slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Metsästysuutiset

Luke: Läntisessä Suomessa aloitetaan ensi vuonna tehostettu susikannan seuranta, mediatilaisuuden nauhoite katsottavissa

Riista.fi - 33 min 55 s sitten

Syksyn 2018 budjettiriihessä on myönnetty lisärahoitus läntisen Suomen susikannan seurantaan. Rahoitus on käytettävissä vuoden 2019 alusta alkaen, ja se mahdollistaa muun muassa alueella liikkuvien susien seurannan pannoitusten avulla. Pannoitukset kaavaillaan toteutettavaksi kevättalvella 2019.

Pannoituksia ja niihin liittyviä epävarmuustekijöitä on käsitelty sidosryhmätilaisuuksissa. Valtaosassa Länsi-Suomea maanomistuksesta on pilkkoutunut, mikä muodostaa haasteen liikkumis- ja metsästyslupien saamiselle pannoituksen kannalta riittävän laajalta alueelta. Suomen riistakeskus ja Luke selvittävät parhaillaan, saadaanko lupia, ja lopputulos tulee vaikuttamaan merkittävästi projektin etenemiseen. Lupaprosessin tuloksesta kerrotaan, kun se on saatu päätökseen. Pannoituksen onnistuminen edellyttää myös riittävän kattavaa ja paksua lumipeitettä.

Medialle järjestettiin tiedotustilaisuus Seinäjoella 8.10.2018.

  • Tilaisuuden avaus ja Luonnonvarakeskuksen puheenvuoro, viranomaispalveluiden ohjelmapäällikkö Sirpa Thessler, Luonnonvarakeskus (Luke
  • Läntisen Suomen susien pannoitukset, mitä pannoitusten onnistuminen edellyttää ja mitä epävarmuustekijöitä niihin liittyy, tutkimusprofessori Ilpo Kojola, Luke
  • Pannoitusten hyödyt, riistapäällikkö Mikael Luoma, Suomen riistakeskus
  • Median kysymykset

Tilaisuus on katsottavissa Luken YouTube-kanavalta, kolme ohjelman mukaista esitystä ja kysymysosuus ovat videolla omina osioinaan peräkkäin. Voit myös valita haluamasi esityksen klikkamalla alla olevan videokuvan vasemmassa ylänurkassa olevaa ikonia (kolme valkoista viivaa alekkain + 1/4).

Susien seurantaan myönnetyn lisärahoituksen taustalla on susikannan painopisteen siirtyminen Länsi-Suomeen. Susien merkinnän tavoitteena on muun muassa koirien ja muiden kotieläinten suojaaminen sekä seuranta- ja tutkimustiedon keruu läntisen Suomen kannanhoitoalueella elävistä susista. Luke (RKTL vuoteen 2015) on varustanut lähetinpannalla 182 sutta vuosina 1998–2018, mutta vain muutama yksilö on pannoitettu Länsi-Suomessa.

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmässä käsiteltiin koiravahinkojen ehkäisemistä

Riista.fi - 15.10.2018 - 08:38

Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmä keskittyi ensimmäisessä kokouksessaan susien aiheuttamiin koiravahinkoihin ja niiden ehkäisemiseen. Aihe on ajankohtainen näin hirvenmetsästyskauden kynnyksellä.

Metsästyskoirien omistajien on syytä kiinnittää erityisesti metsällä ollessaan huomiota mahdollisiin koiran ja suden kohtaamisiin ja koiravahinkojen ennaltaehkäisyyn. Kokouksessa korostettiin koiravahinkojen ehkäisyn koostuvan useista erilaisista toimista ja toisaalta olevan alueesta riippuen erilaista. Valmisteluryhmälle esiteltiin alustuksessa ennakoivia keinoja ja kokemuksia, joilla susivahinkoja voidaan ehkäistä.

Ensisijainen tapa ehkäistä metsästyskoiravahinkoja on kartoittaa ennen metsästystä alueella mahdollisesti liikkuvat sudet. Metsästäjät voivat hyödyntää tässä esimerkiksi riistahavainnot.fi-palveluun koottua seurantatietoa susista. Palvelussa on muun muassa paikkatietoa Itä-Suomessa pannoitetuista susista, ja noilta alueilta onkin saatu palvelusta hyvää palautetta. Myös Tassu-järjestelmästä riistahavainnot.fi-palveluun tulevaa havaintotietoa voi hyödyntää susien aiheuttamien riskien arviointiin.

On lisäksi hyvä muistaa, että myös tunnettujen reviirialueiden ulkopuolella saattaa liikkua susia. Suunnitellun metsästysalueen kiertäminen suden jälkien varalta on lumisina aikoina tehokas keino välttää suden ja koiran kohtaaminen. Jos alueelle menee suden jälkiä enemmän kuin tulee pois, koiraa ei kannata päästää vapaaksi. Täyttä varmuutta suden mahdollisesta läsnäolosta on maasto-olosuhteissa kuitenkin vaikea saada.

Vahinkoja voidaan tietyissä tapauksissa ehkäistä myös seuraamalla koiran liikkeitä GPS-seurantapantaa käyttämällä ja pyrkimällä pitämään koiran välimatka ihmisiin lyhyenä. Koiran sijainnista tiedottaminen muillekin metsästysseurueen jäsenille parantaa mahdollisuuksia pelastaa koira mahdollisessa suden hyökkäyksessä. Metsästyskoiraa ei ole myöskään syytä jättää etenkään susien reviirialueilla yöksi metsään.

Hankeaihioita koiravahinkojen ehkäisyyn

Valmisteluryhmässä keskusteltiin myös koirien suojaamiseksi käytettävistä pannoista ja liiveistä. Sen lisäksi, että liivien on tarkoitus suojata susilta, niissä käytetään huomiovärejä, jotka parantavat koiran turvallisuutta maastossa etenkin tiheän tieverkoston alueella. Keskusteluissa nousi esille myös tarve edistää liivien teknistä kehitystä. Esimerkiksi liiviin kiinnitettävän live-kameran käytön mahdollisuutta pidettiin varteenotettavana kehityskohteena.

Oleellisena asiana nähtiin myös vahinkojen ennaltaehkäisyyn liittyvä viestintä. Erityisen tärkeänä pidettiin vertaisviestinnän eli reviirialueilla metsästävien henkilöiden asiantuntijuuden hyödyntämistä. Mahdollisen viestinnällisen hankkeen tavoitteena olisikin tähän liittyvän kokemustiedon kerääminen ja jakaminen ja koiravahingoilta suojaavien käytäntöjen edistäminen sitä kautta.

Susikannan hoitosuunnitelman päivitystyö jatkuu seuraavaksi susien aiheuttamien kotieläinvahinkojen tarkastelulla.

Susikannan ohjaus- ja valmisteluryhmän asettamispäätös (28.8.2018)
Kts. myös Suomen riistakeskuksen tiedote: Koiravahinkojen ennaltaehkäisy tärkeää susialueilla (25.9.2018)

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriössä:
Sami Niemi, neuvotteleva virkamies, p. 029 516 2391, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Vesa Ruusila, erätalousneuvos, p. 029 516 2051, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM vahvisti tulevan metsästyskauden ilveskiintiön

Riista.fi - 15.10.2018 - 08:37

Maa- ja metsätalousministeriö on antanut asetuksen poikkeusluvalla sallittavasta ilveksen kannanhoidollisesta metsästyksestä kaudella 1.12.2018–28.2.2019. Ilveskiintiö (205) on viime vuotta (404) reilusti pienempi, ja metsästystä suunnataan erityisesti sellaisille alueille, joilla ilveskanta on tiheämpi ja suhteellisen vakaa edellisvuosiin verrattuna.

Poronhoitoalueella, jossa metsästys on ollut mahdollista jo lokakuun alusta, poikkeuslupien määrää ei rajoiteta. Myöskään mahdollisia merkittäviä vahinkoja tai vahingonuhkaa aiheuttavien yksilöiden poistamiseksi myönnettäviä poikkeuslupia ei rajoiteta.

Tavoitteena kannan laskun tasoittuminen

Suomessa on tällä hetkellä Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 1865–1990 yli vuoden ikäistä ilvestä eli noin 21 prosenttia vähemmän kuin viime syksynä (2 355–2 495). Kannan kasvun taittuminen selittyy todennäköisesti sillä, että vuosia jatkuneen tavoitteellisen metsästysverotuksen vaikutukset ovat alkaneet nyt tulla näkyviin. Kiintiön pienentämisellä pyritään kannan laskun tasoittumiseen.

Päätöksellä tähdätään muualla kuin poronhoitoalueella noin 11 prosentin verotusasteeseen, kun vastaava luku viime vuonna oli 17,4 prosenttia. Lupien käyttöaste on yleensä korkea.

Poikkeuslupia myönnetään erityisesti tihentymäalueille

Ilveskanta ei ole viime vuoteen verrattuna kasvanut millään Suomen alueella, mutta kannan lasku on ollut tietyillä alueilla muita alueita loivempaa tai pysynyt lähes edellisen vuoden tasolla. Tällaisia alueita on erityisesti Etelä-Savossa, Kaakkois-Suomessa, Pohjois-Hämeessä, Rannikko-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Suomen Riistakeskuksen tulee asetusmuistion mukaan suunnata metsästystä erityisesti näille alueille.

Hieman enemmän kanta on laskenut Oulun seudulla ja Satakunnassa, ja eniten Kainuussa, Keski-Suomessa, Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa.

Poronhoitoalueella ilveskannan koon arvioidaan hieman laskeneen edellisestä vuodesta, joskin alueen kanta-arvioon liittyy muuta maata enemmän epävarmuustekijöitä.

Vuotta vanhempien ilvesten arvioitu yksilömäärä ennen metsästyskautta vuosina 2004–2018 koko Suomessa. Lähde: Luonnonvarakeskus.

MMM:n asetus poikkeusluvalla sallittavasta ilveksen metsästyksestä metsästysvuonna 2018–2019
Ilvesmuistio 2018-2019

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Jussi Laanikari, p. 040 733 6229, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvieläinten metsästysaika piteni kauden loppupäästä

Metsästäjäliitto - 12.10.2018 - 13:21
Kuva: Erkki Talvitie

Hirvenmetsästys koiralla ja ajoketjussa alkaa lauantaina 13.10. koko maassa. Seuruejahti on Suomessa hyvin organisoitua ja vastuullista. Turvallista jahtia -esitteiden avulla tärkeimmät ohjeet on helppo kerrata.

Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella hirvijahti jatkuu lauantaina kiimarauhoituksen jälkeen. Muualla maassa hirviä on voinut ampua vahtimalla jo syyskuun alusta. Tällä kaudella on lupia käytössä viime vuotta enemmän: 54 653 hirven ja 44 300 valkohäntäpeuran pyyntilupaa.

Hirvijahtia voi jatkaa ilman koiraa 1.– 15.1. ja valkohäntäpeuran metsästystä voi jatkaa ilman koiraa 1.2.–15.2. Suosittelemme kuitenkin, että hirvieläinten jahti olisi saatu päätökseen jo aiemmin.

Turvallista jahtia

Hirvenmetsästykseen osallistuu Suomessa vuosittain yli 100 000 metsästäjää. Hirvieläinten pyynti on Suomessa hyvin suunniteltua, johdettua ja vastuullisesti toteutettua.

Turvallisuuden edistämiseksi Metsästäjäliitto on koonnut hirvijahdin hyvät toimintatavat Turvallista jahtia -esitteeseen. Tulosta Turvallista jahtia -esite omalle seurueellesi täältä.

Turvallisuutta lisää myös koiratutkapaikannusohjelmien sijaitien avoin jakaminen. Koirien lisäksi myös koiranohjaajien ja passien sijainnit on hyvä jakaa, jotta myös lähialueella metsästävät osaavat ennakoida jahdin etenemistä.

Turvallisesti tiellä

Hirvijahdin käynnistyminen lisää myös hirvikolarin riskiä. Jahdin ollessa käynnissä on hyvä varoittaa autoilijoita. Myös metsästäjien tulee olla tarkkana jahtipaikalle ajaessa ja sieltä pois lähtiessä, sillä juuri aamu- ja iltahämärissä onnettomuusriski on suurimmillaan.

Peurakolareiden vähentämiseksi Suomen riistakeskus suosittelee painottamaan peurojen metsästystä alkukauteen.

Kategoriat: Metsästysuutiset

#MennäänMetsälle-kuvakisan voittajat on arvottu

Metsästäjäliitto - 12.10.2018 - 12:32
Instagram-käyttäjä @nordicshot osallistui kisaan tällä kuvalla ja arvottiin kolmen palkitun joukkoon.

Metsästäjäliitto järjesti Instagramissa metsäaiheisen kuvakilpailun osana Ylen Mennään Metsään -kampanjaa. Kilpailun ideana oli lisätä metsässä liikkumista ja kertoa kuvien kautta, miten hieno harrastus metsästys on. Kisan voittajat on nyt arvottu.

Kuvakilpailuun osallistui Instagramissa suuri määrä kuvia. Kisaan osallistumista varten kuvatekstiin piti lisätä tunniste #MennäänMetsälle ja käyttäjän tuli seurata Metsästäjäliiton Instagram-tiliä @metsastajaliitto1921. Arpaonni suosi kisassa Instagram-käyttäjiä @tuntsalainen (Pasi Heimonen), @viljat_ (Vilja Turppa) ja @nordicshot (Toni Yrjänne). Onnea voittajille! Voitosta ja palkinnoista on ilmoitettu heille henkilökohtaisesti.

Kaikkiin kisaan osallistuneisiin kuviin voi tutustua Instagramissa tunnisteella #MennäänMetsälle. Kuvista välittyy hienoja metsästystunnelmia ja upeita metsämaisemia. Kiitos kaikille osallistuneille, mennään metsälle!

Käyttäjän @tuntsalainen kuvassa poseeraa suomenpystykorva saaliinsa kanssa.

Käyttäjän viljat_ kuvassa ollaan Käsivarressa riekkojahdissa.

Käyttäjän @nordicshot otoksessa on hirvijahtitunnelmaa parhaimmillaan.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Alkusyksyn valkohäntäpeurasaalis selvästi aiempaa suurempi

Riista.fi - 11.10.2018 - 10:30

Lounais-Suomessa runsastunutta valkohäntäpeurakantaa pyritään pienentämään tehostetulla metsästyksellä. Alkukauden aikana valkohäntäpeuroja on kaadettu ennätysmäärä.

Lokakuun 9. päivään mennessä ilmoitettu peurasaalis on kaikkiaan 6 800 yksilöä. Eniten peuroja on kaadettu Varsinais-Suomessa. Alkukauden peurasaalis koko maassa on noin 2 700 yksilöä suurempi kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Saalis on suositellun mukaisesti naarasvoittoinen.

Valkohäntäpeurakanta ja -saalis painottuvat Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Etelä-Hämeen, Satakunnan ja Pohjois-Hämeen riistakeskusalueille. Tavoitteena on pienentää runsastunutta kantaa tehostetulla metsästyksellä. Etenkin alkukauden saaliin lisäämisen arvioidaan vähentävän peurakolareita, joita sattuu yleensä eniten loka-marraskuussa.

Valkohäntäpeura on lounaisen Suomen tärkein riistaeläin. Kuluvalla metsästyskaudella koko maassa tavoitellaan yli 55 000 yksilön kokonaissaalista.

Valkohäntäpeurojen metsästys vahtimalla alkoi syyskuun alussa. Muut metsästystavat, kuten koirien käyttö ja eläinten ajaminen tulivat sallituiksi syyskuun viimeisestä lauantaista alkaen. Metsästysaika jatkuu ensimmäistä kertaa helmikuun puoleenväliin saakka, joskin koiran käyttäminen on kiellettyä tammikuun lopun jälkeen. Metsästysajan pidentämisellä tavoitellaan lisäystä saalismäärään.

 

 

 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Syksyn 2018 hirvieläinten metsästyskaudella Kaakkois-Suomessa pyyntilupien määrä viime vuoden tasolla

Riista.fi - 09.10.2018 - 12:22

Suomen riistakeskus Kaakkois-Suomen alueelle on myönnetty tulevalle metsästyskaudelle 2820 hirven pyyntilupaa. Lupamäärä on edellisvuoden tasolla. Paikallista  vaihtelua on kuitenkin alueen sisällä.

Yksi pyyntilupa oikeuttaa metsästämään joko yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa.  Pyyntiluvissa on mukana ns. ”reservilupia”, joilla metsästysmäärä pystytään paikallistasolla sovittamaan hirvitilanteen mukaan metsästysaikana saatujen hirvihavaintojen perusteella.  Tarkoitus on saattaa hirvitiheydet asetettuihin tavoitteisiin metsästyksen jälkeen.

Viime vuosina pyyntilupien käyttöaste on ollut n. 83 – 90 %, joten arvioitu saalis tulee olemaan noin 3000 hirveä.

Kaakkois-Suomen alueellisen riistaneuvoston asettama metsästyksen jälkeinen hirvitiheystavoite hirvitalousalueille on 2,5 -3,0 hirveä tuhannella hehtaarilla laskettuna koko maapinta-alaa kohden. Kaakkois-Suomen alueesta Ruokolahden-Imatran, Rautjärven ja Parikkalan riistanhoitoyhdistysten alueet kuuluvat Etelä-Savon puolelta olevien alueiden kanssa yhteiseen hirvitalousalueeseen, jolle Etelä-Savon alueellinen riistaneuvosto on asettanut metsästyksen jälkeiseksi hirvitiheystavoitteeksi  tuon samna tavoitteen eli 2,5 – 3,0 hirveä tuhannella hehtaarilla.

Vuonna 2017 Kaakkois-Suomessa metsästettiin kaikkiaan 3026 hirveä. Vuonna 2017 myönnettiin 2078 pyyntilupaa ja lisäksi uusia pyyntilupia 8,5 lupaa ihmisravinnoksi kelpaamattomien tilalle eli käytössä oli 2806,5 pyyntilupaa.  Pyyntilupien käyttöaste oli tuolloin 83 %.

Pyyntiluvat on tänä vuonna myönnetty 36 eri hakijalle. Käytännössä hirvenmetsästykseen osallistuu yli 300 erillistä hirvenmetsästysseuraa, -seuruetta tai hirviryhmää.

Täysipainoinen hirvenmetsästys alkaa tänä vuonna lauantaina 13.10.2018 ja päättyy 15.1.2019. Aikavälillä 1.1.-15.1.2019 metsästys on sallittu vain ilman koiraa. Vahinkojen estämiseksi hirveä on saanut kuitenkin metsästää ainoastaan vahtimalla pellolta jo syyskuun 1. päivästä lokakuun toista lauantaita edeltävään päivään.

Valkohäntäpeurakanta on alueella kasvussa ja sen pyyntiin on myönnetty kaikkiaan 674 pyyntilupaa. Viime metsästyskauden aikana pyyntilupia oli 532 ja saaliiksi saatiin 356 valkohäntäpeuraa. Valkohäntäpeuran osalta metsästys jatkuu 15.2.2019 asti. Aikavälillä 1.2. – 15.2.2019 metsästys on sallittu vain ilman koiraa. Vahinkojen estämiseksi valkohäntäpeuraa on saanut kuitenkin metsästää vain vahtimalla syyskuun 1. päivästä syyskuun viimeistä lauantaita edeltävään päivään.

Kaakkois-Suomen alueella esiintyy myös metsäkaurista, mutta sen pyyntiin ei tarvita pyyntilupaa. Metsäkauriin metsästys alkoi 1.9.2018 ja päättyy 15.2.2019. Aikavälillä 1.2.-15.2.2019 metsästys on sallittu vain ilman koiraa. Lisäksi metsäkaurisuroksia voidaan metsästää 16.5. – 15.6.2019. Viime metsästyskaudella metsästettiin kaikkiaan 371 metsäkaurista.

Lisätietoja: riistapäällikkö Erkki Kiukas, puh. 029 431 2221

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvijahti alkaa täysimittaisesti ensi lauantaina

Riista.fi - 09.10.2018 - 09:00

Hirven varsinainen metsästysaika alkaa lokakuun toisena lauantaina. Lapissa sekä Kuusamossa ja Taivalkoskella alkaa tuolloin metsästyskauden toinen jakso hirvien kiimarauhoituksen jälkeen. Muualla maassa vahtimismetsästyksen lisäksi koira- ja ajometsästys tulevat sallituiksi. Pyyntilupia on monin paikoin käytettävissä viime vuotta enemmän.

Sekä hirven että etenkin valkohäntäpeuran pyyntilupamäärät nousivat edelliseen vuoteen nähden. Syksyn ja talven jahdeissa on käytössä 54 653 hirven pyyntilupaa ja 44 300 valkohäntäpeuran pyyntilupaa.  Yhdellä pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.

Hirvieläinten metsästysaikoja jatkettiin kauden loppupäästä. Hirveä saa nyt metsästää ilman koiraa tammikuun alusta 15. päivään tammikuuta saakka. Vastaavasti valkohäntäpeuraa saa metsästää ilman koiraa helmikuun alusta 15. päivään helmikuuta saakka.

Luonnonvarakeskuksen tuottamien arvioiden mukaan hirvikannan kasvu pysähtyi viime kauden metsästyksellä. Hirvikanta on kuitenkin edelleen osalla alueista tavoitetasoa tiheämpi.  Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa 68 000–85 000 yksilön talvikantaan. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan hirvikanta oli viime metsästyskauden jälkeen 76 500–101 000 hirveä. Syksyn metsästyksellä tähdätään hirvikannan saamiseen tavoitellulle tasolle.

Valkohäntäpeuran metsästys on ollut sallittua täysimittaisesti syyskuun viimeisestä lauantaista lähtien. Metsästyksen tavoitteena on pienentää Etelä- ja Lounais-Suomessa viime vuosina runsastunutta valkohäntäpeurakantaa.

–Peurakolareiden vähentämiseksi peurojen metsästystä suositellaan painotettavan erityisesti alkusyksyyn, jotta peuroja olisi liikenteessä vähemmän loppusyksyllä, Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Saalistiedot ajantasaisesti Oma riistaan

Metsästysseuroja ja -seurueita suositellaan kirjaamaan tiedot kaadetuista eläimistä sekä metsästyksen yhteydessä tehdyistä hirvihavainnoista mahdollisimman ajantasaisesti sähköiseen Oma riista -palveluun. Näin hirvisaaliin ja -havaintojen kertymistä oman metsästysalueen ympäristössä voidaan seurata ja käyttää kertyvää tietoa metsästyksen suunnittelussa hyödyksi.

Aluetason tilannetietoa hirvenmetsästyksen etenemisestä voi seurata kaikille avoimesta www.riistahavainnot.fi -palvelusta.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Karhunmetsästys itäisellä poronhoitoalueella on päättynyt

Riista.fi - 06.10.2018 - 16:51

MÄÄRÄYS

Asianumero 186/04.02.00/2018

Suomen riistakeskus määrää tällä päivämäärällä karhunmetsästyksen lopetettavaksi itäiseltä poronhoitoalueelta metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (452/2013) 8 §:n 4 momentin nojalla, koska poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä metsästysvuonna 2018–2019 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (496/2018) 2 §:n mukainen alueellinen kiintiö, 75 karhua, on saatu saaliiksi.

Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 8 §:n 4 momentin nojalla metsästyksen lopettamisen katsotaan tulleen metsästäjien tietoon kolmen päivän kuluttua määräyksen antamisesta.

 

SUOMEN RIISTAKESKUS
Julkiset hallintotehtävät

 

Sauli Härkönen
julkisten hallintotehtävien päällikkö

 

Harri Norberg
esittelijä, erikoissuunnittelija

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvimerkki!-kampanjakiertue muistuttaa hirvivaarasta

Metsästäjäliitto - 05.10.2018 - 10:10

Hirvikolareiden vähentämiseen tähtäävä Hirvimerkki!-kampanja alkaa tänään perjantaina 5.10. Helsingissä. Ensi viikolla kampanjakiertue kulkee halki Suomen.

Hirvimerkki!-kampanjan tavoitteena on kouluttaa autoilijoita ennakoimaan hirvikolareita, kehittää uusia tapoja varoittaa riskialueista sekä opastaa kuinka toimia kolarin sattuessa.

Kampanjan avaustilaisuus pidetään Narinkkatorilla Helsingin Kampissa tänään 5.10. kello 12–14. Ensi viikon aikana kiertue kulkee lännestä itään pysähtyen Shell HelmiSimpukka -asemilla Porissa, Hämeenlinnassa, Muuramessa, Liperissä ja Savonlinnassa. Päivittäistä ohjelmaa järjestetään kello 11–17, tervetuloa mukaan!

Kiertueella on mahdollisuus keskustella asiantuntijoiden kanssa onnettomuuksien ehkäisystä ja oikeasta toiminnasta kolaripaikalla. Kiertueen päätähtenä toimii herra Hirvi, eli täysikokoinen uroshirvi, jonka mittasuhteita pääsee katsomaan tuulilasin takaa.

Suomen autokoululiiton, Suomen Metsästäjäliiton ja Trafin Hirvimerkki!-kampanja on toteutettu vuosittain vuodesta 2015 lähtien. Mukana kampanjassa tänä vuonna ovat myös Shell HelmiSimpukka, St1 Oy, Volvo Cars, Volvo Trucks Suomi ja V-Traffic.

Tapahtumapaikat päivittäin kello 11–17:
  • Ma 8.10. Shell HelmiSimpukka Pori, Noormarkku
  • Ti 9.10. Shell HelmiSimpukka Hämeenlinna, Iittala
  • Ke 10.10. Shell HelmiSimpukka Muurame
  • To 11.10. Shell HelmiSimpukka Liperi, Ylämylly
  • Pe 12.10. Shell HelmiSimpukka Savonlinna, Miekkoniemi
Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Vieraslajieläinten torjuntaa esitetään tehostettavaksi

Riista.fi - 04.10.2018 - 08:11

Vieraslajien torjunnassa tulisi maa- ja metsätalousministeriössä valmistellun lakiesityksen mukaan voida käyttää samoja keinoja, joilla metsästyslain mukaan saadaan pyydystää ja tappaa rauhoittamattomia eläimiä. Supikoira, piisami, rämemajava ja pesukarhu esitetään samalla poistettavaksi metsästyslain pyyntirajoitusten piiristä. Kultasakaali esitetään puolestaan lisättäväksi riistalajeihin.

Esitysluonnos vieraslaji- ja metsästyslakien muuttamisesta on lähetetty lausuntokierrokselle, ja määräaika lausuntojen antamiselle päättyy 8.11.2018.

Supikoira, piisami, rämemajava ja pesukarhu on EU:ssa säädetty haitallisiksi vieraslajeiksi, joiden torjumiseksi on oltava tehokkaita keinoja. Perusteluna kultasakaalin lisäämiselle riistalajiksi on puolestaan se, että riistalajina sen kantaa voitaisiin säädellä, jos se asettuu tulokaslajina Suomeen. Laji on viime vuosikymmeninä levinnyt Kaakkois- ja Keski-Euroopasta kohti pohjoista muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.

–Vieraslajit, kuten supikoira, aiheuttavat luonnossa levitessään suurta haittaa Suomen alkuperäiselle eläinkunnalle. Siksi tehokkaat keinot niiden torjumiseksi ovat tarpeen, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vieraslajia pidetään haitallisena erityisesti, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Tulokaslajit taas leviävät luonnostaan uusille alueille, eivätkä niitä koske vieraslajilainsäädännön säännökset.

Valtioneuvoston asetuksella tulisi lisäksi esityksen mukaan voida säätää metsästyslainsäädäntöä tehokkaammista vieraslajien pyyntikeinoista samoin kuin pyyntikeinojen rajoittamisesta jonkin vieraslajin osalta.

Lausuntopyyntö liitteineen
Lisää tietoa vieraslajeista: vieraslajit.fi

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriössä:

vieraslajilain osalta lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen, p. 029 516 2456

metsästyslain osalta, erityisasiantuntija Jussi Laanikari, p. 040 7336 229

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliitolle koiraturvallisuuden parantaminen keskeistä susikannan hoitosuunnitelman päivitystyössä

Metsästäjäliitto - 03.10.2018 - 15:48

 

Metsästäjäliitto pitää tärkeänä, että ongelmia ja haittoja aiheuttaviin susitilanteisiin voidaan jatkossa puuttua nopeasti ja tehokkaasti. Poikkeuslupakäsittelyn hitaus ja lupaperusteiden epäselvyys tulee korjata susikannan hoitosuunnitelman päivitystyössä. Metsästysharrastuksen näkökulmasta on oleellista kehittää uusia ratkaisuja koiraturvallisuuden parantamiseksi.

Suomen susikannan hoitosuunnitelman päivittämiseen tähtäävä laajapohjainen hanke käynnistyi aloitusseminaarilla perjantaina 28.9.2018. Suomen Metsästäjäliiton lisäksi tilaisuuteen osallistui hankkeen ohjaus- ja valmisteluryhmien jäseniä Luonnonvarakeskuksesta, Luonto-Liitosta, Metsähallituksesta, MTK:sta, Paliskuntain yhdistyksestä, Poliisihallituksesta, Suomen luonnonsuojeluliitosta, Suomen Kennelliitosta, Suomen riistakeskuksesta sekä maa- ja metsätalousministeriöstä.  

Metsästäjäliiton valmisteluryhmän edustana toimivat hallituksen jäsen Antti Kuivalainen ja ohjausryhmän edustajana toiminnanjohtaja Heli Siitari. Metsästäjäliitto on ollut yksi keskeinen toimija susiasioissa ja liitolle on muodostunut vahva tilannekuva suden aiheuttamista ongelmista.
- Susikannanhoidon onnistumisen kannalta on tärkeää saavuttaa paikallisten ihmisten luottamus, että ongelmiin ja haittoihin puututaan nopeasti ja vahinkoja ennalta ehkäistään. Tämä tavoite on kirjattu myös hoitosuunnitelmaan, kertoo Heli Siitari.

Selkeyttä poikkeuslupaprosessiin

Metsästäjäliitto edellyttää, että Suomen susikannan hoitosuunnitelman päivittämisessä huomioidaan nykyisen asetuksen mukaisen sudenmetsästyksen suurimmat ongelmat, poikkeuslupakäsittelyn hitaus ja lupaperusteiden epäselvyys.
- Lupien hakemenettely on tällä hetkellä epäselvä ja kallista. Metsästäjät pitävät epäoikeudenmukaisena lupahakuun liittyvän hallinnollisen maksun ja metsästysmaksujen perimistä, kuvaa Antti Kuivalainen.

Metsästäjät toteuttavat poliisin pyynnöstä suurriistavirka-aputehtävät (SRVA). Suden osalta tämä tarkoittaa piha-alueilla ja karjatiloilla liikkuvien susien karkottamisia ja lopetustehtäviä. Poliisi on vahvistanut keväällä 2018 valtakunnallisen ohjeen SRVA-tehtävien toteuttamisen periaatteista.
- Ohje on selkeä ja toimiva ja se otettava pikaisesti käyttöön valtakunnallisesti, kommentoi Kuivalainen.

Päivitystyössä haettava ratkaisuja koiravahinkoihin

Metsästysharrastuksen näkökulmasta keskeinen ongelma on koiraturvallisuus. Susikohtaamisissa on menetetty vuosittain useita kymmeniä metsästyskoiria. Lisäksi on ollut lukemattomia tilanteita, joissa koira on saatu pelastettua viime hetkellä. Metsästäjät ovat nyt hyvin varovaisia laajahakuisten koirien käytössä.
- Susitilanne tulee vaikeuttamaan hirvieläinmetsästystä jo tällä metsästyskaudella, toteaa Kuivalainen.

Koiraturvallisuuden parantamiseen ei ole nyt hetkellä toimivaa ratkaisua.
- Pantasusien paikkatiedossa on tällä hetkellä liian pitkä viive, eivätkä niin sanotut susiliivit ole osoittautuneet toimivaksi ratkaisuksi. On tärkeää, että päivitystyössä etsitään toimivia ratkaisuja koiravahinkojen ennaltaehkäisyyn. Kehitystyötä ei kuitenkaan saa maksattaa metsästäjillä, painottaa Kuivalainen.

Metsästäjäliitto pitää oleellisena, että metsästäjien tekemälle tärkeälle yhteiskunnalliselle työlle, kuten hirvikannanhoidolle ja suurriistavirka-aputehtäville, on järkevät mahdollisuudet ja edellytykset.

Lisää aiheesta: 

 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Itäisen poronhoitoalueen karhunpyynti loppusuoralla

Riista.fi - 03.10.2018 - 13:53

Suomen riistakeskus kehottaa poronhoitoalueen karhunmetsästäjiä kiintiötilanteen huomioimiseen ja saaliiksi saatujen karhujen ilmoittamiseen välittömästi kaadon jälkeen.

Syksyn karhunmetsästys on edennyt nopeasti poronhoitoalueen itäisellä kiintiöalueella. Elokuun 20. päivä alkaneessa karhunmetsästyksessä on saatu itäiseltä poronhoitoalueelta saaliiksi jo 68 karhua, joten 75 karhun kiintiöstä on jäljellä enää seitsemän karhua. Läntisen kiintiöalueen 20 karhun kiintiöstä on saatu saaliiksi toistaiseksi kuusi karhua.

Itäiseen kiintiöalueeseen kuuluvat Utsjoen, Inarin, Sodankylän, Pelkosenniemen, Savukosken, Sallan, Kuusamon ja Suomussalmen kunnat sekä läntiseen poronhoitoalueeseen muut poronhoitoalueen kunnat. Eniten karhuja on kaadettu tämän syksyn jahdissa Suomussalmella (32), Kuusamossa (19) ja Inarissa (9). Läntisen kiintiöalueen karhuista kaksi on saatu saaliiksi Hyrynsalmella.

Suomen riistakeskus kehottaa metsästäjiä huomioimaan kiintiötilanteen karhun pyynnissä erityisesti nyt kiintiöpyynnin kääntyessä loppusuoralle. Lisäksi riistakeskus muistuttaa, että metsästäjien tulee tehdä lakisääteinen saalisilmoitus poronhoitoalueen karhunkaadoista Suomen riistakeskukselle poikkeuslupa-asetuksen (8 § 3 mom) mukaisesti välittömästi kaadon jälkeen. Saalisilmoituksen voi tehdä joko Oma riista –palveluun tai sähköpostitse osoitteeseen lappi@riista.fi.

Kiintiön tultua täyteen Suomen riistakeskus määrää karhunmetsästyksen kiintiöalueella (läntinen/itäinen poronhoitoalue) lopetettavaksi. Mikäli kiintiötä riittää loppuun asti, karhujahti päättyy viimeistään 31.10.

Syksyllä 2017 poronhoitoalueella kaadettiin 68 karhua, joista 60 itäisellä ja kahdeksan läntisellä kiintiöalueella.

 

Lisätietoja:

Erikoissuunnittelija Harri Norberg, p. 029 431 2115

 

Kiintiömetsästyksen tilanne: https://riista.fi/kiintiometsastyksen-tilanne/

Karhusaaliit: https://riista.fi/metsastys/saalisseuranta/karhusaaliit/

Karhun kiintiömetsästys poronhoitoalueella: https://riista.fi/metsastys/palvelut-metsastajalle/lupahallinto/karhun-kiintiometsastys-poronhoitoalueella/

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hyvä kuva tai video on loistava näyteikkuna metsästykseen

Metsästäjäliitto - 03.10.2018 - 09:27
Metsästykseen liittyvistä kuvista tulisi aina välittyä kunnioitus riistaa kohtaan. Kuva: Silja Hallenberg

Metsästys on hieno harrastus, jonka tähtihetkiä on mukava ikuistaa kameralla. Tunnelmallinen kuva viestii onnistuneesti hienosta harrastuksestamme. Asialla on kuitenkin myös kääntöpuoli. Huono kuva voi aiheuttaa suuren yleisön parissa väärinkäsityksiä ja antaa väärän kuvan metsästyksestä ja metsästäjistä. 

Kukaan metsästäjä tuskin haluaa olla levittämässä negatiivista mielikuvaa harrastuksestaan, vaan päinvastoin. Aina ei tule ajatelleeksi, että kuva tai video saattaa levitä nopeasti ja laajastikin myös suljettujen ryhmien ja foorumien ulkopuolelle. Hetkessä yksityiseksi tarkoitettu julkaisu saattaa olla suuren yleisön ihmeteltävänä. Siksi on aina hyvä miettiä tarkkaan, minkälaisen kuvan metsästyksestä antaa, jos käykin niin että oma päivitys leviää kulovalkean tavoin kaikkien katsottavaksi. 

Muistahan aina, että kuvista tulisi välittyä kunnioitus riistaa kohtaan.

Upeita tunnelmallisia metsästyskuvia on julkaistu muun muassa Metsästäjäliiton #MennäänMetsälle-kuvakampanjassa. Kuvia voi hakea ja seurata esimerkiksi Instagramissa #MennäänMetsälle aihetunnisteella. Lue lisää kuvakilpailusta.

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Sudenhoitosuunnitelman päivitystyö alkoi ydinkysymysten kartoittamisella

Riista.fi - 03.10.2018 - 08:23

Suomen susikannan hoitosuunnitelman päivittämiseen tähtäävä laajapohjainen hanke käynnistyi aloitusseminaarilla perjantaina 28.9.2018. Tilaisuuteen osallistui hankkeen ohjaus- ja valmisteluryhmien jäseniä Luonnonvarakeskuksesta, Luonto-Liitosta, Metsähallituksesta, MTK:sta, Paliskuntain yhdistyksestä, Poliisihallituksesta, Suomen luonnonsuojeluliitosta, Suomen Kennelliitosta, Suomen Metsästäjäliitosta, Suomen riistakeskuksesta sekä maa- ja metsätalousministeriöstä.

Tilaisuuden avaussanat lausui hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Husu-Kallio peräänkuulutti puheessaan kykyä rakentavaan keskusteluun, yhteistyöhön ja ratkaisuhakuisuuteen.

–Vuonna 2015 vahvistettu sudenhoitosuunnitelma oli jo varsin hyvä, mutta kaikki strategiat vaativat ajoittain niiden päivittämistä. Toivon, että yhteistyö tapahtuu tälläkin kertaa rakentavassa hengessä, Husu-Kallio sanoi.

Ohjaus- ja valmisteluryhmien jäsenille oli lähetetty etukäteen kysely siitä, millaisia odotuksia heillä on hoitosuunnitelmatyön suhteen. Päivän ryhmätöissä pyrittiin puolestaan yhdessä löytämään työssä tarkasteltavat ydinkysymykset. Keskeisenä nähtiin luottamuksen rakentaminen eri toimijoiden välille. Hoitosuunnitelmatyön toivottiin myös kehittävän yhteisten tavoitteiden määrittelyä ja tulevien toimenpiteiden suunnittelua.

Muita ryhmätöissä esille nousseita kysymyksiä olivat suden tarkastelu osana monilajista kannanhoitoa, suden aiheuttamien harrastus- ja kotieläinvahinkojen torjuminen sekä metsästyksen avulla tapahtuvan suden kannansäätelyn tarkastelu tuoreimman tutkimustiedon valossa ja sen pitkäjänteinen kehittäminen. Lisäksi tuotiin esille suteen liittyvän viestinnän kehittäminen ja suden itseisarvon määrittely hoitosuunnitelmassa. Ydinkysymyksiksi nostettiin ryhmätöissä myös poikkeuslupakysymyksiin liittyvien väärinkäsitysten oikominen ja poroelinkeinoalueilla tapahtuvan poikkeuslupamenettelyn tarkastelu.

Työ jatkuu nyt aloitusseminaarin pohjalta tehtävällä ohjaus- ja valmistelutyöryhmien työsuunnitelmien viimeistelyllä. Yhtenä keskeisenä asiana työryhmien tulevissa kokouksissa ovat aloitusseminaarissa esille nousseet kysymykset ja tavoitteet.

Maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla julkaistaan jatkossa hoitosuunnitelmatyöhön liittyvät esitysmateriaalit ja muutakin tietoa työn etenemisestä. Sivuille on tarkoitus perustaa myös oma sudenhoitosuunnitelman päivitystyötä käsittelevä blogi. Työn edistymistä ja siitä käytävää keskustelua voi seurata sosiaalisen median kanavissa hashtagilla #susidialogi.

Ohjaus- ja valmisteluryhmien asettamispäätös 28.8.2018

Lisätietoja:
Sami Niemi, neuvotteleva virkamies, Luonnonvaraosasto, erätalousyksikkö
0295162391, sami.niemi@mmm.fi
Vesa Ruusila, Erätalousneuvos, Luonnonvaraosasto, erätalousyksikkö
0295162051, vesa.ruusila@mmm.fi
Ohjaus- ja valmisteluryhmien asettamispäätös 28.8.2018

Kategoriat: Metsästysuutiset

Allijahti kielletty sisämaassa ja merialueilla päiväkiintiö

Riista.fi - 01.10.2018 - 09:00

Allin metsästys kiellettiin sisämaassa. Merialueilla allia saa metsästää ja niiden metsästäjäkohtainen päiväkiintiö on viisi lintua päivässä. Merilintuihin kuuluvat allit pesivät arktisella alueella ja saapuvat Suomen vesille yleensä lokakuussa.

Maa- ja metsätalousministeriö rauhoitti allin metsästyksen kolmeksi vuodeksi sisämaassa. Merialueilla allin metsästystä on lisäksi rajoitettu metsästäjäkohtaisella saaliskiintiöllä. Yhden metsästäjän saalis on rajoitettu viiteen alliin päivässä.

Metsästäjäkohtaista saaliskiintiötä käytetään nyt metsästyksen rajoittamiseen ensimmäistä kertaa.  Tavoitteena on vähentää merkittävästi saalista, mutta säilyttää saaristossa rajoitettu mahdollisuus allin metsästykseen. Metsästyksen turvaamisella halutaan säilyttää metsästäjien motivaatio merilinnustoa hyödyttävään riistanhoitoon.

Allikanta taantunut

Alli on Itämeren runsaslukuisin merisorsa, joka on nykytiedon valossa taantunut voimakkaasti. Alli on kansainvälisesti luokiteltu vaarantuneeksi. Metsästysverotus on alle prosentin talvikannasta eikä se ole päätekijä taantuman taustalla.

Suomen riistakeskus ja maa- ja metsätalousministeriö ovat mukana toteuttamassa allikannan kansainvälistä hoitosuunnitelmaa, jotta taantuman perussyihin voidaan puuttua ja varmistaa lajin kestävä metsästys tulevaisuudessa.

Allin metsästys alkoi 1.9. Pääosa allisaaliista saadaan kuitenkin loka-marraskuussa, kun linnut saapuvat Suomen vesille.

Opettele tekemään saalisilmoitus

Vesilintusaaliista on jo nyt hyvä opetella tekemään saalisilmoitus Oma riista -palvelussa. Saalisilmoitus tulee pakollisesti tiettyjen lajien osalta vuonna 2020. Kertyvää saalistietoa käytetään päätöksenteon tukena turvaamassa vesilintujen metsästyksen kestävyyttä.

Metsästäjien tulee muistaa, että ainoastaan varmasti tunnistettuja vesilintuja saa metsästää ja muut metsästäjät, luonto ja asutus tulee aina ottaa huomioon. Vesilintujen lajintunnistusmateriaalia ja vesilinnustajan eettiset ohjeet ovat saatavissa osoitteessa www.riistainfo.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ulkomaisilta vesilinnustajilta vaaditaan Virossa nyt vesilintukoulutus

Metsästäjäliitto - 28.09.2018 - 09:42

Jos olet aikeissa lähteä vesilintujahtiin Viroon, sinun on suoritettava vesilintukoulutus paikan päällä. Koulutus koskee kaikkia muita ulkomaalaisia, paitsi niitä, jotka ovat suorittaneet metsästäjätutkinnon Virossa.

Selvitä etukäteen virolaisen jahdin järjestäjältä, hoitaako hän koulutuksen käytännön järjestelyt. Turistijahtien järjestäjät ovat hyvin tietoisia asiasta, ja heistä monet ovat itse virallisia kouluttajia. Jos olet lähdössä esimerkiksi jonkun virolaisen metsästysseuran vieraaksi, kysy etukäteen, voiko kutsuja järjestää koulutuksen.

Pyri hoitamaan asia ensisijaisesti aina jahdinjärjestäjän kanssa. Esimerkiksi vesilintulupien myyjät ovat tietoisia alueellisista kouluttajista, mutta jos et saa asiaa hoidettua jahdin järjestäjän kanssa tai sinulla on aiheesta kysyttävää, voit olla yhteydessä myös Viron Metsästäjäliiton Andres Lillemäkeen (puh. +372 602 5972).

Metsästystä valvovat Virossa poliisi, rajavartijat ja niin sanottu luontopoliisi. Ilman asianmukaisia lupia tai tarvittavaa koulutustodistusta metsästäviltä peritään sakkoa.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliiton jäsenrekisterille käyttöohjevideot

Metsästäjäliitto - 28.09.2018 - 09:08

Metsästäjäliiton jäsenrekisteri on liiton käytetyin jäsenpalvelu. Rekisterin käytön tueksi on nyt tehty uudet ohjevideot, joissa esittelemme yleisimmät toiminnot, kuten omien tietojen muokkaamisen sekä tapahtumiin ja koulutuksiin ilmoittautumisen.

Viime keväänä voimaan tulleen EU:n tietosuoja-asetuksen yhtenä tavoitteena on henkilötietojen ajantasaisuus ja oikeellisuus. Metsästäjäliitto toivookin, että mahdollisimman moni jäsen kirjautuisi rekisteriin tarkistamaan tietonsa ja täydentämään esimerkiksi monelta puuttuvan syntymäaikatiedon.

Ohjeet ylläpitäjille

Seurojen rekisterin ylläpitäjille suunnatuissa ohjeissa ja videoissa käydään vaiheittain läpi muun muassa uuden henkilön lisääminen rekisteriin, viestintä- ja raportointitoiminnot sekä laskujen luominen keskitetyssä jäsenmaksulaskutuksessa.

– Varsinkin laskutuksen tekeminen ensimmäistä kertaa on monelle tilanne, jossa kaivataan henkilökohtaista opastusta. Uusien ohjeiden kanssa laskutuksen uskaltaa tehdä ihan itsekseenkin, ohjevideot tehnyt jäsenpalveluassistentti Suvi Honkavaara lupaa.

– Lisäksi teimme ohjevideot, joiden avulla saa nopeasti kokonaiskuvan rekisterin toiminnoista ja mahdollisuuksista, Honkavaara kertoo.

Anna palautetta videoista

Koska sähköiset järjestelmät kehittyvät jatkuvasti, on vaarana, että käyttöohjeistus ei pysy perässä. Siksi on tärkeää saada palautetta. Jokaisen videon yhteydessä on linkki lomakkeeseen, jolla voit esittää toiveita videoiden sisällöstä. Kiitos etukäteen kaikille palautetta antaneille!

Nettijäsenrekisteriä voi käyttää kaikilla mobiililaitteilla, kuten älypuhelimella ja tablettitietokoneella. Käyttötuesta ja asiakaspalvelusta vastaa järjestelmän toimittaja Hoika Oy.

Uusitut ohjeet löydät täältä

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Majavavahinkokohteet kuntoon ennen talvea

Riista.fi - 27.09.2018 - 11:30

Majavat ovat osa Suomen luonnon monimuotoisuutta, mutta voivat paikallisesti aiheuttaa merkittäviäkin vahinkoja maa- ja metsätaloudelle. Vahinkoja voidaan estää suunnitelmallisella metsästyksellä sekä patojen purkamisella.

Suomen kaksi majavalajia rikastuttavat asuttamiaan elinympäristöjä muokkaamalla maisemaa pioneerilajille ominaiseen tapaansa. Majavan muokkaamat maisemat tarjoavat esimerkiksi vesilintupoikueille suojaisat oltavat ja runsaasti hyönteisravintoa. Majavista saattaa olla apua myös kosteikkojen ennallistamisessa. Majavat sopeutuvat hyvin monenlaisiin olosuhteisiin.

Majavan metsästys on alkanut 20. elokuuta ja jatkuu huhtikuun loppuun saakka. Pyyntivälineinä käytetään pääasiassa kivääriä, metsästysjousta ja heti tappavia rautoja. Pitkä metsästysaika mahdollistaa pyynnin kohdentamisen siten, että vakavilta vahingoilta vältytään kohteilla, joilla majavan läsnäolo ei olet toivottu. Tämä edellyttää ympärivuotista seurantaa potentiaalisella vahinkoalueella. Erityisesti kesäaikainen seuranta on tärkeää, jotta majavien ilmestyminen vahinkoherkille alueille havaitaan ajoissa.

Majavapadon purkaminen vaatii maanomistajan luvan

Majavat pystyvät muokkaamaan elinpiiriään mieleisekseen rakentamalla patoja ja nostamalla näin paikoittain veden pintaa. Nousseesta vedenpinnasta hyötyvät myös monet muut eläinlajit, kuten vesi- ja kanalinnut.

Maanomistajille majavien aiheuttamat tie-, metsä- tai peltoalueiden tulvat ja kaatamat puut saattavat kuitenkin aiheuttaa suuria taloudellisia vahinkoja. Yleisimpiä ongelmakohteita ovat tierumpuihin tai metsäojitusalueille tehdyt padot. Majavapadosta tulisikin ilmoittaa maanomistajalle tai paikalliselle metsästysseuralle, jotta vedennoston hyödyt ja haitat pystytään arvioimaan.

Pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa vahinkojen estämiseksi purkaa maanomistajan luvalla seuraavina ajanjaksoina:

1) 15.6.–15.9. välisenä aikana Lapin maakunnassa;
2) 15.6.–30.9. välisenä aikana Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa;
3) 15.6.–15.10. välisenä aikana Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan, Keski- Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa;
4) 15.6.–31.10. välisenä aikana muualla Suomessa.

Muuna aikana asuttua pesää, siihen liittyvää patoa tai muuta majavan rakennelmaa ei saa rikkoa ilman Suomen riistakeskuksen myöntämää poikkeuslupaa.

Lisätietoja: Suomen riistakeskus alueiden riistapäälliköt ja riistasuunnittelijat

Kategoriat: Metsästysuutiset

Lajitunnistus tärkeää hanhijahdissa

Metsästäjäliitto - 27.09.2018 - 09:15

Metsähanhen metsästys alkaa Suomen kaakkoisosassa. Muita metsästettäviä hanhilajeja ovat tällä hetkellä rannikolla merihanhi sekä koko maassa kanadanhanhi. Lajintunnistus korostuu hanhijahdissa, sillä muuttavia hanhia on liikkeellä paljon ja osa lajeista on rauhoitettuja.

Metsähanhen metsästys alkaa maanantaina viime vuoden tapaan Kaakkois-Suomen erikseen nimetyissä kunnissa 1.10.–30.11. Katso tarkat alueet täältä

Aika- ja aluerajoituksella jahti pyritään kohdentamaan runsaslukuiseen alalajiin, tundrametsähanheen, jonka kokonaiskanta Euroopassa on noin 600 000 yksilöä, eli kymmenkertainen taigametsähanheen verrattuna.

- Lajitunnistuksen merkitys korostuu hanhijahdissa, sillä esimerkiksi nuoren tundrahanhen ja metsähanhen erottaminen ei ole helppoa. Kannattaa kerrata myös rauhoitetut sepelhanhi ja valkoposkihanhi ennen hanhijahtiin lähtöä, Metsästäjäliiton vesilintuasiantuntija Jaska Salonen toteaa.

Liikkeellä voi olla myös harvinaisia hanhilajeja. Viime viikolla WWF uutisoi, että uhanalaisen kiljuhanhen muuttoreitti 80 hanhen parven osalta kulkee Suomen läpi.

Harjoittele lajintunnistusta

Metsästä vain lintuja, jotka varmuudella tunnistat. Riistakeskuksen tuottamassa Riistainfossa on hyvä koulutuspaketti hanhien tunnistamiseen värin ja siluetin perusteella. Metsästystilanteessa myös hanhien äänien tunnistamisella on suuri merkitys.

Muista saalisilmoitus metsähanhijahdissa

Metsähanhisaaliista tulee tehdä saalisilmoitus joko Oma riista -palvelussa tai postitse virallisella lomakkeella. Ilmoitus on hyvä tehdä heti ja viimeistään seitsemän vuorokauden sisällä.  

Saalisnäytteistä lisätietoa

Riistakeskus kerää tänä syksynä kuvien lisäksi saaliiksi saatujen metsähanhien päitä tutkimusnäytteiksi. Keräyksen tavoitteena on tarkentaa valokuvasta tehtävän alalajinmäärityksen tarkkuutta. Pääkeräyksestä saat lisätietoa alueesi riistasuunnittelijalta ja Metsästäjä-lehdestä 5/2018 sivulta 10.

- Kannustamme ottamaan talteen näytteen jokaisesta saaliiksi saaduista metsähanhesta. Entistä tarkempi riistatieto lisää metsästyksen kestävyyttä ja vähentää turhia rajoituksia, Metsästäjäliiton Jaska Salonen sanoo.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer