slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Metsästysuutiset

Ministeriö esittää metsähanhen metsästykseen lisää alueita

Metsästäjäliitto - 02.07.2019 - 11:40
(Kuva: Juha Hellström)

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnolle asetusluonnokset, jotka koskevat metsähanhen ja merihanhen metsästyksen rajoittamista. Merihanhen pyynti voi alkaa edellisvuoden tapaan jo 10.8. rannikkoalueen pelloilla, mutta sisämaahan esitetään metsästyskieltoa jatkettavaksi vielä ainakin kolmeksi seuraavaksi vuodeksi.

Metsähanhen metsästysalue laajenee, sillä metsästäjien keräämästä siipi- ja valokuva-aineistoista on osoitettu, että suuri osa lokakuussa ja sen jälkeen Kaakkois-Suomessa saaliiksi päätyneistä metsähanhista on metsästyksen kestävää, Venäjällä runsaslukuisena pesivää metsähanhen tundrametsähanhi-alalajia (Anser fabalis rossicus).

Metsähanhi

Metsähanhen Suomessa pesivän alalajin taigametsähanhen (Anser fabalis fabalis) kanta on ollut laskussa, ja vuodesta 2014 on asetettu erilaisia metsästysrajoituksia metsästyskuolleisuuden vähentämiseksi. Tutkimuksella halutaan lisäksi varmistaa taigametsähanhen pesimäkannan koko Suomessa.

Nyt annetussa asetusesityksessä on kuitenkin laajentumassa alue, jolla metsähanhea voisi seuraavan kahden metsästyskauden aikana 2019 ja 2020 pyytää. Metsästys olisi sallittua Suomen kaakkoisosissa koko Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa, Etelä-Savossa Enonkosken, Puumalan, Savonlinnan ja Sulkavan kunnissa, Pohjois-Karjalassa Kiteen, Liperin, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnissa, Päijät-Hämeessä Orimattilan kunnassa sekä Uudellamaalla Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Pukkilan kunnissa 1.10.–30.11. välisenä aikana. Näillä alueilla metsästyksen on osoitettu suureksi osaksi kohdistuvan Venäjältä Suomen läpi muuttavaan metsähanhen runsaslukuisempaan alalajiin, tundrametsähanheen, ja siksi metsästysaluetta on voitu nyt esityksessä laajentaa.

Merihanhi

Merihanhen metsästyksessä viime vuonna käyttöönotettua pyynnin aikaistamista rannikkoseudun pelloilta jo 10.8 ollaan esityksellä jatkamassa. Tämän tarkoituksena on ollut vaikuttaa merihanhen rannikolla aiheuttamiin viljelyhaittoihin sekä kohdistaa pyyntiä nimenomaan pesimättömiin yksilöihin. Muu merihanhijahti alkaa 20.8. klo 12.00.

Vuonna 2013 käyttöönotettua merihanhen rauhoitusta kaikelta metsästyksellä sisämaassa ollaan jatkamassa vuoteen 2021 saakka. Tällä halutaan varmistaa sisämaassa pesivän ja levittäytyvän merihanhen kanta niin, että se vahvistuisi ja siitä tulisi arvokas riistavara myös sisämaahan.

Lausuntopyynnön, asetusesitykset sekä taustamuistiot löytyvät maa- ja metsätalousministeriön sivuilta.

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Luonnos Suomen susikannan uudeksi hoitosuunnitelmaksi lausunnoille

Riista.fi - 28.06.2019 - 14:57

Luonnos päivitetyksi susikannan hoitosuunnitelmaksi on lähetetty lausuntokierrokselle. Hoitosuunnitelman on tarkoitus olla Suomen susikannan ja suteen liittyvien konfliktien hallinnan työkalu ja keskeinen väline susipolitiikan toteuttamisessa. Suunnitelmalla vastataan myös kansainvälisisiin velvoitteisiin lajin suojelusta. Lausuntoaika jatkuu 30.8.2019 asti.

Päivitetyn hoitosuunnitelman lyhyen aikavälin tavoitteena on pienin elinvoimainen kanta ja pidemmän aikavälin tavoitteena suden suotuisa suojelutaso. Näitä tavoitteita tukevat suunnitelmassa seuraavat muutostekijät:

• suden sietämisen edistäminen ja perustan luominen suden hyväksyttävyydelle
• susivahinkojen ennaltaehkäisy sekä toimenpiteet uhkan ja vahinkojen hallitsemiseksi
• syventyvä ja laajentuva tieto susikannasta
• hallinnon, tutkimuksen ja sidosryhmien välisen vuoropuhelun edistäminen
• rajat ylittävä yhteistyö ja
• erilaiset kannanhoidolliset toimet.

Susireviirialueilla elävien ihmisten turvallisuuden tunteeseen on pyritty vastaamaan tarkentamalla toimintamallia piha-alueella tai sen läheisyydessä tehtyjen susihavaintojen suhteen. Hoitosuunnitelmaan on lisätty huolta, uhkaa ja vaaraa aiheuttavan suden määritelmät sekä selvennetty Suomen riistakeskuksen ja poliisin rooleja asiassa. Keskeiseksi suden sietämistä ja turvallisuuden tunnetta parantavaksi toimenpiteeksi on tunnistettu kotieläin- ja koiravahinkojen ennaltaehkäisy. Olennaista vahinkojen ehkäisyssä on ennakoiva viestintä alueille, joille on muodostumassa susireviiri.

Uutta hoitosuunnitelmaluonnoksessa on myös monilajinen kannanhoito, mikä tarkoittaa suurpetojen ja sorkkaeläinten välisen vuorovaikutuksen huomioimista. Yksi keskeinen tavoite on lisäksi – edellisen hoitosuunnitelman tapaan – suden laittoman tappamisen vähentäminen.

–Suden sietämisen edistäminen haluttiin nostaa keskeiseksi tavoitteeksi heti hoitosuunnitelman alkuun.  Muut muutostekijät ja niiden toimenpiteet tukevat tätä päätavoitetta. Hoitosuunnitelma pyrkii vastaamaan sekä lajin suojelutarpeisiin, että susiin liittyvien sosiaalisten konfliktien hallintaan, kertoo susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmän puheenjohtaja ja maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksikön päällikkö Vesa Ruusila.

Vuoropuhelu susiasioista on tärkeää

Tavoitteena on, että hoitosuunnitelman toimenpiteet tukevat paikallisia, susireviirialueilla asuvia ihmisiä. Tärkeänä elementtinä tässä ovat eri sidosryhmiä yhteen kokoavat susireviirialueiden yhteistyöryhmät, joita suunnitelmaluonnoksen mukaan tulisi edelleen kehittää. Vuoropuhelua tarvitaan myös kansainvälisesti, ja hoitosuunnitelmaluonnokseen onkin kirjattu toimenpiteitä yhteistyön syventämiseksi esimerkiksi Ruotsin ja Norjan kanssa.

Hoitosuunnitelmahankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio pitää suunnitelman päivitysprosessia onnistuneena ja kiittää lämpimästi kaikkia prosessissa mukana olleita tahoja.

– Sidosryhmien yhteistyö hoitosuunnitelman päivittämiseksi on ollut hedelmällistä ja onnistunutta. Erityisen iloinen olen siitä yhteishengestä, joka valmistelussa on ollut, vaikka itse asia onkin hyvin haastava. Samanlaista vuoropuhelua tarvitaan jatkossakin. Yksi suunnitelluista toimenpiteistä onkin jatkaa hyvin käynnistynyttä susidialogia esimerkiksi vuosittain järjestettävillä susifoorumeilla. Tavoitteena on järjestää säännöllisesti myös ylimaakunnallisia tilaisuuksia, joissa käsitellään suteen liittyviä aluetason asioita. Unohtamatta tietysti viestintään panostamista, joka myös on kirjattu toimenpiteeksi hoitosuunnitelmaan, Husu-Kallio painottaa.

Pohjana päivitetyssä hoitosuunnitelmassa on vuonna 2015 vahvistettu hoitosuunnitelma. Muutoksia on tehty ennen kaikkea toimenpiteiden osalta. Mukana on nyt myös kolme hankesuunnitelmaa: suunnitelmat liittyvät susiaiheisen viestinnän ja Riistavahinkokeskus-palvelun luomiseen sekä kannanhoidollisen metsästyksen suunnitteluun.

Kannanhoidollinen metsästys voidaan lisätä hankkeeksi, jos yhteisöjen tuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut sen mahdollistavat.  Kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteet, toteutustapa ja reunaehdot suunnitellaan tarvittaessa yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Susikannan hoitosuunnitelman päivityshanke alkoi syyskuussa 2018. Hankkeessa on ollut sekä valmistelu-että ohjausryhmä, jotka molemmat ovat kokoontuneet useaan kertaan hankkeen aikana. Ehdotuksia hoitosuunnitelman päivittämiseksi saatiin myös susireviirialueiden yhteistyöryhmille suunnatun sähköisen kyselyn vastauksista ja keväällä 2019 yhdessä alueellisten riistaneuvostojen kanssa järjestetyistä sidosryhmätilaisuuksista.

Kuva: Susikannan hoitosuunnitelman keskeiset tavoitteet ja muutostekijät esitetään oheisessa kuviossa ympyrän keskellä. Kuhunkin tavoitteeseen liittyvät toimenpiteet löytyvät laatikoista ympyrän ulkoreunalta.

Lausuntopyyntö ja luonnos Suomen susikannan hoitosuunnitelmaksi

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Erätalousneuvos Vesa Ruusila, p. 029 516 2051 (paikalla 5.7. asti ja jälleen 22.7. alkaen)
Erityisasiantuntija Jussi Laanikari, p. 040 733 6229 (paikalla 1.-19.7.)
Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, p. 029 516 2184
Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Susikannan hoitosuunnitelmaluonnos lausuntokierrokselle

Metsästäjäliitto - 28.06.2019 - 14:25

Metsästäjäliitto tukee avointa viestintää ja kannanhoidollista metsästysmahdollisuutta.

Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut luonnoksen uudeksi susikannan hoitosuunnitelmaksi. Hoitosuunnitelman tarkoituksena on olla keskeinen väline susipolitiikan toteuttamisessa Suomessa. Suunnitelman avulla pyritään vastaamaan sekä susiin liittyvien konfliktien aiheuttamiin kansallisiin haasteisiin että kansainvälisiin suojeluvelvoitteisiin. Suunnitelman lausuntoaika jatkuu 30.8.2019 saakka.

Metsästäjäliitto mukana valmistelussa

Metsästäjäliitto on mukana Suomen susikannan hoitosuunnitelman päivityshankkeen ohjaus- ja valmisteluryhmässä. Pohjana päivitetyssä hoitosuunnitelmassa on vuonna 2015 vahvistettu hoitosuunnitelma. Uuden suunnitelman tavoitteita ovat esimerkiksi: suden sietämisen edistäminen ja perustan luominen suden hyväksyttävyydelle, susivahinkojen ennaltaehkäisy sekä toimenpiteet uhan ja vahinkojen hallitsemiseksi, syventyvä ja laajentuva tieto susikannasta, hallinnon, tutkimuksen ja sidosryhmien välisen vuoropuhelun edistäminen, rajat ylittävä yhteistyö ja erilaiset kannanhoidolliset toimet. Metsästäjäliitolle näistä kaikkein merkittävimpiä ovat susivahinkojen ennaltaehkäisy ja toimenpiteet vahinkojen hallitsemiseksi, vuoropuhelun edistäminen ja kannanhoidollisen metsästyksen mahdollisuus.

- Me Metsästäjäliitossa ymmärrämme, että Suomen susikannan täytyy olla elinvoimainen, mutta samalla haittojen pitää olla hallinnassa. Toivomme, että hoitosuunnitelma antaa tähän hyvät mahdollisuudet. Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että ohjausryhmässä suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollisuus on avoimesti hyväksytty. Myös luottamuksen parantaminen eri toimijoiden välillä on oleellista, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

Vahinkojen ennaltaehkäisy

Susireviirialueilla elävien ihmisten turvallisuuden tunnetta pyritään parantamaan lisäämällä hoitosuunnitelmaan huolta, uhkaa ja vaaraa aiheuttavan suden määritelmät sekä selventämällä Suomen riistakeskuksen ja poliisin rooleja asioissa. Keskeiseksi suden sietämistä ja ihmisten turvallisuuden tunnetta parantavaksi toimenpiteeksi on tunnistettu kotieläin- ja koiravahinkojen ennaltaehkäisy. 

-Vahinkojen ehkäisemisessä on tärkeää ennakoiva viestintä alueille, joille on muodostumassa susireviiri, Siitari kertoo. Luonnonvarakeskuksen susikannan ennustemallin pohjalta voidaan uusien reviirien syntymistä ennakoida ja kohdentaa viestintää kyseisen alueen asukkaille, metsästäjille sekä karja- ja lammastilallisille. 

Siitari pitääkin tärkeänä, että pantatieto olisi saatavilla mahdollisimman monesta sudesta:

- Metsästäjäliiton erityishuomion kohteena ovat sekä koiravahinkojen ennaltaehkäiseminen että koiran kanssa metsästämisen turvaaminen Suomessa, Siitari mainitsee. Tavoitteena on, että pantatieto on mahdollisimman reaaliaikaista. 

Kannanhoidollisen metsästyksen mahdollisuus 

Kannanhoidollinen metsästys voidaan lisätä suunnitelman hankkeeksi, jos Euroopan unionin tuomioistuin ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut sen mahdollistavat. Kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteet, toteutustapa ja reunaehdot suunnitellaan yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Tähän liittyy oleellisesti myös suden laittoman tappamisen ehkäiseminen sekä suden sietämisen edistäminen.

-Metsästäjäliitto on tehnyt merkittävää työtä EU-tasolla suden kannanhoidollisen metsästämisen mahdollistamiseksi Suomessa, ja suden siirtämiseksi luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V Baltian maiden ja poronhoitoalueiden tapaan, toteaa Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg. Kannanhoidollisen metsästyksen toteutuminen vaatii kuitenkin suunnitelman mukaista susikantaa, hän muistuttaa.

Vuoropuhelun merkitys 

Metsästäjäliitto on tehnyt työtä avoimen ja kansantajuisen susiviestinnän edistämiseksi. Vuoropuhelun tavoitteena on tukea susireviirillä asuvia ihmisiä paikallisesti, ja lieventää suden ja ihmisen rinnakkaiselosta syntyviä haittoja esimerkiksi ennakoivan viestinnän keinoin. 

- Susikannan kanta-arvion uudet esitystavat ja ennustemallit sekä Metsästäjäliiton susipuhelinpalvelu ovat hyviä esimerkkejä uudenlaisesta tiedon tarjonnasta. Päivitetyn hoitosuunnitelman toimenpiteisiin kuuluu myös Metsästäjäliiton aloitteesta 2017 koollekutsuttu valtakunnallinen susifoorumi. Foorumin tehtävä on lisätä suden aiheuttamiin konflikteihin liittyvää vuoropuhelua ja löytää niihin ratkaisuja. Vuoropuhelua tarvitaan myös kansainvälisesti, ja hoitosuunnitelmaluonnokseen onkin kirjattu toimenpiteitä yhteistyön syventämiseksi esimerkiksi Ruotsin ja Norjan kanssa, Hallenberg kommentoi.

Susikannan hoitosuunnitelman päivityshanke alkoi syyskuussa 2018. Hankkeessa on ollut sekä valmistelu-että ohjausryhmä, jotka molemmat ovat kokoontuneet useaan kertaan hankkeen aikana. Ehdotuksia hoitosuunnitelman päivittämiseksi saatiin myös susireviirialueiden yhteistyöryhmille suunnatun sähköisen kyselyn vastauksista ja keväällä 2019 yhdessä alueellisten riistaneuvostojen kanssa järjestetyistä sidosryhmätilaisuuksista.

 

Lisätietoja:

Tuomas Hallenberg
Hallituksen puheenjohtaja
Puh: 040 528 6069
tuomas.hallenberg@metsastajaliitto.fi

Heli Siitari
Toiminnanjohtaja
Puh: 040 826 7998
heli.siitari@metsastajaliitto.fi

 

Lue myös:

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote luonnoksesta uudeksi susikannan hoitosuunnitelmaksi.

 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Metsähanhen ja merihanhen metsästysrajoituksia koskevat asetusluonnokset lausunnoille

Riista.fi - 28.06.2019 - 09:41

Metsähanhea saisi esityksen mukaan metsästää alkavalla metsästyskaudella edelleen vain loka- ja marraskuussa tundrametsähanhien muuttoalueella. Sallittu metsästysalue olisi kuitenkin Itä-Suomessa aiempaa laajempi. Sisämaata koskevaa merihanhen metsästyskieltoa esitetään jatkettavaksi kolmella vuodella. Asetusluonnoksia on mahdollista kommentoida 2.8.2019 asti.

Metsähanhen ja merihanhen yleinen, metsästysasetuksen mukainen rauhoitusaika on 1.1. –20.8. klo 12 välinen aika. Viime vuonna tuli lisäksi sallituksi aloittaa merihanhen metsästys pellolla jo 10.8. alkaen. Maa- ja metsätalousministeriö voi kuitenkin metsästyksen kestävyyden varmistamiseksi kieltää tai rajoittaa myös kaudella 10.8.–31.12. tapahtuvaa metsästystä. Metsähanhen metsästys on ollut kannan voimakkaan vähenemisen vuoksi kokonaan kiellettyä vuosina 2014–2016 ja vain osittain sallittua vuosina 2017–2018. Merihanhen metsästys on ollut kiellettyä sisämaassa metsästysvuodesta 2013 alkaen.

Metsähanhea koskevaa metsästysrajoitusta esitetään nyt jatkettavaksi vielä vuodella, jotta pesimäkanta elpyisi ja jotta Luonnonvarakeskus ehtisi vakiinnuttaa metsästyksen kestävyyden varmistamiseen tarvittavan pesimäalueiden kartoituksen ja pesimäkannan seurannan. Sallittu metsästysaika olisi vuosien 2017–2018 tapaan 1.10.–30.11. välinen aika, mutta sallittua metsästysaluetta laajennettaisiin tänä vuonna koskemaan koko Etelä-Karjalan maakuntaa sekä useita Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien kuntia. Sisämaata koskevaa merihanhen metsästyskieltoa esitetään jatkettavaksi myös metsästysvuosina 2019–2021.

Metsähanhen metsästyksessä sallitut metsästysalueet

Metsähanhea voisi asetusluonnoksen mukaan metsästää 1.10. –30.11.2019 välisenä aikana Etelä-Karjalan maakunnassa, Etelä-Savon maakuntaan kuuluvissa Enonkosken, Puumalan, Savonlinnan ja Sulkavan kunnissa, Kymenlaakson maakunnassa, Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Kiteen, Liperin, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnissa, Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluvassa Orimattilan kunnassa sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvissa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Pukkilan kunnissa.

Metsästyksen sallimista em. aikana ja em. alueilla perustellaan asetusmuistiossa sillä, että kannaltaan heikommat taigametsähanhet muuttavat nykytiedon perusteella pääosin linjan Joensuu–Uusikaupunki pohjoispuolitse Ruotsiin ja ovat pääosin jo muuttaneet lokakuun alkuun mennessä. Suurin osa Etelä-Suomessa loka-marraskuussa esiintyvistä metsähanhista on Venäjällä pesiviä, kannaltaan runsaita ja vakaita tundrametsähanhia, joita levähtää säännöllisesti ja suurina määrinä maan kaakkoisosien pelloilla.

Merihanhen toivotaan levittäytyvän myös sisämaahan

Merihanhen osalta metsästyskieltoalue olisi metsästysvuosina 2019–2021 sama kuin aiemminkin. Tavoitteena on edelleen rajoittaa sisämaassa pesivään ja sinne levittäytyvään merihanhikantaan kohdistuvaa metsästyspainetta niin, että kanta vahvistuisi ja siitä tulisi arvokas riistavara myös sisämaahan. Merihanhi on hitaasti levittäytyvä laji ja sen vuoksi kannan kasvua sisämaassa voidaan turvata vain riittävän pitkällä rauhoituksella.

Merihanhen metsästys olisi asetusluonnoksen mukaan kiellettyä Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen maakunnissa, Etelä-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alajärven, Alavuden, Evijärven, Kuortaneen, Lappajärven, Soinin, Vimpelin ja Ähtärin kunnissa, Keski-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Halsuan, Lestijärven, Perhon ja Vetelin kunnissa, Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Kemin, Keminmaan, Tornion ja Simon kuntia, Kymenlaakson maakuntaan kuuluvissa Iitin ja Kouvolan kunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Haapajärven, Haapaveden, Kuusamon, Kärsämäen, Nivalan, Pudasjärven, Pyhäjärven, Pyhännän, Reisjärven, Siikalatvan, Utajärven ja Taivalkosken kunnissa.

Lausuntopyyntö pdf 412kB
Asetusluonnos, metsähanhi pdf 252kB
Luonnos asetusmuistioksi, metsähanhi pdf 512kB
Asetusluonnos, merihanhi pdf 253kB
Luonnos asetusmuistioksi, merihanhi pdf 516kB

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Janne Pitkänen, puh 029 516 2338, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Muutoksia metsästysampumasääntöihin

Metsästäjäliitto - 20.06.2019 - 15:12
Mitalitunnelmia vuoden 2019 kansainvälisten metsästysampumalajien SM-kisoista Mäntsälässä. (Kuva: Jussi Partanen)

Metsästäjäliiton liittohallitus hyväksyi 18.6.2019 pidetyssä kokouksessaan metsästysammunnan kilpailutyöryhmän (ent. metsästysampumatoimikunta) esittämät muutokset metsästysammunnan sääntöihin. Muutokset koskevat SM-arvoon vaadittavien kilpailijoiden määrää sekä hirvenhiihto- ja hirvenjuoksuviestien sakkokierrosten ajanlaskukaavaa kilpailun jälkeisissä epäselvissä tapauksissa./p> SM-arvon saavuttaminen

Aiemmin SM-arvon saavuttamiseksi on kyseiseen sarjaan tarvittu vähintään neljä ilmoittautunutta osallistujaa (sääntökirjan kohta 16.18.42). Mikäli ilmoittautuneita osanottajia ei ole tarpeeksi, on nuoret siirretty lähimpään vanhempien sarjaan, ja vastaavasti veteraanisarjoissa on siirretty lähimpään nuorempien sarjaan. Tämä aiheutti sekaannuksia erityisesti hiihto- ja juoksulajien pisteiden laskennassa. Tästä eteenpäin henkilökohtaisessa kilpailussa sarjalla on SM-arvo, jos siihen osallistuu vähintään yksi kilpailija.

Hirvenhiihto- ja hirvenjuoksuviestien sakkokierrokset

SSääntökirjan kohtaa 10.4.18 kohtaa tarkennetaan seuraavasti: jos kilpailija on kiertänyt liian vähän tai liian monta sakkokierrosta, muutetaan hänen ja hänen joukkueensa tulosta joko lisäämällä tai vähentämällä tuloksesta sakkokierrokseen käytetty aika. Lisäys tai vähennys lasketaan kaavalla: sakkokierroksen pituus x viestin osuusaika / hiihdetty matka (sis. hiihdetyt sakkokierrokset).

Jatkossa Hirviurheiluohjelma laskee tarvittavat hyvitys- tai lisäajat sekä korjaa ne viestin lopputuloksiin. Tämä helpottaa merkittävästi kilpailuiden järjestäjien ja tuomarineuvoston toimintaa.

Sääntömuutokset löydät kirjattuina heinäkuun alusta tästä linkistä.

Lisätietoja sääntömuutoksista antaa Jussi Partanen jussi.partanen(at)metsastajaliitto.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Vahvistusta ICT-tukeen

Metsästäjäliitto - 14.06.2019 - 13:02

Metsästäjäliiton ICT-suunnittelijana on aloittanut 11.6. Petteri Pentti (26). Hän on koulutukseltaan IT-tradenomi ja aiemmin työskennellyt ICT-vastaavana Scanofficella sekä toiminut YK-rauhanturvaajana Libanonissa.

ICT-suunnittelijan tehtävä on Metsästäjäliitossa uusi ja Petterin tehtäviin kuuluvat muun muassa tietoteknisten ongelmien ratkominen, suunnittelutehtävät, käytön tuki, koulutus- ja asiakaspalvelutehtävät, palvelin- ja verkkoympäristöstä huolehtiminen sekä laitteistojen ja sovellusten asentaminen käyttökuntoon. 

Metsästäjäliiton henkilöstömäärä on kuluneiden vuosien aikana kasvanut ja sen myötä teknisen tuen tarve lisääntynyt merkittävästi. Liitto myös kehittää ja laajentaa sähköisiä palveluitaan jatkuvasti. ICT-päällikkö Jari Ruohotien vahvistukseksi tullut Petteri Pentti on aloittanut työt hyvissä tunnelmissa.

- Metsästäjäliittoon oli mukavaa tulla. Olen itsekin metsästäjä ja odotan mielenkiinnolla tulevia tehtäviä, Pentti sanoo. 

Petteri Pentti työskentelee Metsästäjäliiton keskustoimistolla Riihimäellä ja hänet tavoittaa puhelimitse 0108410071 ja sähköpostilla petteri.pentti@metsastajaliitto.fi. 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Anna Haavikko aloitti Metsästäjäliiton nuorisovastaavana

Metsästäjäliitto - 12.06.2019 - 15:44

Anna Haavikko on aloittanut 3.6. Metsästäjäliiton nuorisovastaavana. Koulutukseltaan hän on maatalous- ja metsätieteiden maisteri. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Stora Ensolla viestintäasiantuntijana ja Helsingin kaupungilla yläkoulun biologian opettajana.

Nuorisovastaavan tehtävä on merkittävä lisävahvistus Metsästäjäliiton nuorisotyön kehittämiseen. Tehtävään sisältyvät muun muassa nuorisotyön kehittämistehtävät, leiri- ja kerhotoiminnan koordinointi, materiaalien tuottaminen sekä nuorisotapahtumien ja -koulutusten suunnittelu ja käytännön järjestelyt. Lisäksi siihen kuuluvat myös nuorisotyöhön liittyvän rahoituksen hakeminen ja hanketyö mahdollisten tulevien nuorisohankkeiden osalta. 

- Pidemmällä tähtäimellä odotan työltäni mahdollisuuksia päästä kehittämään liiton nuorisotyötä. Tällä hetkellä ajatuksissa ja tekemisissä näkyy etenkin heinä-elokuussa järjestettävä MegaMetso-leiri, jota myös odotan innolla, Haavikko sanoo.

- Nuorisotyö on yksi Metsästäjäliiton toiminnan painopistealueista ja nuorisovastaavan palkkaaminen osa Metsästäjäliiton panostuksesta nuorisotyöhön, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

- Hallitusohjelmassa on kirjattu tavoitteeksi metsästysharrastuksen edellytysten turvaaminen ja uusien harrastajien tulon edistäminen harrastuksemme pariin. Metsästäjäliitossa pidämme näitä tavoitteita tärkeinä, ja tämä rekrytointi on siten sekä tarpeellinen ja perusteltu että ajankohtainen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on hiljattain tunnustanut Metsästäjäliiton valtakunnallista nuorisotyötä tekeväksi järjestöksi ja myöntänyt varoja tähän toimintaan.  Olemme luottavaisia tuen saamisesta jatkossakin nuorten kouluttamiseen vastuullisiksi metsästäjiksi ja heidän metsästysmahdollisuuksiensa edistämiseen, Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg lisää.

- Metsästäjäliiton nuorisotyöllä pyritään tarjoamaan mahdollisimman monelle nuorelle mahdollisuus metsästysharrastuksen aloittamiseen, yhteisölliseen tekemiseen sekä luontosuhteen löytämiseen ja ylläpitämiseen. Yhteisöllisenä harrastuksena metsästys ehkäisee esimerkiksi nuorten syrjäytymistä maaseudulla. Se on myös monelle kaupunkilaiselle tärkeä - joskus jopa ainoa   kontakti luontoon, kertoo Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Henri Mutanen.

Haavikko työskentelee Metsästäjäliiton keskustoimistolla Riihimäellä. Hänet tavoittaa sähköpostilla anna.haavikko@metsastajaliitto.fi tai puhelimitse 050-341 7373.

 

Lisätietoja: 

Heli Siitari
Toiminnanjohtaja
Puh: 010 841 0052
Gsm: 040 826 7998


Henri Mutanen
Koulutuspäällikkö
Puh: 010 841 0067
Gsm: 050 528 0001

Kategoriat: Metsästysuutiset

MegaMetso-leirillä huippukouluttajat

Metsästäjäliitto - 06.06.2019 - 17:05

Metsästäjäliitto järjestää nuorille MegaMetso-leirillä Mikkelissä 31.7.-4.8.2019 on ohjelmassa paljon kiinnostavia aiheita, kuten houkuttelupyynti ja jousimetsästys ja ainutlaatuiset ammunnat. Kouluttajina myös huippusuosittu Team Karhukopla ja houkuttelupyynnin guru Aki Perälä.  

MegaMetso-leiri on suunnattu 14-17 vuotiaille nuorille. Leirille mahtuu mukaan noin 200 osallistujaa.
- Paikkoja on vielä vapaana, joten kannattaa ilmoittautua heti mukaan, kannustaa Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Henri Mutanen

Leiri järjestetään nyt toista kertaa. Ensimmäinen leiri järjestettiin 2016.
- Siitä saimme valtavasti hyvää palautetta ja päätimme jatkaa saman tyyppisen leirin järjestämistä.  

Mutasen mukaan nuorille on tärkeää tutustua saman henkisiin osallistujiin, ja leirin parasta antia ovat myös uudet kaverit ja ainutlaatuiset kokemukset.
- Leiri tarjoaa nuorille hyvät mahdollisuudet verkostoitua keskenään ja jakaa metsästyskokemuksia. Edellisen leirin osallistujat ovat esimerkiksi vierailleet toistensa luona jahdeissa eri puolilla Suomea. 

MegaMetso on Metsästäjäliiton leiripolun huipentuma. Muita Metso-leirejä ovat Mini-Metso pienemmille lapsille ja Metso-leirit 10-16 vuotiaille. 

Monipuolinen ohjelma

Ohjelmassa on pyritty huomioimaan ajankohtaisia nuoria metsästäjiä kiinnostavia aiheita, kuten houkuttelupyynti, jousimetsästys ja karhun metsästys. 
- Leirin ohjelma on todella monipuolinen ja meillä on erittäin ammattitaitoiset ja osaavat kouluttajat, Mutanen toteaa tyytyväisenä.

- Leirillä pääsee harjoittelemaan metsästykseen liittyviä taitoja, tutustumaan erilaisiin metsästysaseisiin ja muihin varusteisiin sekä harjoittelemaan metsästysammuntaa turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä. Leirillä nuoret näkevät myös heille sosiaalisesta mediasta tuttuja kasvoja ja pääsevät näiden esikuvien oppiin.  

Ohjelmarunko noudattelee pitkälti samaa mallia edellisen leirin kanssa. Uutena koulutusaiheena on Team Karhukoplan vetämä karhunmetsästyskoulutus.  

Team Karhukopla on mukana vapaaehtoisvoimin.
- Nuorisotyöllä on mahdollisuus turvata Suomen hieno metsästys ja eräkulttuuri, kommentoi Ari Turunen Team Karhukoplasta. MegaMetsolla on loistava mahdollisuus tutustua erilaisiin metsästysmuotoihin, mielenkiintoiset ammunnat ja viettää aikaa samanhenkisten ihmisten kanssa, Turunen jatkaa. 

Team Karhukopla on myös huolissaan nuorten syrjäytymisen lisääntymisestä.
- Metsästys ja ammunta ovat sosiaalisia harrastuksia, joissa nuorilla on mahdollisuus saada saman henkisiä ystäviä. Tämän takia lähdemme innolla talkoilemaan MegaMetso-leirille. 

Ainutlaatuiset ammunnat

MegaMetsolla leiriläisiä odottavat uudet riistamaaliammunnat, jotka toteutetaan riistapolkutyyppisesti. Joukkueet kiertävät valvotusti reittiä, jonka varrelle on sijoitettu haulikko- ja kiväärirasteja. Kullakin rastilla mallinnetaan aitoa metsästystilannetta, ja niillä pääsee ampumaan kyseiseen metsästysmuotoon soveltuvilla aseilla.
- Vastaavia ammuntoja ei pääse ampumaan varmaan missään muualla. Leirin kilpailupäivänä ampujat pääsevät myös testaamaan taitojaan Metsästäjäliiton uudessa LuotiCompakissa, kertoo Metsästäjäliiton ampumapäällikkö Jussi Partanen

Leirille järjestetään yhteiskuljetus eri puolilta Suomea. Leiriläiset saavat valita kattavasta reitistöstä itselleen sopivan paikan nousta kyytiin. 

Lisätietoa: metsastajaliitto.fi/megametso

Kategoriat: Metsästysuutiset

Susireviirejä lisää - Metsästäjäliitto odottaa kannanhoitosuunnitelman tuovan ratkaisuja

Metsästäjäliitto - 05.06.2019 - 20:01
Luke: susikanta Suomessa maaliskuussa 2019

Susireviirien lisääntyminen ennakoi lisää susilaumoja ja on tärkeää, että ongelmiin pystytään puuttumaan paremmin. Ratkaisuja odotetaan kannanhoitosuunnitelman päivityksestä.

Luken mukaan maaliskuussa Suomessa oli 47 susireviiriä, joista oli 24 vähintään kolmen suden lauman ja 20 kahden suden asuttamaa. Kolmella reviirillä arvioitiin olevan 2–3 sutta. Osa reviireistä on Suomen ja Venäjän yhteisiä.

- Reviirejä on nyt selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin. Sama tuntuma on ollut myös metsästäjillä, uusia pareja on havaittu eri puolella maata. Kannan lisääntymispotentiaali on edellistä vuotta parempi, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari

Luken mukaan tiheimmät kannat ovat Varsinais-Suomessa, Etelä-Satakunnassa, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Ylä-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.
- Susien aiheuttamat haitat ovat olleet erilaisia eri puolella Suomea. Lännessä pihapiireissä liikkuvista susista on ollut paljon havaintoja. Ihmistä pelkäämättömiin ja todellista uhkaa aiheuttaviin susiin on voitava puuttua ajoissa.
- Idässä susilla ravintoa on vähän ja siellä on myös tullut paljon koiravahinkoja. Se on metsästäjien kannalta kestämätön tilanne, koska se vaikeuttaa selvästi perinteistä metsästämistä koiran kanssa, Siitari kertoo.  

Laumoista pareiksi ja pareista laumoiksi

Maaliskuun susikanta edustaa vuodenaikaa, jolloin susien lukumäärä on pienimmillään.

- Uudet parit ovat todennäköisesti saaneet pentuja huhti-toukokuussa, joten syksyllä myös laumojen määrä on selvästi viime syksyä suurempi, Siitari arvioi. 

Luke tuottaa nyt ensimmäistä kertaa kanta-arvion julkistamisen yhteydessä myös vuodenaikaisvaihtelua kuvaavan ennusteen susikannan kehityksestä vuodeksi eteenpäin. Ennustemalli perustuu tutkimustietoon suden pentutuotosta ja kuolleisuudesta. Luke arvioi susilaumojen määräksi marraskuussa 32–43 ja maaliskuun 2020 lopussa 17–37 laumaa.
- Uuden ennustemallin käyttö helpottaa keskustelua syksyn tilanteesta ja auttaa myös arvioimaan susilaumojen sijaintia metsästyskaudella. Malli kuvaa hyvin susikannan dynaamisuutta. Yksilömäärät vaihtelevat vuoden sisällä ja vuodesta toiseen. Myös susien luontainen kuolleisuus on vuoden aikana merkittävä, Siitari toteaa.  

Metsästäjien havainnoilla suuri merkitys 

Kanta-arvioissa käytettävää tietoa kerätään suurelta osin vapaaehtoisvoimin.
- Metsästäjät tekevät ison työn havaintojen saamiseksi. On ainutlaatuista ihan maailmanlaajuisestikin, että vapaaehtoiset keräävät näin mittavaa aineistoa. Saamme olla ylpeitä meidän aktiivisista harrastajistamme, kiittää Siitari.  

Suomessa suurpetojen havaintotietoa keräävät riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoisesti toimivat petoyhdyshenkilöt. Lisäksi vuosina 2017–2019 on toteutettu susien ulostekeräys läntisessä Suomessa, josta saatuja DNA-tietoja on hyödynnetty arvioitaessa susien lukumäärää reviireillä. Varsinaisen maastossa kerättävän havaintotiedon ohella tallennetaan tietoa esimerkiksi susien uusista pentueista, metsästyksen onnistumisesta ja sen vaikutuksesta sekä susien kuolleisuudesta. Tällaista tietoa tuottavat mm. Metsähallitus, poliisi, rajavartiolaitos ja Ruokavirasto. 

Uusi kannanhoitosuunnitelma tulossa

EU-tuomioistuimen julkisasiamies antoi toukokuussa unionin tuomioistuimelle ratkaisuehdotuksen Suomen korkeimman hallinto-oikeuden ennakkokysymyksiin koskien suden kannanhoidollisen metsästyksen oikeutuksesta. Julkisasiamiehen mukaan Suomen kannanhoidollinen metsästys ei ole ristiriidassa direktiivitulkinnan kanssa. Metsästäjäliitto odottaa linjauksen ohjaavan myös suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen jatkokäytänteitä. 

-Odotamme uutta kannanhoitosuunnitelman päivitettyä versiota, missä määritellään suden kannanhoito seuraaville vuosille. Suomella on nyt hyvät edellytykset valmistella ja käynnistää kannanhoidollinen metsästys hallitusti karhun ja ilveksen tapaan, Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg toteaa.

Luken susikantaraportti ja muuta lisätietoa:

Kategoriat: Metsästysuutiset

Uudistuksia metsästyslupamyyntiin – metsästäjänumero käden ulottuville, luvat Oma riistaan

Riista.fi - 05.06.2019 - 15:51

Metsästyslupien ostamiseen tulee muutoksia 10. kesäkuuta 2019 alkaen. Jatkossa metsästyslupaa ostettaessa on suositeltavaa antaa metsästäjänumero. Metsähallitukselta hankitut metsästysluvat voi myös saada näkymään Suomen riistakeskuksen ylläpitämään Oma riista -palveluun.

Metsästysluvan ostamiseen niin verkkokaupassa kuin puhelimitse tarvitaan metsästäjänumero, metsästäjän nimi, osoite ja syntymäaika. Jos metsästäjänumero ei ole tiedossa, luvan voi ostaa myös ilman sitä. Puhelimitse asioitaessa metsästäjänumeron ilmoittaminen kuitenkin nopeuttaa luvan ostamista. Edellä mainitut tiedot tulee siis selvittää, jos on ostamassa metsästyslupia toiselle henkilölle.

Metsästäjänumero on henkilökohtainen kahdeksan merkin pituinen tunnus, joka lukee henkilön metsästyskortissa ja Oma riista -palvelussa.

OMA RIISTA, SÄHKÖINEN LUPAKUKKARO

Toinen uudistus koskee metsästyslupien säilyttämistä. Metsähallitus ja Suomen riistakeskus ovat kehittäneet järjestelmiään niin, että metsästäjä saa halutessaan Metsähallitukselta hankkimansa metsästysluvat näkyviin Oma riista -palveluun. Ensimmäisessä vaiheessa Metsähallituksen luvat näkyvät vain Oma riista -verkkopalvelussa. Syksyn jahtikaudella luvat näkyvät myös Oma riista -mobiilisovelluksessa, ensin Android-laitteilla ja myöhemmin iOS-laitteilla. Näin kaikki tarvittavat metsästysluvat kulkevat kätevästi puhelimessa, jolloin se toimii sähköisenä lupakukkarona.

Oma riistassa näkyvät pienriistanmetsästyksen lyhytaikaiset luvat ja kausiluvat sekä karhuluvat. Oma riistaan eivät siirry poronhoitoalueelle hankitut karhunmetsästyksen tekstiviestiluvat.

Metsähallituksen metsästysluvat näkyvät edelleen myös Eräluvat.fi-verkkokaupan asiakastilillä ja sähköpostissa, tai ne lähetetään asiakkaalle paperisena asiakirjana. Oma riista -palvelu on siis uudenlainen tapa säilyttää metsästyslupia.

Kuinka Metsähallituksen luvat saa Oma riista -palveluun?

Eräluvat.fi-verkkokauppaan voi kirjautua Oma riista -tunnuksilla. Tällöin metsästäjänumeroa ei tarvitse erikseen syöttää luvan oston yhteydessä vaan luvan saa automaattisesti näkyville Oma riistaan.

Metsähallituksen metsästyslupia voi hankkia Erälupien puhelinpalvelusta tai Eräluvat.fi-verkkokaupasta itsensä lisäksi muille. Tällöin luvan ostamiseen kannattaa valmistautua selvittämällä sekä oma metsästäjänumeronsa että muiden luvan ostajien metsästäjänumerot.

Metsähallituksen metsästysluvat tulevat näkyviin Oma riista -palveluun noin tunnin kuluttua siitä, kun maksusuoritus on rekisteröity. Laskulla maksaessa maksun rekisteröitymisessä voi olla usean pankkipäivän viive.

Toistaiseksi lupia ei voi jälkikäteen siirtää Oma riistaan, mikäli metsästäjänumeroa ei ole annettu ostohetkellä.

Oma riista on Suomen riistakeskuksen ylläpitämä metsästäjien sähköinen asiointipalvelu, jolla on yli 142 000 käyttäjää. Jokainen suomalainen metsästäjä voi hankkia palveluun maksuttoman käyttäjätunnuksen. Lisää tietoa ja ohjeet tunnusten hankkimiseen saa täältä. Kehitystyö Metsähallituksen ja Suomen riistakeskuksen tietojärjestelmien välillä jatkuu.

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Susilaumojen määrä kasvoi Itä-Suomessa

Riista.fi - 05.06.2019 - 11:59

Maaliskuun 2019 kanta-arvion mukaan susilaumat jakautuvat viimevuotista tasaisemmin Itä- ja Länsi-Suomen välillä. Läntisellä kannanhoitoalueella tavattiin 13 laumaa, kun niitä vuotta aiemmin oli 16. Itäisellä kannanhoitoalueella laumojen määrä kasvoi kahdeksasta yhteentoista (luvuissa rajalaumat mukana).

Maaliskuussa 2019 Suomessa oli 19 kokonaan tai suurimmaksi osaksi Suomen puolella liikkuvaa susilaumaa. Lisäksi Suomen ja Venäjän välisen valtakunnanrajan molemmin puolin liikkuvia laumoja oli viisi (ns. rajalaumat, kuva 1). Kahden suden asuttamia reviirejä oli selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin. Kokonaisyksilömäärän (185–205) arvioidaan olevan noin kymmenen prosenttia suurempi kuin maaliskuussa 2018 (165–190).

Luke tuottaa nyt ensimmäistä kertaa kanta-arvion julkistamisen yhteydessä myös vuodenaikaisvaihtelua kuvaavan ennusteen susikannan kehityksestä vuodeksi eteenpäin. Maaliskuun 2019 jälkeen susikanta kasvaa, sillä pennut syntyvät huhti-toukokuun aikana. Tämän jälkeen kanta alkaa pienentyä kuolleisuuden takia. Ennustemallin mukaan maaliskuussa 2020 laumojen määrä on 90 prosentin todennäköisyydellä 17–37 (sisältää rajalaumat, kuva 2).

Kuva 1. Karttaan on kuvattu susilaumojen ja kahden suden asuttamat reviirit maaliskuussa 2019. Vihreät ympyrät kuvaavat kokonaan tai suurimmaksi osaksi Suomen puolella liikkuvia laumoja, harmaat rajalaumoja ja pienemmät keltaiset ympyrät kahden suden asuttamia reviirejä. Lisäksi 2–3 suden asuttamat reviirit on merkitty oranssilla. Linkki kuvaan 1

Kuva 2. Ennustemallin avulla laskettu takautuva arvio reviirien määrän vuodenaikaisvaihtelusta ajalla 1.4.2017– 1.4.2019 sekä ennuste ajalle 1.4.2019–2020. Laumojen määräksi maaliskuussa 2020 ennustetaan 90 prosentin todennäköisyydellä 17–37 (mukana rajalaumat). Linkki kuvaan 2

Pohjautuu kattavaan aineistoon

Maaliskuun 2019 kanta-arvio kuvaa susikannan tilaa vuodenaikana, jolloin se on pienimmillään. Arvion pohjana on kattavin saatavissa oleva aineisto, jollaisen kokoaminen on mahdollista vain talvella. Ennustemalli perustuu suden populaatiodynamiikkaa koskevaan tutkimustietoon ja lähtee liikkeelle viimeisimmästä kanta-arviosta.

Kanta-arvio perustuu petoyhdyshenkilöiden kirjaamiin havaintoihin, kuolleisuustilastointiin ja DNA-analyyseihin. Geneettistä materiaalia keräsivät sekä vapaaehtoiset että keruutehtävään palkatut henkilöt. Lähettimillä varustettujen susien paikannukset antoivat tärkeää lisätietoa kanta-arvion tueksi.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hallitusohjelma lupaa turvata metsästysharrastuksen edellytykset

Metsästäjäliitto - 03.06.2019 - 16:57
Metsästäjäliitto on tyytyväinen hallitusohjelman tavoitteesta edistää uusien harrastajien tuloa lajin pariin. Kuva: Silja Hallenberg

Metsästäjäliitto näkee tärkeänä, että hallitusohjelmassa metsästys nähdään myönteisesti ja metsästäjien tekemä yhteiskunnallinen työ tunnustetaan. 
- Olemme tyytyväisiä, että hallitusohjelmassa metsästys ja metsästäjät nähdään tärkeänä osana yhteiskuntaa, kommentoi Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

Hallitusneuvottelijat ovat huomioineet metsästyksen merkityksen luonnon- ja riistanhoidossa sekä vieraslajien torjunnassa. 
- Metsästäjät tekevät mittavan määrän luonnon- ja riistahoitotyötä luonnon monimuotoisuuden eteen. On hienoa, että tämän työn jatkaminen on osana hallituksen ohjelmaa, Siitari toteaa.

Ohjelmassa luvataan tehostaan vieraslajien torjuntaa sekä lainsäädännölla että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä. 

Uusia harrastajia

 Metsästäjäliitto on tyytyväinen hallitusohjelmaan kirjatusta tavoitteesta turvata metsästysharrastuksen edellytykset ja edistää uusien harrastajien tuloa lajin pariin. 

- On merkittävää, että ohjelmaan on nostettu metsästyksen kehittäminen myös luontoharrastuksena. 
- Luotamme, että varoja ohjautuu näihin toimiin, joilla voimme kouluttaa uusia vastuullisia metsästäjiä sekä edistää metsästysmahdollisuuksia myös tulevaisuudessa, Siitari. 

Monipuolinen keinovalikoima suurpetopolitiikkaan

 Ohjelmassa otetaan kantaa myös riistakantojen kestävään hallintaan ja vahinkojen ehkäisyyn sekä luvataan, että SRVA-toiminnan edellytykset turvataan.

Metsästäjäliitto näkee myönteisenä, että suurpetokantoja hallinnassa on otettu esille monipuolinen keinovalikoima mukaan lukien kanta-arvioihin ja hoitosuunnitelmiin perustuva metsästys, poikkeusluvat, vahinkojen ennaltaehkäisy sekä ennakoiva viestintä. 
- Näemme tärkeänä, että suurpetojen kannanhoidossa huomioidaan kokonaisuus: ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys, Siitari lisää.

Ohjelmassa myös luvataan lisätä eri toimijoiden välistä vuoropuhelua ja varmistetaan tutkimuksen ja seurannan pysyvä rahoitus. Tavoitteena on myös vaikuttaa EU:ssa kansallisten erityispiirteiden tunnistamiseksi sekä joustavuuden ja liikkumavaran lisäämiseksi petopolitiikassa. 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Kansainvälisten metsästysammuntojen SM-kisat Mäntsälässä 7.-8.6.

Metsästäjäliitto - 03.06.2019 - 15:56
Uudet Suomenennätyspisteet tehtaillut Mika Laarimo onniteltavana

Normal 0 21 false false false FI X-NONE X-NONE /* Style Definitions */ table.MsoNormalTable {mso-style-name:"Normaali taulukko"; mso-tstyle-rowband-size:0; mso-tstyle-colband-size:0; mso-style-noshow:yes; mso-style-priority:99; mso-style-parent:""; mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; mso-para-margin-top:0cm; mso-para-margin-right:0cm; mso-para-margin-bottom:8.0pt; mso-para-margin-left:0cm; line-height:107%; mso-pagination:widow-orphan; font-size:11.0pt; font-family:"Calibri",sans-serif; mso-ascii-font-family:Calibri; mso-ascii-theme-font:minor-latin; mso-hansi-font-family:Calibri; mso-hansi-theme-font:minor-latin; mso-bidi-font-family:"Times New Roman"; mso-bidi-theme-font:minor-bidi; mso-fareast-language:EN-US;}

Metsästäjäliiton kuninkuuslajeiksikin mainittujen kansainvälisten metsästysammuntojen Suomen mestaruuksista kilpaillaan tulevana viikonloppuna Uudenmaan piirin Mäntsälän ampumaurheilukeskuksessa.

Torstaina, heti puolen päivän jälkeen, on mahdollisuus harjoitusammuntoihin ja samalla pääsee tutustumaan kisaratoihin.

Perjantaina ammutaan Pohjoismaisten lajien paremmuuksista neljässä henkilökohtaisessa sarjassa sekä selvitetään mitkä piirit yltävät mitaleille viisihenkisissä joukkuekisassa.

Kilpailijoiden on säilytettävä ampumavire koko päivän, sillä kilpailu koostuu neljästä lajista. Kauriin, liikkuvan hirven, metsästystrapin sekä Compak ammuntojen parhaiten taitavat saavat silloin mitalinsa. Samoin selviää kestääkö Mika Laarimon viime vuonna tekemä huima Suomen ennätystulos 393 pistettä tämän vuoden rynnistyksen.

Lauantaina ammutaan Eurooppalaisen metsästysammunnan luodikkokilpailun mestaruuksista. Luodikon tulokseen lisätään yhdistelmäkilpailussa Trap ja Compak ammunnat ja näin tiedetään, keille ojennetaan yhdistelmäkilpailun mitalit.

Molemmissa lajeissa on SM menestyksen lisäksi kyseessä vielä viimeinen katsastuskilpailut. Katsastusten perusteella selviää joukkueet tämän vuoden PM-kilpailuihin ja ensi vuoden EM-kilpailuihin.

Kun kerran kaikki näitä lajeja jo harrastavat kokoontuvat Mäntsälään, niin lähdehän sinne sinäkin. Ellet niitä vielä itse ole kokeillut, niin tämän parempaa mahdollisuutta kansainvälisten ammuntojen eri lajeihin tutustumiseen ei tule!

Lisätietoja, kuten kisakutsu ja eräluettelot: SM-kilpailut

Kategoriat: Metsästysuutiset

Valtakunnallinen riistaneuvosto: Kannanotto vesilintuelinympäristöjen ja -kantojen tilan parantamiseksi

Riista.fi - 29.05.2019 - 15:07

Valtakunnallinen riistaneuvosto on kokouksessaan käsitellyt vesilintukantojen ja kosteikkojen tilaa ja laatinut kannanoton, jonka toivotaan osaltaan johtavan pitkäjänteiseen kansallisesti rahoitettuun strategiseen toimenpideohjelmaan vesilintukantojen, kosteikkoelinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi.

Koko kannanotto luettavissa

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästysseurat – huomioikaa vieraslajilainsäädännön muutos metsästysvuokrasopimusten teossa

Riista.fi - 29.05.2019 - 12:33

Vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annettu laki tulee voimaan 1.6.2019. Pesukarhu, piisami, rämemajava ja supikoira on säädetty EU:ssa haitallisiksi vieraslajeiksi ja minkki siirtyy kansallisesti merkitykselliseksi haitalliseksi vieraslajiksi. Lajit siirtyvät pois riistalajiluettelosta ja tämä vaikuttaa 1.6.2019 jälkeen tehtäviin uusiin metsästysvuokrasopimuksiin.

Metsästysseurojen tulee siis huomioida muutos uusittaessa metsästysvuokrasopimuksia, jotta lainsäädännön muuttumisen myötä jatkossakin on oikeus pyydystää haitallisia vieraslajeja. Vanhat vuokrasopimuspohjat tulee tarkastaa ja tarvittaessa päivittää. Muutoksia on tehty mallipohjan yleisiin ehtoihin. Uudet päivitetyt sopimuspohjat löytyvät riista.fi sivulta.

Vieraslajien metsästysoikeudet

-Supikoiraa ja minkkiä voidaan muutosten tultua voimaan pyydystää ilman, että vanhoja metsästysvuokrasopimuksia tarvitsisi pääsääntöisesti muuttaa, kertoo lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Vanhoja sopimuksia koskee niiden tekohetken mukainen lainsäädäntö. Eli jos supikoira sisältyy niissä pyydettävien lajien listalle, ei muutos riistaeläimestä vieraslajiksi muuta näiden vanhojen sopimusten sisältöä. Vanha käytäntö jatkuu vanhojen sopimusten osalta eli mikään ei muutu vieraslajilainsäädännön myötä.

Vieraslajilain 16 §:n mukaisesti supikoiran ja minkin pyydystämiseen ja tappamiseen sovelletaan, mitä metsästyslaissa säädetään rauhoittamattomista eläimistä. Metsästyslain 48.2 § koskee siten myös oikeutta pyydystää ja tappaa supikoiria ja minkkejä. Jos voimassa olevassa vuokrasopimuksessa ei ole erikseen määrätty, että metsästysvuokraoikeuteen ei sisälly oikeutta pyydystää ja tappaa rauhoittamattomia eläimiä, vuokralainen voi tämän sopimuksen perusteella pyydystää ja tappaa supikoiria ja minkkejä. Sama oikeus sisältyy vastaavasti metsästyslupaan, jollei oikeutta ole luvassa erikseen suljettu pois.

Vuokranantaja voi kuitenkin katsoa, ettei sopimuksessa ole tarkoitettu oikeutta supikoirien ja minkkien pyydystämiseen. Vuokranantajan pitää silloin ilmoittaa tulkinnastaan vuokralaisille. Kyse on tavanomaisesta sopimusneuvottelusta vuokranantajan ja vuokralaisen kesken.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Valtakunnallinen riistaneuvosto keskusteli susista kansainvälisten suurpetoasiantuntijoiden kanssa

Riista.fi - 29.05.2019 - 12:08

Valtakunnallinen riistaneuvosto keskusteli eurooppalaisten suurpetokonfliktien asiantuntijoiden kanssa 28.5 Riihimäellä. Yhtenä aiheena oli Suomen ja Ruotsin välinen EU:n tukema tuleva suurpetofoorumi. Keskustelussa nähtiin, että paikallisten ihmisten kuuntelu ja tukeminen ovat lähtökohta yhteiselon rakentamiseen suurpetojen kanssa.

Riistaneuvosto evästi EU:n suurpetofoorumia Suomen susikannan erityiskysymyksistä, kuten metsästyskoiravahingoista, petoyhdyshenkilöiden tekemästä vapaaehtoistyöstä ja reviirialueiden yhteistyöryhmistä. Suomen erityisenä vahvuutena nähtiin metsästäjien tekemä mittava vapaaehtoistyö.

EU:n suurpetofoorumista kokoukseen osallistuivat Valeria Salvatori ja Estelle Balia. Salvatori esitteli suurpetofoorumin toimintatapoja. Foorumi etsii ratkaisuja ihmisten ja suurpetojen välisiin konflikteihin työskentelemällä paikallisten sidosryhmien kanssa avoimella, rakentavalla ja kaikkia osapuolia kunnioittavalla tavalla.

Ruotsin susitilannetta esittelivät lääninhallituksen edustajat, Daniel Mallwitz, Maria Falkevik ja Mona HansErs, sekä Jens Andersson ja Klas Allander Natursvårdsverketistä. Ruotsin haasteet susikannan hoidossa, kuten kotieläin- ja metsästyskoiravahingot sekä yhteensovittaminen hirvieläinkantojen hoidon kanssa, ovat hyvin samankaltaisia kuin Suomessa. Ruotsissa kenttähenkilökunta ratkoo haasteita yhteistyössä paikallisten ihmisten kanssa.

-Päivän parasta antia oli ajatus skandinaavisen yhteistyön tiivistämisestä petokantojen hoidossa ja suurpetotutkimuksessa. Vaikka hallinnon rakenteet poikkeavat, ovat petojen aiheuttamat haasteet samoja. Skandinaavisen yhteistyön tiivistäminen helpottaisi keskustelua myös EU:n komission suuntaan, Valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtaja Juhani Kukkonen visioi.

Valtakunnallinen riistaneuvosto on riistapolitiikkaa tukeva valtakunnallinen strateginen toimielin. Sen tehtävänä on käsitellä riistataloutta koskevia asioita. Riistaneuvosto lisää suurpetopolitiikkaan liittyvää avointa ja vuorovaikutteista sidosryhmäyhteistyötä ja erilaisten intressien yhteensovittamista.

 

Lisätietoa:

Juhani Kukkonen, Valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtaja

p. 0400 252 415

Kategoriat: Metsästysuutiset

Muutoksia haitallisten vieraslajien pyyntisäädöksiin – lisää mahdollisuuksia alkuperäisluonnon monimuotoisuuden suojeluun

Metsästäjäliitto - 24.05.2019 - 16:52
Piirros: Juha Hellström

Haitallisten vieraslajien pyyntimuodot monipuolistuvat kesäkuun alussa. Metsästäjäliiton mukaan muutokset parantavat mahdollisuuksia suojella alkuperäisluonnon monimuotoisuutta.  Järjestö kuitenkin korostaa vastuullisuutta myös vieraslajien pyynnissä, niin eläinten hyvinvoinnin kuin yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden näkökulmasta.

Kesäkuun alusta supikoiran, minkin, piisamin, rämemajavan ja pesukarhun pyyntiajat ja sallitut pyyntimenetelmät muuttuvat ja jatkossa pyynti on sallittua ympäri vuoden eikä pyyntiin tarvita enää metsästyskorttia.
- Muutos tuo metsästäjille lisämahdollisuuksia haitallisten vieraslajien poistoon sekä mahdollisuuden joustavampaan yhteistyöhön maanomistajien, mökkiläisten ja muiden sidosryhmien kanssa, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

Vastuullisuuden huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää kaikessa vieraslajien pyynnissä. 
- Pyynnissä on huomioitava turvallisuus, eläinsuojelulliset näkökulmat ja yleinen hyväksyttävyys. Vastuullisesti harjoitetulla vieraslajien pyynnillä on merkittävät luonnonhoidolliset vaikutukset ja hyvin hoidettuna sillä on mahdollisuus parantaa myös mielikuvaa metsästyksestä ja metsästäjistä, Siitari pohtii. 

Lisää pyyntimenetelmiä vieraslajien poistoon

Supikoiran ja muiden haitallisten vieraslajien pyydystämiseen ja tappamiseen sovelletaan pääasiassa samoja säännöksiä, jotka metsästyslain ja -asetuksen mukaan koskevat rauhoittamattomia eläimiä. 
- Esimerkiksi vaatimukset luotiaseen luodin painosta ja osumaenergiasta säilyivät entisellään, kertoo Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Henri Mutanen.

Sallittujen pyyntimenetelmiin ja -välineisiin on tullut muutoksia, sillä jatkossa supikoiran ja muiden haitallisten vieraslajien pyynnissä ovat sallittuja muun muassa yöammuntaan tarkoitetut tähtäyslaitteet sekä keinotekoiset valonlähteet ja ääntä synnyttävät laitteet. 
- Uusien säädöksien myötä päästään poistamaan vieraslajeja entistä tehokkaammin, toteaa Mutanen.

Myrkyn tai sähkön käyttö on edelleen kielletty.  

Pyyntiin ja lopettamiseen vaaditaan osaamista

Haitallisten vieraseläinten lajien pyyntiin ei vaadita jatkossa metsästyskorttia. 
- Pitää muistaa, että eläimiä saa pyydystää ainoastaan henkilö, joka tuntee lain vaatimukset ja hallitsee pyyntimenetelmä ja lopettamisen. Suosittelemme, että pyynti suoritettaisiin aina yhteistyössä asianosaavan metsästäjän kanssa, sillä metsästäjät pystyvät opastamaan pyyntilaitteiden käytössä ja tarvittaessa lopettamaan eläimen nopeasti ja kivuttomasti. Käytännössä ampuminen on ainoa mahdollinen tapa lopettaa eläin eettisesti, toteaa Mutanen.

Uusien säädöksien mukaan loukussa olevan supikoiran tai muun vieraslajin saa nyt lopettaa myös ampumalla alle 150 metrin päässä asutusta rakennuksesta ilman omistajan tai haltijan lupaa. 
- Pitää muistaa, että säädös koskee ainoastaan loukkuun lopettamista. Muun pyynnin osalta lupa täytyy edelleen olla. Asutulla alueella ammuttaessa on äärimmäisen tärkeää huomioida turvallisuus ja ampumisesta on hyvä ilmoittaa myös poliisille. Toki myös lähinaapurit on hyvä pitää tietoisina pyynnistä, jolloin vältytään tarpeettomilta väärinkäsityksiltä, Mutanen pohtii.

Lisääntymisaikaan tapahtuvan koirametsästyksen osalta Metsästäjäliitto neuvoo käyttämään tarkkaa harkintaa. Eläinsuojelullisista syistä poikueellisen naaraan tappamista tulee välttää. 
- Luolapyynnissä tulisi pitää varmistaa, että pyyntikohteessa on ainoastaan supikoiria. Kohteessa voi olla myös kettuja tai mäyriä, ja niiden osalta tulee huomioida rauhoitusajat, Mutanen muistuttaa.

Koiraa käytettäessä tulee huolehtia koirien irtipitoa koskevien säädösten noudattamisesta sekä siitä, etteivät koirat häiritse muuta lajistoa.  

Metsästysoikeudet säilyvät ennallaan

Vaikka supikoira ja muut edellä mainitut lajit eivät kuulu enää riistalajeihin, pätevät voimassa olevat metsästysvuokrasopimukset edelleen, mikäli ne ovat aikaisemmin pitäneet sisällään pyydettävät eläimet. Vanhoja sopimuksia koskee niiden tekohetken lainsäädäntö.
- Jos maaomistaja katsoo, ettei sopimus pidä sisällään vieraslajeja, hän voi olla yhteydessä metsästysseuraan. Maaomistajalla on nyt myös oikeus pyytää näitä haitallisia vieraslajeja, vaikka metsästysoikeus olisi metsästysvuokrasopimuksella luovutettu seuralle, Heli Siitari kertoo.

Jatkossa metsästysseurojen kannattaa sopimuksia tehdessä huomioida rauhoittamattomat- ja vieraslajit. 
- Erillinen sopiminen poistaa lopunkin tulkinnanvaraisuuden vieraslajien pyynnistä alueella. Kaikkien osapuolten on myös hyvä tietää, ketkä alueella liikkuu ja harjoittaa pyyntiä. Tärkeintä on, että vieraslajien pyynti toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti vastuullisuus huomioon ottaen, Siitari kiteyttää.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Pyyntisäännöksiin muutoksia 1. kesäkuuta alkaen

Riista.fi - 23.05.2019 - 14:48

Valtioneuvosto antoi tänään kaksi eläinten pyyntiin liittyvää asetusta. Toinen asetuksista koskee metsästysasetuksen muuttamista, toisessa säädetään vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Lajeja, joita uudet asetukset koskevat ovat muun muassa hirvieläimet, villisika ja naakka sekä haitallisiksi vieraslajeiksi määritellyt supikoira, minkki, piisami, rämemajava ja pesukarhu. Molemmat asetukset tulevat voimaan 1. kesäkuuta.

Metsästysasetukseen tehdyt muutokset tähtäävät muun muassa villisikakannan rajoittamiseen ja samalla afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisen estämiseen. Villisian metsästykseen saa jatkossa käyttää myös elävänä pyytävää loukkua tai muuta vastaavaa pyyntivälinettä. Loukun ja muun pyyntivälineen on oltava sellainen, että eläin mahtuu seisomaan ja makaamaan siinä luonnollisessa asennossa vahingoittamatta itseään. Loukku tulee lisäksi tarkastaa kahdesti vuorokaudessa.

Hirvieläintä ajavan koiran säkäkorkeusrajoitusta korotettiin metsästysasetuksessa nykyisestä 28 senttimetristä 39 senttimetriin; hirvieläinten metsästyksessä ei siis saa käyttää kytkemättömänä sellaista ajavaa koiraa, jonka säkäkorkeus on yli 39 senttimetriä. Kookkaampien koirien käyttäminen tehostaa pyyntiä ja tuo uusia koiraharrastajia mukaan hirvieläinten metsästykseen. Muutoksella tuetaan erityisesti valkohäntäpeuran kannanhallintaa.

Naakka lisättiin puolestaan metsästysasetuksessa lajeihin, joiden tappamiseen voi rakennuksen sisällä käyttää ilma-asetta. Muutos oli tarpeellinen, koska naakat hakeutuvat usein sisälle rakennuksiin. Naakan status muuttui viime vuonna rauhoitetusta linnusta rauhoittamattomaksi linnuksi.

Riistaeläimistä haitallisiksi vieraslajeiksi

Supikoira, minkki, piisami, rämemajava ja pesukarhu eivät enää jatkossa ole riistaeläimiä. Koska lajit on säädetty joko EU:ssa tai kansallisesti (minkki) haitallisiksi vieraslajeiksi, niiden pyyntiä ja tappamista koskevat kesäkuun alusta alkaen vieraslajilain säännökset. Muutos vaikuttaa muun muassa lajeja aiemmin koskeneisiin rauhoitusaikoihin, jotka nyt poistuvat. Lajien kaikkien yksilöiden pyydystäminen on siten kesäkuusta alkaen mahdollista ympäri vuoden.

Supikoiran ja muiden haitallisten vieraslajien pyydystämiseen ja tappamiseen sovelletaan pääasiassa samoja säännöksiä, jotka metsästyslain ja -asetuksen mukaan koskevat rauhoittamattomia eläimiä. Vaikka lajit eivät enää olekaan riistaeläimiä, sallitut pyyntivälineet ovat pääosin samoja kuin ennenkin. Esimerkiksi myrkyn tai sähköisten laitteiden käyttö eläinten pyyntiin on kiellettyä edelleen, ja supikoiran pyydystämiseen ei saa jatkossakaan käyttää rautoja. Minkin ja piisamin pyydystämisessä heti tappavat raudat ovat edelleen sallittuja, ja rämemajavan pyydystämisessäkin saa käyttää vedenalaisia heti tappavia rautoja.

Myös eräät uudet pyyntivälineet ovat jatkossa sallittuja. Näitä ovat esimerkiksi yöammuntaa varten tarkoitetut tähtäyslaitteet, keinotekoiset valonlähteet sekä ääntä synnyttävät koneelliset laitteet. Supikoiran tai muun haitallisen vieraslajieläimen saa lisäksi lopettaa ampumalla sen pyydystysloukkuun ilman, että ampumiseen tarvitaan metsästyslain mukainen lupa 150 metriä lähempänä olevien rakennusten omistajilta tai haltijoilta. Ampumalla lopetettavia eläimiä jouduttaisiin muuten kuljettamaan pitkiäkin matkoja, mikä aiheuttaisi eläimille tarpeetonta kärsimystä.

Haitallisten vieraseläinten pyydystämiseen ei vaadita metsästyskorttia. Eläimiä saa silti jatkossakin pyydystää vain, jos tuntee lain vaatimukset ja osaa toimia niiden mukaisesti. Eläin on aina lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti, ja lopetuksen saa tehdä vain henkilö, jolla on siihen riittävät tiedot ja taidot. Pyydystämisestä tai tappamisesta ei saa myöskään aiheutua vaaraa ihmisille eikä koti- tai riistaeläimille. Pyydystettävä eläinlaji täytyy lisäksi tunnistaa varmuudella, ja pyytäjän tulee tuntea sallitut pyyntivälineet ja -menetelmät. Säännösten rikkominen on rangaistavaa.

Asiakirjat liitteineen: https://valtioneuvosto.fi/paatokset/istunto?sessionId=0b00908f80622549

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
vanhempi hallitussihteeri Teemu Nikula, puh. 050 3315 128 (metsästysasetus)
lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen, puh. 029 516 2456 (vieraslajiasetus)

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskuksen Rannikko-Pohjanmaan toiminta-alueella ilmoitetaan haettavaksi RIISTASUUNNITTELIJAN toimi

Riista.fi - 21.05.2019 - 08:33

Suomen riistakeskuksen Rannikko-Pohjanmaan alueella toimii 8 ruotsinkielistä riistanhoitoyhdistystä. Alueen erikoisosaamista ovat hylkeet ja rannikkoa koskevat aiheet. Riistasuunnittelijan tehtävään kuuluu myös valtakunnallisia riistanhoitoyhdistysten tukemistehtäviä ja alueellisia riistatalouden suunnittelu- ja neuvontatehtäviä, sidosryhmäyhteistyötä sekä erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoitamista. Henkilöltä edellytetään käytännön kokemusta sekä ruotsin- että suomenkielisistä tehtävistä.

Toimen sijoituspaikkana on Suomen riistakeskuksen Rannikko-Pohjanmaan aluetoimisto Vaasassa/Mustasaaressa.

Tehtävän hoitaminen edellyttää:

  • alalle soveltuvaa ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkintoa
  • hyvää riistanhoitoyhdistystoiminnan ja hallinnon tuntemusta
  • riistatalouden ja metsästyksen tuntemusta
  • suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa
  • hyvää ruotsin ja englannin kielen taitoa
  • neuvottelutaitoa ja yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyä
  • valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen
  • valmiutta kehittää riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota

Toimen palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja toimi on otettava vastaan viimeistään 1.11.2019.

Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 14.6.2019 klo 16.00 mennessä sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi.

Lisätietoja antavat:

Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, puh. 029 431 2104, sauli.harkonen@riista.fi

Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 029 431 2105, jarkko.nurmi@riista.fi

Apulaisjohtaja Jari Pigg, puh 029 431 2102, jari.pigg@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus hakee SUUNNITTELIJAA

Riista.fi - 21.05.2019 - 08:02

Suomen riistakeskukseen haetaan suunnittelijaa määräaikaiseen työsuhteeseen 1.8.2019-31.7.2020. Hyvinvointia riistasta – Välmående av vilt -hankkeessa toimivan suunnittelijan tehtävänä on tukea hankkeeseen valittuja pilottimetsästysseuroja ja -seurueita valkohäntäpeuran metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä erityisesti pohtia valkohäntäpeuran metsästyksestä saatavia hyötyjä metsästysseuralähtöisesti. Pilottiseurat sijoittuvat Suomen riistakeskus Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Satakunnan, Etelä-Hämeen ja Pohjois-Hämeen alueille.

Suunnittelijan tehtäviin tulee kuulumaan

  • toimia ensisijaisesti hankkeeseen osallistuvien metsästysseurojen asiantuntija-apuna
  • metsästysseurojen ja -seurueiden tukeminen vierasmetsästyskäytäntöjen kehittämisessä ja peuranlihan myymiseen ja jalostamiseen liittyvissä toiminnoissa
  • osallistuminen hankkeeseen liittyvien työpajojen, tapahtumien ja koulutustilaisuuksien järjestämiseen
  • osallistua yleisesti pienten hirvieläinkantojen hyödyntämisen kehittämiseen osana Suomen riistakeskuksen toimintaa

Tehtävän sijoituspaikkana on sopimuksen mukaan Suo- men riistakeskuksen aluetoimisto ensisijaisesti Turussa tai Helsingissä.

Tehtävän hoitaminen edellyttää

  • korkeakoulututkintoa mielellään luonnonvara-alalta
  • riistatalouden ja metsästyksen hyvää tuntemusta
  • suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa
  • neuvottelutaitoja ja yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyä sekä valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen hankealueella

Palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja tehtävä on otettava vastaan 1.8.2019 tai sopimuksen mukaan.

Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 31.5.2019 klo 16.00 mennessä ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus/Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 HELSINKI. Kuoreen merkintä: Suunnittelija.

Lisätietoja antavat

Viestintäpäällikkö Klaus Ekman, puh. 029 431 2103, klaus.ekman@riista.fi

Hankkeen projektipäällikkö Mikael Wikström, puh. 029 431 2123, mikael.wikstrom@riista.fi

Riistapäällikkö Mikko Toivola, puh. 029 431 2341. mikko.toivola@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer