten kannanhoitoa voitaisiin kehittää suuntaan, jossa alueelliset erityispiirteet otetaan paremmin huomioon.

Kohti tavoitteita ja toimenpiteitä

Susikannan hoitosuunnitelman päivitys -hankkeessa on nyt edetty työsuunnitelman toiseen vaiheeseen. Hankkeessa on ollut aloitusseminaarin lisäksi kahdeksan valmisteluryhmän kokousta, joissa on käyty läpi yhteisesti määriteltyjä asiakokonaisuuksia ja niin sanottuja konfliktin ilmentymiä kuten suden aiheuttamia kotieläinvahinkoja. Nyt hankkeessa siirrytään yleisemmästä tarkastelusta kohti tavoitteita ja konkreettisia toimenpiteitä. Keskiössä on luottamuksen vahvistaminen susikannan hoitoon, säätelyyn ja seurantaan laajapohjaisen yhteistyön kautta.

Maa- ja metsätalousministeriö ja alueelliset riistaneuvostot järjestävät huhtikuussa seitsemän alueellista sidosryhmätilaisuutta eri puolella Suomea osana susikannan hoitosuunnitelman päivitystä. Tilaisuuksiin on kutsuttu alueellisten riistaneuvostojen lisäksi sidosryhmien alueellisia edustajia ja maakunnallisia medioita. Tilaisuuksien tavoitteena on saada alueellisia ja paikallisia näkökulmia sekä toimenpideideoita susikannan hoitosuunnitelman päivitykseen.

-Sidosryhmätilaisuudet ovat tärkeitä paikkoja susiin liittyvälle keskustelulle ja ratkaisujen löytämiselle, ohjausryhmän puheenjohtaja Jaana Husu-Kallio totesi.

Seuraavassa kokouksessa ohjausryhmä tulee tarkastelemaan tarkemmin susiin liittyvää viestintää.

Lue lisää hankkeesta.

Maa- ja metsätalousministeriö 27.3.2019 15.21

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Kainuun metsäpeurakanta pysynyt vakaana viimeiset viisi vuotta

Riista.fi - 27.03.2019 - 09:44

Vuoden 2019 lentolaskentojen perusteella Kainuussa talvehtii noin 720 metsäpeuraa, lähinnä Sotkamossa ja Ristijärvellä. Noin 12 prosenttia kaikista havaituista metsäpeuroista oli vasoja.

Kainuun metsäpeurakanta on romahtanut alle puoleen 2000-luvun alun huippuvuosista. Viimeiset viisi vuotta peurakanta on kuitenkin pysynyt vakaana. Kanta ei ole lähtenyt nousuun, vaikka vasatuotto on hiukan elpynyt vuosikymmenen takaisesta aallonpohjasta.

Hyvän lumitilanteen ansiosta laskentaolosuhteet olivat tänä talvena erittäin hyvät. Runsas lumi vähensi peurojen liikkumista ja auttoi jälkien havainnoinnissa. Laskennat suoritettiin 4.3.–7.3.2019 helikopterilla.

Laskenta-alue määräytyi esikartoituksen avulla. Se perustui Kainuun metsäpeurojen GPS-pannoista saatuihin havaintoihin, Luonnonvarakeskuksen ja Metsähallituksen maastokartoituksiin sekä yleisöltä saatuihin havaintoihin. Yksilömäärät laskettiin ja vasat tunnistettiin jokaisesta laumasta otettujen valokuvien avulla.

Erittäin suuri kiitos kaikille metsäpeurojen havainnointiin osallistuneille.

 

Lisätietoa:

Antti Paasivaara, Tutkija, Luonnonvarakeskus

puh. 0295328753
antti.paasivaara@luke.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Aselakiin rajoitus lipaskokoon

Metsästäjäliitto - 23.03.2019 - 10:59

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksista ampuma-aselakiin. Lopulliseen lakiin päätyi pääasiassa EU:n asedirektiivin vaatimukset ja vain pieni osa ylimääräistä säädäntää.  

Metsästysaseiden omistajien osalta lipaskapasiteetti on itselataavan aseen metsästyskäytössä ollut rajoitettu metsästyslain ja luonto- sekä lintudirektiivien mukaisesti 2-3 patruunaan, mutta metsästäjä on voinut harjoitellessa käyttää minkä kokoista lipasta tahansa. Ampuma-aselain muutoksen myötä lipasrajoitteita koskevat vaatimukset kiristyivät, eikä metsästysperusteisella luvalla hallussa pidettävään aseeseen saa omistaa yli 10 patruunaa vetävää lipasta. 

Lupa itselataavaan pitkään aseeseen, jossa halutaan käyttää yli 10 patruunan lipasta, voidaan myöntää vain tietyillä maanpuolustus- ja urheilulajiperusteilla. Vastaavasti toimitaan lyhyen aseen kohdalla 20 patruunan ylittävin lippain. Yli 10 patruunan lippaan hallussapito luvatta johtaa aselupien menetykseen. 

Reserviläisharrastajien on mahdollista saada harrasteen mukaisiin aseisiin lippaineen lupia ja keräilijöiden historiallisesti arvokkaisiin aseisiin numeroiden stanssaamiselta voi välttyä. 

Aseiden omistajille päivämäärästä 12.6.2017 tuli merkittävä. Ennen tätä päivää saadut itselataavien luvat pysyvät ennallaan ja sen jälkeen saadut luvat menevät viisivuosittain tarkasteltavaksi. 

Aseiden pituusrajat muuttuivat yleiseurooppalaisiksi ja jo aiemmin metsästyslainkin tunnistamiksi. Kiväärin kokonaispituus on oltava vähintään 600 mm ja piipun pituus vähintään 300 mm. 

EU:n asedirektiivi tuli voimaan 13.6.2017. Tasavallan presidentin on määrä vahvistaa EU:n asedirektiiviin liittyvät kansalliset lakimuutokset lähiaikoina. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Haemme markkinointiviestinnän osaajaa

Metsästäjäliitto - 22.03.2019 - 14:44

Oletko idearikas ja aikaansaava markkinointiviestinnän ammattilainen? Haluatko olla mukana rakentamassa suomalaista järjestöbrändiä ja tekemässä metsästäjäliitosta kotia kaikille metsästäjille?

Tehtäviisi markkinointiviestinnän osaajana kuuluvat uuden ilmeen materiaalien koordinointi ja markkinointimateriaalien tuottaminen, sisällön tuottaminen somekanaviin ja verkkosivuille, koulutuksien ja tapahtumien suunnittelu ja toteutus sekä jäsenhankinnan tukeminen. 

Olet idearikas, oma-aloitteinen ja järjestelmällinen. Langat pysyvät käsissäsi myös useissa päällekkäisissä projekteissa ja pysyt sovituissa aikatauluissa. Olet tottunut edistämään markkinointia analytiikan ja sisältöstrategian pohjalta. 

Toivomme sinulta aikaisempaa näyttöä markkinointiviestinnästä, verkkosivujen sisällönhallinnasta, markkinoinnista sosiaalisessa mediassa sekä uutiskirjeiden suunnittelusta, markkinoinnin automaatiosta sekä tapahtumatuotannosta. Luonnollisesti myös metsästysharrastuksen ja järjestötoiminnan tuntemus lasketaan eduksi.

Sinulla on käytännön osaamista seuraavista: Google Analytics & Ads, SEO-työkalut ja Facebook Ads Manager. Tehtävässä eduksi ovat myös kuvankäsittelytaidot, taitto-ohjelman hallinta ja markkinoinnin automaatiojärjestelmän kokemus. 

Edellytyksenä on erinomainen suomen kielen kirjallinen käyttötaito. Tehtävässä ovat eduksi myös ruotsin ja englannin hyvä hallinta. 

Tehtävän toimipaikka on Riihimäellä.

Aloitus: Mahdollisimman pian

Kesto: 6 kk

Hakemuksesi voit lähettää cv:n ja palkkatoiveen kera sari.jarvinen@metsastajaliitto.fi. Toimi nopeasti, sopivan henkilön löydyttyä pyrimme täyttämän paikan mahdollisimman pian. Haku päättyy 27.3.

Lisätietoja tehtävästä: Sari Järvinen p. 010 8410 068.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus kehittää hirvieläinkantojen hoitoa

Riista.fi - 22.03.2019 - 09:50

Maaliskuussa käynnistyi mittava Hirvitalousaluetoiminnan kehittäminen -hanke. Käytännön työhön riistakeskusalueille palkattiin kolmen vuoden määräajaksi yhdeksän uutta suunnittelijaa.

Tärkeimmässä roolissa suomalaisen metsästyksen kestävyyden varmistamisessa ovat riistantutkimusta ja -hallintoa tukevat metsästäjät ja metsästysseurat. Hirvitalousaluetoiminnan kehittäminen -hanke tukee metsästäjien riistatiedon tuottamista ja siihen pohjautuvaa päätöksentekoa.  Tavoitteena on varmistaa Oma riista -palvelun kattava käyttö ja sen tuottaman ajantasaisen hirvieläintiedon hyödyntäminen metsästyksen suunnittelussa.

-Avoimen ja läpinäkyvän riistatiedon käyttäminen kaikilla riistahallinnon tasoilla on tärkeää. Se mahdollistaa tavoitteiden mukaisen kannanhoidon ja tutkimukseen perustuvan päätöksenteon jo metsästysaikana, riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Hirvitalousaluesuunnittelijoiden työtehtävät on suunniteltu aluekohtaisesti. Tarpeen mukaan keskitytään alueesta riippuen hirvikannan säätelyn kehittämisen lisäksi pienten hirvieläinten tai villisikakannan hallintaan. Esimerkiksi valkohäntäpeurakantojen kasvun taittaminen ja kannan pienentäminen lounaisessa Suomessa on hankkeen yksi tärkeä painopistealue.

-Hanke mahdollistaa mittavan koulutuskierroksen. Metsästäjille on luvassa koulutustilaisuuksia muun muassa eri hirvieläinlajien perusbiologiasta ja kannanhoidon mekanismeista, valikoivasta verotuksesta ja hirvieläintiedon käytöstä, projektipäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Hankkeen tavoitteena on lisäksi kehittää muita hirvi- ja sorkkaeläinkantojen hoidon kokonaisuuksia, jotta metsästys toteuttaa sidosryhmien ja yhteiskunnan tavoitteita. Tavoitteena on yhtenäistää riistanhoitoyhdistysten ja hirvitalousalueiden verotussuunnittelun käytäntöjä, kehittää metsä- ja tieliikennevahinkojen ennaltaehkäisyä sekä monilajista kannanhoitoa.

-Yhdistämällä monilajista riistatietoa osaksi käytännön verotussuunnittelua ja kannanhoitoa, voidaan jatkossa todennäköisesti osaltaan helpottaa suurpeto- ja hirvieläinkonflikteja, Nurmi sanoo.

 

Lisätietoja:

Projektin johtaja Jarkko Nurmi, Suomen riistakeskus 0294312105

Projektipäällikkö Jani Körhämö, Suomen riistakeskus 0294312281

 

Hirvitalousaluesuunnittelijat (toimialue):

Ville Viitanen, Lappi 0294312309

Timo Toivonen, Kainuu 0294312237

Risto Paakkonen, Oulu 0294312267

Lauri Itkonen, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala 0294312235

Esko Paananen, Keski-Suomi ja Etelä-Savo 0294312214

Joni Saunaluoma, Pohjanmaa ja Rannikko-Pohjanmaa 0294312275

Timo Ruuska, Pohjois-Häme ja Etelä-Häme 0294312285

Antti Rinne, Varsinais-Suomi ja Satakunta 0294312344

Valto Kontro, Uusimaa ja Kaakkois-Suomi 0294312334

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvenhiihtoa 50 vuotta - Hirvenhiihdon ja -hiihtelyn SM-kisat 22.-24.3.

Metsästäjäliitto - 20.03.2019 - 10:10

Metsästäjäliiton hirvenhiihdon ja -hiihtelyn SM-kilpailut järjestetään tulevana viikonloppuna Ilomantsissa.

Kolmepäiväiseen kilpailutapahtumaan on ilmoittautunut yli 400 kilpailijaa, joista nuorimmat ovat alle 10 ja vanhimmat yli 85 vuotiaita.

Perjantain ohjelmassa on piirien väliset viestikilpailut, lauantaina hirvenhiihtely ja sunnuntaina hirvenhiihdon henkilökohtaiset sarjat.

Kilpailut järjestää Pohjois-Karjalan piiri ja järjestelyistä vastaa kuuden Ilomantsilaisen seuran yhtymä yli 100 talkoolaisen voimin. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta ensimmäisten hirvenhiihdon SM-kilpailujen järjestämisestä.

Tervetuloa seuraamaan jännittäviä kilpailuja!

Lisätietoja Hirvenhiihdon SM-kisa -sivustolta

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hyödynnä osaamistasi metsästyksen eduksi

Metsästäjäliitto - 18.03.2019 - 15:29
(Kuva: Pekka Rousi)

Hei sinä viestinnän osaaja, bittinero, varainhankinnan velho, nuorisotyön konkari, someguru tai riistanhoidon taitaja. Oletko innostunut antamaan oman panoksesi metsästyksen tulevaisuuden eteen?

Keräämme järjestötyömme tueksi erilaisia osaajia Metsästäjäliiton asiantuntijoiden vetämiin osaajaryhmiin ja -verkostoihin. Voit osallistua vain silloin tällöin tai antaa enemmänkin aikaasi. Toivoisimme esimerkiksi uudenlaista ideointia, asiantuntija-arvioita ja kommentointia.

Onko sinulla annettavaa esimerkiksi näihin ryhmiin?

  • Järjestön kehittäminen
  • Viestintä ja sosiaalinen media
  • Varainhankinta
  • Sisällön suunnittelu
  • Metsästysammunta
  • Luonnon- ja riistanhoito
  • Suurpedot
  • Koulutus
  • Nuorisotyö
  • ICT

Lue lisää ja ilmianna itsesi (tai kaverisi) täällä.

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Karhukannan kasvu näyttää taittuneen

Riista.fi - 18.03.2019 - 13:51

Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusimman kanta-arvion mukaan Suomen karhukannan kasvu on taittunut. Karhujen kokonaisyksilömäärän arvioidaan olevan 2020–2130 yksilöä ennen vuoden 2019 metsästyskautta. Arvio on noin viisi prosenttia pienempi kuin vuonna 2018 annettu arvio.

Karhujen lukumäärä on vähentynyt selvimmin Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa mutta samalla Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon riistakeskusten alueella on havaittu hienoista kasvua. Kaikkiaan muutokset ovat vähäisiä.

Karhun kanta-arvio perustuu petoyhdyshenkilöiden Tassu-tietojärjestelmään kirjaamiin pentuehavaintoihin. Vuoden 2018 aikana tallennettiin 948 pentuehavaintoa, joissa tavattiin vähintään yksi alle vuoden ikäinen pentu. Pentuehavaintojen määrä on vähentynyt vuoden 2017 huippuvuodesta noin 42 prosenttia.

Tallennetuista pentuehavainnoista arvioidaan erillisten pentueiden lukumäärää vertailemalla pentujen lukumäärää, havaintojen keskinäisiä etäisyyksiä sekä havaintoihin liittyviä tassun jälkien kokoa. Lisäksi otetaan huomioon tutkimustieto karhun biologiasta.

Lisätietoa karhukannan arvioinnista ja karhuhavainnoista löytyy riistahavainnot.fi-sivuilta.

Linkki kanta-arviooon

Lisätietoja:

Tutkija Samuli Heikkinen, Luke, puh. 029 532 7873, samuli.heikkinen@luke.fi
Tutkimusprofessori Ilpo Kojola, Luke, puh. 029 532 7411, ilpo.kojola@luke.fi

Riistahavainnot.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ruokavirasto: Suomen ensimmäinen alfakloraloosimyrkytys varmistettu lemmikkieläimellä

Riista.fi - 18.03.2019 - 13:11

Suomessa on ensimmäistä kertaa varmistettu alfakrolaloosin aiheuttama myrkytys lemmikkieläimellä. Myrkytys todettiin Ruokaviraston patologisten tutkimusten ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeustoksikologiayksikön kemiallisen analyysin perusteella. Sairastunut kissa lopetettiin. Ennen lopetusta kissalla oli ilmennyt nopeasti eteneviä vakavia hermostollisia oireita.

Alfakloraloosi on tehoaineena jyrsijämyrkyissä, joita on ollut Suomen markkinoilla vuodesta 2015 alkaen. Valmisteita myydään seuraavilla kauppanimillä: Alpha Pasta 4 %, Black Pearl Pasta, Flash Paste, No Mouse Pasta, Prevexor Alp Paste ja Rodicum Express. Alfakloraloosi vaikuttaa lamaannuttavasti jyrsijän keskushermostoon.  Aiemmin ainetta on käytetty myös laboratorioeläinten nukutusaineena.

Suojaa lemmikkisi jyrsijämyrkyiltä

Jyrsijämyrkyt ovat vaarallisia kaikille nisäkkäille ja linnuille, jos ne pääsevät syömään myrkkysyöttejä. Yksityishenkilöt saavat käyttää jyrsijämyrkkyjä vain sisätiloissa hiirien torjuntaan. Syötit pitää laittaa syöttilaatikoihin, jotta lemmikkieläimet eivät pääse niihin käsiksi. Käyttöohjeissa neuvotaan myös etsimään ja hävittämään kuolleet jyrsijät.

Lemmikkieläimet, kuten kissat ja koirat, voivat altistua myrkylle joko syömällä syöttiä tai välillisesti syömällä myrkyttyneen jyrsijän. Erityisesti vapaana ulkoilevat ja jyrsijöitä metsästävät kissat voivat olla suuremmassa riskissä, koska kissojen on todettu olevan herkempiä alfakloraloosille kuin koirien.

”Myrkytystilassa eläimellä ilmenee äkillisesti nopeasti eteneviä hermostollisia oireita, kuten tasapainohäiriöitä, horjuvaa liikettä, lisääntynyttä tuntoherkkyyttä, lihasnykäyksiä ja kouristelua. Eläin voi olla alilämpöinen, kuolata ja muuttua äkillisesti apaattiseksi tai aggressiiviseksi. Vakavissa tapauksissa eläin voi vaipua koomaan”, sanoo erikoistutkija Outi Simola Ruokavirastosta.

Myrkytystä epäiltäessä lemmikki nopeasti eläinlääkärin hoitoon

Eläin voi toipua myrkytyksestä, mikäli oireet eivät ole edenneet vakaviksi. Myrkytystilan varmistaminen vaatii, että alfakloraloosia löydetään analyysissa eläimen virtsasta tai kudoksista. Usein alfakloraloosimyrkytystä voidaan kuitenkin epäillä eläimellä havaittujen tyypillisten oireiden perusteella.

Myrkytyksen hoito perustuu oireenmukaiseen tukihoitoon. Vastamyrkkyä ei ole.

”Eläinlääkärit ovat raportoineet Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (Tukes), syksystä 2018 lähtien kissojen myrkytystapauksia, joissa kissan on arveltu syöneen alfakloraloosia syöneen yhden tai useamman hiiren. Alfakloraloosin ei ominaisuuksiensa perusteella pitäisi kertyä hiiristä petoeläimiin. Ilmeisesti alfakloraloosi kuitenkin ehtii aiheuttaa kissan myrkytyksen, jos se on syönyt hiiren, joka on juuri syönyt alfakloraloosia”, sanoo ylitarkastaja Sanna Koivisto Tukesista.

Myrkytystapausten perusteella alfakloraloosivalmisteiden myyntipakkauksiin harkitaan lisättäväksi tietoa lemmikkieläinten mahdollisesta myrkytyksistä, jos ne syövät kuolleita hiiriä.

”Suomessa alfakloraloosin käytön oletetaan kasvaneen vuonna 2018, kun antikoagulanttimyrkyt olivat poissa kuluttajamarkkinoilta puolisen vuotta. Suomessa Tukesin tietoon ei ole tullut myrkytyksiä aikaisemmilta vuosilta, jolloin alfakloraloosivalmisteiden osuus markkinoilla on ollut pieni ”, sanoo Koivisto.

Myrkytystapauksia myös muualla Euroopassa

Vuonna 2018 Hollannin viranomaisille ilmoitettiin parikymmentä pääasiassa koirien, mutta myös kissojen myrkytystapauksia, joiden aiheuttajaksi tiedetään alfakloraloosi. Koirien myrkytykset ovat johtuneet siitä, että ne ovat syöneet alfakloraloosia sisältäviä syöttejä. Ruotsin ja Norjan viranomaiset ovat saaneet aikaisempina vuosina ilmoituksia yksittäisistä tapauksista, joissa alfakloraloosin on epäilty aiheuttaneen kissojen ja koirien myrkytyksiä.

Suomessa käytettävä vain hyväksyttyjä jyrsijämyrkkyjä

Suomessa jyrsijämyrkyt, kuten muutkin biosidivalmisteet, hyväksyy Tukes.

Tukesin biosidirekisteri

Tukes on teettämässä kyselyn eläinlääkäreille alfakloraloosin aiheuttamista myrkytystapauksista.

Lisätietoja:
Ruokavirasto: erikoistutkija Outi Simola, p. 050 462 7862
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes): ylitarkastaja Sanna Koivisto, p. 029 5052 030

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer