slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Uutisten kerääjä

Metsästyksen kohdentamisella vähennetään maatalousvahinkoja

Riista.fi - 16.09.2020 - 14:02

Valkohäntäpeura aiheuttaa suurimman osan lounaisen Suomen maatalousvahingoista. Myös hirvet ja metsäkauriit aiheuttavat satotappioita maataloudelle. Vahinkojen määrään voidaan vaikuttaa kohdennetulla metsästyksellä. Metsästys etenkin erikoisviljelmien läheisyydessä on hyvä aloittaa heti syyskuun alusta.

Suomen riistakeskus on tehnyt metsästyksen kohdentamisen tueksi karttoja, jotka löytyvät uutisen alta riistakeskusalueittain.

Erikoisviljelmät ovat korostettuna Erityiset riskipellot-kartoissa. Karttoihin on laskettu 1 x 1 km ruuduittain hirvieläinvahingoille erityisen alttiiden kasvulohkojen yhteispinta-alat. Kasvilajeja ovat muun muassa suurin osa juureksista, marjoista ja vihanneksista, joista tärkeimpinä porkkana ja mansikka.

Riskipellot-karttoihin on laskettu 1 x 1 km ruuduittain hirvieläinvahingoille alttiiden kasvulohkojen yhteispinta-alat. Kasvilajeihin kuuluvat kaikki juurekset, marjat ja vihannekset sekä syysviljat.

Valkohäntäpeuran pyyntilupien määrä kasvoi lähes kymmenyksen viime vuoteen verrattuna. Tulevalla metsästyskaudella on tavoitteena pienentää valkohäntäpeurakantaa tihentymäalueilla.

Erityiset riskipellot

Etelä-Häme

Pohjois-Häme

Satakunta

Uusimaa

Varsinais-Suomi

Riskipellot

Etelä-Häme

Pohjois-Häme

Satakunta

Uusimaa

Varsinais-Suomi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Riistanhoitomaksujen laskutusongelmat on selvitetty

Riista.fi - 15.09.2020 - 11:20

Metsästysvuotta 2020–2021 koskevien riistanhoitomaksujen maksunvälityksessä tapahtui keväällä valitettava virhe, jonka seurauksena osalle suoramaksu- tai e-laskutussopimuksen tehneistä metsästäjistä lähetettiin kaksi tai kolme samalla viitenumerolla olevaa laskua. Joillekin laskutussopimuksen tehneille ei lähtenyt e-laskua lainkaan.

Liikamaksujen palauttamiseksi postitettiin toimintaohjeet sisältävä kirje kaikille niille metsästäjille, joilta liikamaksua oli peritty. Valitettavasti kirjeitä lähti aiheettomasti myös muutamille metsästäjille, joiden maksuasiat olivat kunnossa. Maa- ja metsätalousministeriö palauttaa virheen vuoksi perityt ylimääräiset maksut maksajien tileille.

Heinäkuun Metsästäjä ja Jägaren -lehtien liitteenä lähetettiin riistanhoitomaksun tilisiirtolomake metsästäjille, joiden riistanhoitomaksu ei ollut suoritettu suoramaksun ja e-laskun eräpäivään mennessä.

Metsästäjärekisteri palvelee kaikissa metsästyskorttiasioissa

Yhteyttä voi ottaa sähköpostitse metsastajarekisteri@innofactor.com tai puhelimitse 029 431 2002.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus hakee riistasuunnittelijaa Pohjanmaalle vakituiseen toimeen 

Riista.fi - 08.09.2020 - 10:45

Toimialueeseen kuuluu Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnat, joiden alueella toimii 30 riistanhoitoyhdistystä.

Riistasuunnittelijan tehtävään kuuluu riistatalouden suunnittelu- ja neuvontatehtäviä, riistanhoitoyhdistysten tukemistehtäviä, sidosryhmäyhteistyötä ja erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoitamista.

Toimen sijoituspaikkana on Suomen riistakeskuksen aluetoimisto Seinäjoella.

Tehtävän hoitaminen edellyttää:

  • alalle soveltuvaa ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkintoa
  • riistatalouden ja metsästyksen tuntemusta
  • suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa
  • ruotsin ja englannin kielen taitoa
  • neuvottelutaitoa ja yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyä
  • valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen
  • valmiutta kehittää riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota

Toimen palkkaus määräytyy voimassa olevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja toimi on otettava vastaan 1.12.2020 tai erikseen sovittuna aikana.

Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 23.10. 2020 klo 16.00 mennessä sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi.

Lisätietoja antavat:

Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 029 431 2105, jarkko.nurmi@riista.fi

Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, puh. 029 431 2104, sauli.harkonen@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metson ja teeren talvimetsästysalue laajenee

Riista.fi - 07.09.2020 - 09:05

Metsäkanalintujen metsästys alkaa torstaina. Metsästysajat ovat edellisvuoden tapaan pitkät, ja urosmetson ja -teeren talvimetsästys sallitaan rajoitetusti tammikuussa. Metsästäjiä kehotetaan huomioimaan metsästysalueensa lintutilanne ja metsästämään vastuullisesti.

Metso- ja teerikantojen pitkäaikainen kehitys on ollut suotuisaa, ja pääosin lintutiheydet ovat 2000-luvun keskimääräisen tason yläpuolella. Syksyn metsästysajat ovat valtaosassa maata kaksi tai kolme kuukautta.

Pyykannan pitkäaikainen kehitys on ollut eteläisessä Suomessa pääosin vakaata, mutta kohti pohjoista mentäessä lievästi laskevaa. Valtaosassa maata pyyn metsästysaika on kaksi kuukautta. Kainuussa ja kaakkoisessa Suomessa pyyllä menee heikommin, ja metsästysaika on rajattu kuukauteen. Läntisessä Suomessa kanta on runsas, ja alueella on kolmen kuukauden metsästysaika.

Riekkokanta on pienentynyt merkittävästi viime vuosikymmenten aikana, mutta tiheys pysyi viimevuotisella tasolla. Riekonpyynnille ei ole edellytyksiä kuin pohjoisimmassa osassa maata. Ylä-Lapissa riekkotiheys on koiralaskentahistorian keskimääräisellä tasolla, joskin Utsjoella riekon pesintä näyttää onnistuneen heikosti. Ylä-Lapin metsästyskausi kestää maaliskuun loppuun. Ylä-Lapin eteläpuolen sekä Itä-Lapin ja Koillismaan seuduilla on kuukauden metsästysaika.

 

Talvipyyntialue laajenee

Urosmetson ja -teeren talvipyyntiä kokeiltiin viime talvena ensi kertaa vuosikymmeniin. Pyyntiolosuhteet olivat haastavat ja saalismäärät pysyivät saalistilastojen perusteella maltillisina. Tulevana talvena pyyntiin on mahdollisuus hieman viime vuotta laajemmalla alueella. Pohjois-Suomen metsokannan kehitys on ollut vahvaa viime vuosina erityisesti Koillismaalla sekä itäisessä ja keskisessä Lapissa. Teerikanta on vahvistunut laajalla alueella Etelä-Pohjanmaalta ja itäisestä Suomesta Keski-Lappiin. Lajien pitkäaikainen kannankehitys on ollut kasvavaa tai vakaata. Kyseisillä alueilla ollaan monin paikoin riistakolmioiden laskentahistorian huipputiheyksissä.

– Talvimetsästys lumisessa maastossa on haastava pyyntimuoto. Viime talvena kertyneiden kokemusten sekä metso- ja teerikantojen suotuisan kehityksen perusteella lyhyt talvipyyntiaika voidaan sallia viime talvea laajemmalla alueella. Tämä mahdollistaa perinteiseen pyyntimuotoon tutustumisen entistä useammalle uuden sukupolven metsästäjälle, Mikael Luoma Suomen riistakeskuksesta sanoo.

 

Huomioi paikallinen vaihtelu saalismäärissä

Vaikka metsäkanalintukannat ovat keskimäärin vahvat, lintutiheydet voivat vaihdella paikallisesti paljon. Metsästäjien on syytä suhteuttaa saalismääränsä metsästysalueensa lintutilanteeseen.

– Viime kaudelle metsästäjät kantoivat vastuunsa hienosti, ja saalismäärät pysyivät kohtuullisina. Vastuunkantamista on myös metsästäjien vuotuinen ponnistus riistalaskennoissa. Tänäkin kesänä laskettiin yli tuhat riistakolmiota. Kattavan laskentatiedon avulla varmistetaan metsästyksen kestävyys, Luoma kertoo.

Metsästysajat

Kategoriat: Metsästysuutiset

STM ja YM: Komission esitys lyijyhaulirajoituksesta hyväksyttiin tänään – Suomi äänesti esitystä vastaan

Riista.fi - 03.09.2020 - 17:00

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä ympäristöministeriö:

EU:n jäsenmaat ovat tänään hyväksyneet komission ehdotuksen lyijypitoisten haulien käytön ja hallussapidon rajoittamiseksi kosteikkoalueilla. Ehdotus hyväksyttiin selvällä määräenemmistöllä EU:n kemikaalilainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavassa ns. REACH-komiteassa. Rajoitus tulee voimaan siirtymäajan jälkeen vuoden 2023 alkupuolella.

Suomi äänesti komission ehdotusta vastaan, sillä rajoituksen valvonnan järjestäminen Suomen kaltaisessa harvaan asutussa ja kosteikkovaltaisessa maassa on vaikeaa ja kallista. Merkittävä osa Suomen pinta-alasta on rajoitukseen sisältyvän laajan määritelmän mukaisesti kosteikkoa, joka kuuluu nyt hyväksytyn rajoituksen piiriin.

Suomi on jo rajoittanut vesilintujen metsästystä lyijyhauleilla metsästyslain nojalla. Tuleva lyijyhaulirajoitus koskee kaikkea ampumista ja hallussapitoa kosteikoilla, joten se on selvästi nykyistä kansallista säädöstä laajempi. Rajoitus koskee myös urheiluammuntaa ampumaradoilla, jotka sijaitsevat kosteikkoalueella.

Suomessa mietitään seuraavaksi, mitä päätös tarkoittaa Suomen kannalta.

Euroopassa kuolee vuosittain satoja tuhansia vesilintuja lyijyhaulien aiheuttamaan lyijymyrkytykseen. Suomi on sitoutunut EU:n kemikaalilainsäädännön mukaiseen tavoitteeseen vähentää sekä terveydelle että ympäristölle vaarallisen lyijyn käyttöä. Lyijy pyritään korvaamaan vaarattomammilla aineilla aina, kun se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ruokavirasto: Vuotuiset raivotaudin syöttirokotteiden lentolevitykset käynnistyvät kaakkoisrajalla

Riista.fi - 02.09.2020 - 12:39

Ruokavirasto aloittaa raivotaudin syöttirokotteiden lentolevityksen kaakkoisrajalle 2. syyskuuta 2020. Lentolevitykset jatkuvat aloituspäivästä noin kuukauden ajan. Levitysten tavoitteena on estää luonnonvaraisilla eläimillä esiintyvän metsäraivotaudin leviäminen Suomeen. Suomi on ollut vuodesta 1991 virallisesti raivotaudista vapaa maa.

Raivotautisyöttirokotteita on käytetty menestyksekkäästi jo vuosikymmenten ajan eri puolilla maailmaa metsäraivotaudin torjuntaan. Syöttirokotteiden levittäminen luontoon on osoittautunut ainoaksi tehokkaaksi tavaksi hävittää raivotauti suuriltakin alueilta.

Rokotteet levitetään kaakkoisrajalle noin 40 kilometrin levyiselle vyöhykkeelle, joka ulottuu Ilomantsista Virolahdelle, sekä 20 kilometrin levyiselle vyöhykkeelle, joka kulkee etelärannikkoa pitkin itärajalta Pyhtäälle. Lentolevityksen kokonaispinta-ala on noin 10 000 neliökilometriä. Lentoja tehdään päivittäin klo 7–21 välillä noin viiden viikon aikana. Levitykset aloitetaan alueen pohjoisosista.

Syötit pudotetaan lentokoneesta 60–70 metrin välein, lentolinjojen väli on kilometri. Niitä ei pudoteta pihoille, asutuskeskuksiin eikä vesistöihin. Jos syöttejä kuitenkin löytyy runsaasti hyvin pieneltä alueelta tai asuintalojen pihapiiristä, asiasta tulisi ilmoittaa Ruokavirastoon.

Näin tunnistat syöttirokotteet

Syöttirokotteet ovat noin 5 x 4,5 x 1,5 senttimetrin kokoisia ja noin 30 gramman painoisia, voimakkaasti kalauutteelta haisevia ruskeita paloja. Heikennettyjä raivotautiviruksia sisältävät rokotteet ovat nesteenä foliokapselissa syöttien sisällä.

Vältä syöttirokotteisiin koskemista

Maastossa löydettyihin syöttirokotteisiin ei saisi koskea, koska pienpedot jättävät syötit syömättä niihin tarttuva ihmisen hajun vuoksi ja rokottaminen epäonnistuu.

Asutuksen lähelle pudonneet rokotteet olisi kuitenkin hyvä suojakäsineitä käyttäen siirtää metsän reunaan tai muuhun suojaisaan paikkaan, jotta lapset tai koirat eivät koskisi niihin.

Jos rokotetta saa suun, nenän tai silmien limakalvoille, tulee kohtia huuhdella heti runsaalla vedellä 15 minuutin ajan. Jos rokotetta saa avohaavoihin tai rikkinäiselle iholle, on haavoja pestävä runsaalla vedellä ja saippualla 15 minuutin ajan ja puhdistaa vielä 70 prosentin alkoholilla. Tämän jälkeen on otettava yhteyttä terveyskeskukseen.

Myös koirille rokotekapselien syöminen saattaa aiheuttaa ohimenevää oksentelua ja huonovointisuutta. Mahdollisista haitoista tulee tehdä haittavaikutusilmoitus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaan.

Rokotusalueelta voi kerätä marjoja ja sieniä.

Lähetä pienpetoja seurantatutkimukseen

Raivotaudin esiintymistä seurataan jatkuvasti tutkimalla näytteitä luonnonvaraisista eläimistä. Rokotusalueella ja sen läheisyydessä metsästettyjä kettuja, supikoiria ja muita pienpetoja on tärkeää lähettää Ruokavirastoon seurantatutkimuksiin. Eläinnäytteistä Ruokavirasto seuraa rokotesuojan kattavuutta ja raivotaudin mahdollista esiintymistä. Erityisesti näytteeksi toivotaan kuolleena löydettyjä tai sairaana lopetettuja eläimiä raivotaudin seurantaa varten.

Lisätietoja:

erikoistutkija Tiina Nokireki, p. 050 413 1687 (lentolevitykset ja raivotaudin diagnostiikka)
ylitarkastaja Tiia Tuupanen, p. 040 489 3348 (raivotaudin vastustaminen)
erikoistutkija Marja Isomursu, p. 040 512 1248 (pienpetojen tutkiminen)

Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi

Lue lisää:

Eläimen raivotauti
Kuvia syöttirokotteista
Lähetä pienpetonäytteitä tutkittavaksi
Tietoa eläinlääkkeiden aiheuttamista haittavaikutuksista (Fimea)

Kategoriat: Metsästysuutiset

YM ja MMM: Valkoposkihanhityöryhmä esittää kokonaisvaltaista ratkaisua: karkotusta myös ampumalla ja lintupeltoja  

Riista.fi - 01.09.2020 - 15:56

Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö tiedottavat

Valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ja haittojen vähentämistä käsitellyt työryhmä on luovuttanut raporttinsa esityksistä ja vaihtoehdoista ympäristö- ja ilmastoministerille ja maa- ja metsätalousministerille poliittisia linjauksia varten. Syksylle 2020 työryhmä esittää, että maatalousyrittäjiä kannustetaan yhteisten poikkeuslupien hakemiseen valkoposkihanhien karkotukseen viljelmiltä, sisältäen myös lintujen ampumisen yhtenä karkotuskeinona.

Valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ja haittojen vähentäminen edellyttää työryhmän mukaan kokonaisvaltaista ratkaisua. Ratkaisu koostuu sekä lintujen karkottamisesta poikkeusperusteisesti, että niille soveltuvista ruokailupaikoista, joille karkotetut linnut voivat siirtyä. Jos vahinkoja ei voida ehkäistä karkottamalla, korvataan vahinkoja uudistuvan korvausjärjestelmän kautta.

Valkoposkihanhen kannanhallinta metsästämällä ei lintudirektiivin asettamien rajoitteiden vuoksi ole Euroopan unionin alueella tällä hetkellä mahdollista. Työryhmä toteaa, että kannanhallinnan mahdollistamiseksi valkoposkihanhi olisi sisällytettävä lintudirektiivin liitteeseen II EU:n alueella metsästettäväksi lajiksi. Työryhmä esittää, että Suomi edistää aktiivisesti muutosta yhteistyössä muiden valkoposkihanhien aiheuttamista vahingoista kärsivien EU-maiden kanssa.

”Haluan kiittää työryhmää laajan keinovalikoiman esittämisestä valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseksi. On selvää, että tarvitaan kokonaisvaltainen ratkaisu, jotta voimme estää mittavat vahingot, jotka ajoivat tänä keväänä monet viljelijät kestämättömään tilanteeseen. Työryhmän esitysten pohjalta työtä on hyvä jatkaa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kiittää työryhmää konkreettisten ratkaisujen esittämisestä. ”Valkoposkihanhien aiheuttamat vahingot ovat nousseet kohtuuttomiksi viljelijöille. Siksi on erityisen tärkeää, että työryhmä esittää keinoja jo tälle syksylle hanhien paluumuuton alla. Hanhia on voitava karkottaa tehokkaasti ampumalla. Viljelijät tarvitsevat poikkeuslupajärjestelmän hyödyntämiseen myös tukea ja neuvontaa.”

Työryhmältä ratkaisuja eri aikajänteille

Syksylle 2020 työryhmä esittää, että maatalousyrittäjiä kannustetaan yhteisten poikkeuslupien hakemiseen valkoposkihanhien karkotukseen viljelmiltä, sisältäen myös lintujen ampumisen karkotuskeinona. Oikeudellisten edellytysten täyttyessä poikkeusluvat ovat välittömästi toimeenpantavissa. Vahinkojen syntyessä korvaushakemukset ja maksatukset esitetään käsiteltävän nopeutetusti.

Työryhmä esittää vuosille 2021–2022 nykyisen poikkeuslupajärjestelmän kehittämistä, poikkeuslupakäsittelyn resurssien varmistamista ja selvitettäväksi poikkeuslupien käsittelyn hajauttamista.

Lisäksi työryhmä esittää, että luonnonsuojelulain vireillä olevassa uudistuksessa tarkasteltaisiin mahdollisuuksia myöntää laajemmille alueille (esimerkiksi kunta tai sen osa) koskevia poikkeuksia, jolloin olisi mahdollista nykyistä joustavammin huomioida lintuparvien ennakoimattomat liikkeet.

Useimmat kokeilluista karkotuskeinoista on todettu teholtaan riittämättömiksi laaja-alaisten vahinkojen torjunnassa. Karkotuskeinojen – mukaan lukien ampuminen – tutkimusta, kehittämistä ja käyttöä tulee työryhmän mukaan jatkaa. Työryhmä esittää myös ideakilpailun järjestämistä karkotuskeinojen kehittämiseksi.

Lintupeltojen perustamiseksi työryhmä esittää ratkaisuvaihtoehtoina joko ympäristösopimusten tai ympäristösitoumusten käyttöä. Lintupellot voidaan toteuttaa tulevalla maatalouden CAP-rahoituskaudella (CAP, Common Agricultural Policy, Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka) ympäristökorvausjärjestelmässä joko ympäristösitoumuksen osana tai ympäristösopimuksena. Häiriöttömiä lintupeltoja tarvitaan valkoposkihanhia varten arviolta 3 000–5 000 hehtaaria. Ennen tulevan ohjelmakauden käynnistymistä työryhmä esittää myös muiden lintupeltoratkaisujen, kuten nykyisen CAP-ohjelmakauden luonnonhoitopeltonurmien ja monimuotoisuuspeltojen, luonnonsuojelulailla määräaikaisesti rauhoitettujen alueiden tai entisten turvetuotantoalueiden hyödyntämistä hanhien ruokailualueina.

Työryhmä esittää yhteistyön kehittämiseksi alueellisten hanhityöryhmien perustamista viljelyvahingoista kärsivien ELY-keskusten toiminta-alueille sekä koordinaattorin erikoistumistehtävää. Hanhityöryhmien tehtävänä olisi parantaa vuorovaikutusta vahingoista kärsivien tahojen, muiden toimijoiden ja viranomaisten välillä. Hanhiryhmä toimisi yhteistyöelimenä yleissuunnittelussa, jota tarvitaan lintupeltojen sijoittelussa yhteisten poikkeuslupahakemusten tekemisessä ja karkotuksen järjestämisessä.

Työryhmä käsitteli myös Suomessa pesivän valkoposkihanhikannan aiheuttamien haittojen vähentämistä erityisesti kaupunkiympäristössä. Työryhmä esittää, että haittojen vähentämiseksi valkoposkihanhien käyttämien alueiden kokonaisvaltaista suunnittelua, nurmikoiden hoitoa, puistoalueiden aitaamista sekä yleisten alueiden puhdistamista tulee tiedotuksen ja karkotustoimien ohella lisätä ja kehittää.

Työryhmä on jäsentensä ja varajäsentensä lisäksi kuullut eri alojen asiantuntijoita.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsäkanalintujen metsästysajat 2020

Riista.fi - 01.09.2020 - 11:20
Karttaa napsauttamalla pääsee riistalajin esittelysivulle.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Havainnoilla tarkempaa tietoa peurakannasta

Riista.fi - 01.09.2020 - 09:56

Metsästäjät alkavat kirjata havaintoja valkohäntäpeuroista seitsemän riistanhoitoyhdistysten alueella. Tavoitteena on tarkentaa kanta-arviota ja saada vakautta kannan säätelyyn.

Valkohäntäpeurakannan arviointi ottaa uuden askeleen syyskuussa 2020 käynnistyvän peurapilotin myötä. Pilottiin osallistuvien riistanhoitoyhdistyksien metsästäjät kirjaavat peurajahdin yhteydessä näkemänsä valkohäntäpeurat Oma riista -palveluun.

Peurakannan arviointia on kehitetty vuonna 2017 alkaneesta projektista lähtien ja parhaaksi menetelmäksi tarkentaa kannanarviota on tunnistettu metsästäjien kirjaamat havainnot.

– Havaintojen keräämisen tavoitteena on saada tarkempaa tietoa peurakannan sukupuoli- ja ikäjakaumasta Suomen eri osista. Tämän myötä tarkentuu myös kanta-arviot, projektipäällikkö Eerojuhani Laine Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Havaintotieto palautuu Luonnonvarakeskuksen laatimien raporttien muodossa metsästäjien käyttöön Oma riista -palveluun eri mittakaavoissa, muun muassa riistanhoitoyhdistyksen ja koko Suomen tasolla. Näin helpotetaan metsästysverotuksen suunnittelua riistanhoitoyhdistyksissä ja riistakeskusalueilla – ja saadaan vakautta valkohäntäpeurakannan säätelyyn.

Uusien toiminnallisuuksien myötä kertyy tarkempaa tietoa siitä, saadaanko peurat saaliiksi kyttäämällä ravintokohteelta, seuruejahtina ajavaa koiraa käyttäen vai jollain muulla tavalla.

Pilotin aikana Oma riista -palvelua kehitetään pilottiin osallistuvien metsästäjien palautteen pohjalta. Pilottiin osallistuvat Merikarvian, Pornaisten, Leppävirta-Varkauden, Lempäälän, Marttilan seudun, Laihian ja Jokiläänin riistanhoitoyhdistykset.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Alkusyksyn hirvieläinten metsästys pienentää kolaririskiä

Riista.fi - 31.08.2020 - 10:00

Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästyskausi alkaa syyskuun alussa. Alkukauden metsästys torjuu vahinkoja liikenteessä ja viljelyksillä.

Hirven metsästys vahtimalla pelloilta alkaa syyskuun alussa, samoin kuin valkohäntä- ja kuusipeuran vahtimismetsästys. Vahtimismetsästyksessä eläinten ajaminen ja koiran käyttäminen on kiellettyä. Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella hirveä voi metsästää muuten kuin vahtimalla heti kauden alusta.

Suurin osa hirvieläinkolareista tapahtuu loka-marraskuussa, joten alkusyksystä ammutut hirvieläimet vähentävät kolaririskiä. Syksyllä olosuhteet liikenteessä ovat pimeyden ja sääolojen vuoksi huonot. Lisäksi eläinten kiima-aika sekä siirtyminen talvilaitumille lisää niiden aktiivisuutta, mikä kasvattaa törmäysten mahdollisuutta.

– Vahinkojen määrään voidaan vaikuttaa kohdennetulla metsästyksellä. Metsästys vilkasliikenteisten teiden ja erikoisviljelmien läheisyydessä on hyvä aloittaa heti syyskuun alusta, riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Kolarikartat avuksi metsästyksen kohdentamisessa

Suomen riistakeskus on tehnyt metsästyksen kohdentamisen tueksi karttoja.

– Karttoihin on merkitty tieosuudet, joilla on sattunut valkohäntäpeurakolareita metsästyskauden 2019–2020 aikana. Kartoista näkee helposti ne paikat, minne kannattaa painottaa alkukauden metsästystä kolareiden vähentämiseksi, hirvitalousaluesuunnittelija Antti Rinne Suomen riistakeskuksesta neuvoo.

– Peurojen ruokinnassa on muistettava, ettei ruokintapaikkoja tule sijoittaa vilkkaasti liikennöityjen tieosuuksien välittömään läheisyyteen, Rinne lisää.

Viime vuosien hirvieläinkolarit ovat nähtävillä myös karttapalvelusta osoitteesta https://mobilityanalytics.ramboll.com/onn/hirvielain/. Palvelussa voi valita näkyville hirven tai valkohäntäpeuran ja metsäkauriin aiheuttamat kolarit vuosittain tai kuukausittain, sekä esimerkiksi lämpökartan pahimmista kolarialueista.

Alkavalle metsästyskaudelle hirven pyyntilupia myönnettiin hieman viime vuotta vähemmän ja valkohäntäpeuran pyyntilupia lähes kymmenes enemmän kuin viime vuonna.  Syksyn ja talven jahdeissa on käytössä 47 691 hirven ja 63 260 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa.

Etelä-Häme

Pohjois-Häme

Satakunta

Uusimaa

Varsinais-Suomi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ruokavirasto: Jänisruttotapauksia paljon elokuussa

Riista.fi - 28.08.2020 - 12:24

Elokuun 2020 aikana Ruokaviraston tutkimuksissa on todettu rusakoissa ja metsäjäniksissä runsaasti tularemiaa eli jänisruttoa. Tapauksia on todettu Kaakkois-Suomessa Kouvolan, Kotkan ja Haminan seudulla, Oulun alueella ja Keski-Suomessa. Nämä alueet ovat jo ennestään tunnettuja jänisruton esiintymisalueita. Yksi rusakkotapaus on todettu tänä kesänä myös Satakunnassa.

Jänisrutto eli tularemia on Francisella tularensis -bakteerin aiheuttama tauti, joka voi tarttua moniin eläinlajeihin, myös ihmisiin. Taudin yleisyys vaihtelee paljonkin vuosien välillä. Suomessa jänisruttoa todetaan nimensä mukaisesti useimmiten jäniseläimissä, metsäjäniksissä ja rusakoissa. Myyriä pidetään tärkeinä bakteerin säilyttäjinä luonnossa.

Jänisruttobakteeri voi tarttua ihmiseen vertaimevien hyönteisten välityksellä, hengityksen kautta, limakalvojen ja haavojen kautta tai tautiin kuolleen eläimen saastuttamassa juomavedessä. Ihmisellä jänisrutto aiheuttaa tyypillisesti korkeaa kuumetta ja imusolmukkeiden tulehdusta. Ruttoon kuolleessa jäniksessä ei ole ulospäin näkyviä tunnistettavia muutoksia, vaan tauti varmistetaan laboratoriotutkimuksella.

Jänisruttoa voi yrittää välttää suojautumalla vertaimeviltä hyönteisiltä loppukesällä. Kuolleisiin jäniksiin ei pidä koskea paljain käsin, ja muutenkin tulee välttää niiden turhaa käsittelyä. Ruokavirasto tutkii kansalaisten lähettämiä tuoreita, kokonaisia jäniksiä jänisruton ja muiden tautien varalta.

Lisätietoa:
Erikoistutkija Marja Isomursu
p. 040 512 1248
etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi

Jänisrutto (tularemia)

Näytteenotto

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Metsäkanalintujen metsästysajat päätetty – metson ja teeren talvimetsästys sallitaan laajemmalla alueella

Riista.fi - 27.08.2020 - 16:31

Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt metsäkanalintujen metsästysajat 10.9. alkavalle metsästyskaudelle. Kesällä tehdyt Luonnonvarakeskuksen riistakolmiolaskennat osoittavat, että metson ja teeren kannat ovat pitkällä aikavälillä viimeisen parinkymmenen vuoden aikana kääntyneet kasvuun varsinkin Pohjois-Suomessa. Kuluvana kesänä pesinnät onnistuivat pääsääntöisesti hyvin kautta maan.

Suomessa otettiin vuonna 2011 käyttöön ainutlaatuinen järjestelmä, jossa metsästysajat säädetään kannanvaihteluiden mukaan kestävälle tasolle heinä-elokuun vaihteen kattavien riistakolmiolaskentojen ajantasaisen kantatiedon perusteella tuoreeltaan vielä ennen syksyn metsästyskauden alkua. Riistakolmioiden laskijat ovat jälleen heinä-elokuun vaihteessa urakoineet mittavat yhteensä 1025 riistakolmion laskennat, eli laskeneet kanalinnut yli 12 000 kilometrin pituudelta laskentalinjaa.

– Riistakolmiolaskijat ovat jälleen tehneet mittavan talkootyön, jonka avulla metsästystä voidaan säädellä tarkasti ja ajantasaisesti. Suuri kiitos tästä kuuluu kaikille vapaaehtoisille riistalaskijoille, kiittää maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Metson ja teeren kannat ovat Pohjois-Suomessa monin paikoin edelleen keskimääräistä korkeammalla tasolla. Metson ja teeren kannat ovat pitkällä aikavälillä viimeisen parinkymmenen vuoden aikana vahvistuneet Pohjois-Suomessa ja kuluvana kesänä pesinnät ovat onnistuivat pääsääntöisesti hyvin kautta maan. Metsäkanalintukannat vaihtelevat tyypillisesti syklisesti 6 – 7 vuoden sykleissä, laskien ja nousten usein 3 – 4 vuotta peräkkäin. Nyt kannat ovat nousseet monilla alueilla jo 3 – 4 vuotta peräkkäin keskimääräistä korkeampiin tiheyksiin.

Asetuksen mukaan urosmetson ja -teeren talvimetsästys on sallittua 20.-31.1.2021 Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa, lukuun ottamatta Ylä- ja Lounais-Lappia. Lisäksi urosteeren talvimetsästys sallitaan samanaikaisesti myös Kainuun Kajaanissa, Paltamossa, Puolangalla sekä Pohjois-Savon Kiuruvedellä ja Vieremällä, joilla alueilla teerikanta on tänä vuonna huipputiheyksissä.

– Kanalintukantojen vahvistuminen Pohjois-Suomessa on avannut mahdollisuuden harjoittaa hyvinä lintuvuosina myös perinteistä tammikuun talvimetsästystä. Perusta tähän on kattava tieto lintukantojen tilasta, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Suurimmassa osassa maata metson metsästysaika on tänä vuonna 10.9.-10.11. eli kaksi kuukautta. Teeren metsästysaika pitenee tänä vuonna kolmeen kuukauteen (10.9.-10.12.) Etelä-Savossa, Päijät-Hämeessä ja Satakunnassa, sekä kahteen kuukauteen Etelä-Karjalassa, Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla ja Uudenmaan itäosassa. Vastaavasti teeren syksyistä metsästysaikaa lyhennetään kahteen kuukauteen (10.9.-10.11.) koko Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa, lukuun ottamatta Kajaanin, Paltamon, Puolangan ja Suomussalmen kuntia, joiden alueella syksyinen metsästys sallitaan 10.9.-10.12.

Pyyn kannankehitys on pidemmällä aikavälillä Itä- ja Pohjois-Suomessa laskeva, joten metsästysaikaa rajoitetaan suurimmassa osassa maata kahteen kuukauteen 10.9.-10.11. väliseksi ajaksi. Tänä vuonna kanta heikkeni merkittävästi Kainuussa ja Kaakkois-Suomessa, missä sallitaan vain lyhyt yhden kuukauden metsästysaika 10.9.-10.10.

Riekkokanta on taantunut voimakkaasti Etelä- ja Keski-Suomessa, joten riekon rauhoitusta jatketaan suuressa osassa maata. Riistakolmiolaskentojen perusteella kanta vahvistui kuitenkin tänä vuonna Itä-Lapissa ja Koillismaalla, joten rajoitettu kuukauden metsästysaika laajennee Kemijärvelle, Pelkosenniemelle, Ranualle ja Pudasjärvelle. Ylä-Lapissa riekkokanta ei ole heikentynyt samalla tavalla kuin muualla maassa. Siellä kanakoira-avusteisten linjalaskentojen perusteella riekkokanta on keskimääräisellä tasolla, lukuun ottamatta Utsjokea, jossa kanta on keskimääräistä heikompi. Ylä-Lapissa riekkoa saa metsästää normaalisti 10.-9.-31.3. Muualla maassa riekon rauhoitusta jatketaan.

Liite Päätetyt metsästysajat metsästysvuodelle 2020-2021.pdf
Metso metsästysaika.png
Pyy metsästysaika.png
Riekko metsästysaika.png
Teeri metsästysaika.png

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Syksyn hirvijahdissa käytössä myös poikkeuksella jatketut ampumakoetodistukset, kiimarauhoitus ennallaan

Riista.fi - 26.08.2020 - 18:12

Koronatilanteen vuoksi metsästyslakia muutettiin viime keväänä, jotta 1.1.2017–31.7.2018 suoritettujen ampumakokeiden todistukset ovat voimassa heinäkuun 2021 loppuun ilman uutta ampumakoetta. Hirvieläinten pyyntiajat ovat vuoden 2019 mukaiset. Hirven kiimarauhoitusaika Pohjois-Suomessa säilyy ennallaan, mutta maa- ja metsätalousministeriö valmistelee muutosta seuraavalle metsästyskaudelle.

Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella käynnistyy ensi viikolla aikaistettu hirvenmetsästyskausi. Samoin muualla maassa voi metsästää 1.9. alkaen hirveä vahtimalla pellolta ja valkohäntäpeuraa vahtimalla peltojen lisäksi muuallakin.

Kevään korona-tilanteen vuoksi eduskunta hyväksyi lain metsästyslain 21 §:n väliaikaisesta muuttamisesta niin, että 1.1.2017–31.7.2018 suoritetut ampumakokeet ovat voimassa heinäkuun 2021 loppuun ilman ampumakokeen uutta suoritusta. Muutos koskee hirvi- ja peurakoetta, karhukoetta, metsäkauriskoetta ja jousikoetta.

Muutoksella pyrittiin ennakoimaan, etteivät koronatilanteen vuoksi pitämättä jätetyt ampumakokeet vaikeuta metsästäjien osallistumista hirvieläinkantojen säätelyyn syksyn metsästyskaudella. Laki tuli voimaan 4.5.2020 ja on voimassa 31.7.2021 saakka.

–  Ampumakokeiden suoritusten jatkamisella varmistettiin, että hirvi- ja peurakantojen säätelemiseksi välttämätön metsästys sujuu korona-aikanakin jouhevasti, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Hirvenmetsästyksen kiimarauhoitusaika ennallaan tällä kaudella, muutoksia valmistellaan seuraavalle metsästyskaudelle

Maa- ja metsätalousministeriö lähetti kesällä lausunnolle esityksen Pohjois-Suomen hirvenmetsästyksen kiimarauhoitusajan lyhentämisestä siten, että metsästys jatkuisi jo lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna. Muutosta esitti Valtakunnallinen riistaneuvosto, koska aikainen talvi ja vaikeat lumiolosuhteet ovat haitanneet viime vuosina hirvenmetsästystä Pohjois-Suomessa.

Esitys sai lausuntokierroksella kannatusta, mutta juridisista syistä muutosta ei ehditä tehdä tälle metsästyskaudelle. Näin ollen kiimarauhoitus on alkavalla metsästyskaudella voimassa nykyisen asetuksen mukaisesti eli 21.9. – 9.10.2020.

– Pidän tärkeänä, että Pohjois-Suomessa lumipeite ei estä metsävahinkojen vähentämiseksi välttämätöntä hirvikannan säätelyä. Valmistelemme muutosta kiimarauhoitusaikaan seuraavalle metsästyskaudelle, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
•    maa- ja metsätalousministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 5162868
•    erityisasiantuntija Janne Pitkänen, p. 0295 162 338
•    sähköpostit: etunimi.sukunimi(at)mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus hakee suunnittelijaa HTA-hankkeeseen

Riista.fi - 21.08.2020 - 10:11

Suomen riistakeskukseen haetaan suunnittelijaa määräaikaiseen työsuhteeseen Hirvitalousalueiden toiminnan kehittäminen -hankkeessa (hanke päättyy 31.12.2021).

Suunnittelijan pääasiallisena tehtävänä on tukea riistanhoitoyhdistyksiä sekä metsästysseuroja ja -seurueita hirvieläinkantojen verotussuunnittelussa, hirvitalousaluetyön kehittämisessä, metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä vahinkojen ennaltaehkäisyssä.

Suomen riistakeskus edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.

Suunnittelijan tehtäviin tulee kuulumaan muun muassa:

  • riistatiedon käytön ja valikoivan verotuksen edistäminen riistanhoitoyhdistyksissä ja metsästysseuroissa
  • hirvitalousalueiden ja riistanhoitoyhdistysten verotussuunnittelun kehittäminen
  • pienten hirvieläinten kannanarvioinnin ja verotussuunnittelun kehittäminen paikallistasolla
  • hirvitalousalueverkoston päivittämiseen osallistuminen
  • yhteislupakäytäntöjen edistäminen metsästysseuroissa
  • sidosryhmäyhteistyön kehittämien
  • vahinkojen ennaltaehkäisytoiminnan kehittäminen
  • koulutustilaisuuksien pitäminen ja viestintä

Tehtävän sijoituspaikkana on sopimuksen mukaan Suomen riistakeskuksen aluetoimisto Haminassa tai Helsingissä.

Tehtävän hoitaminen edellyttää:

  • alempaa korkeakoulututkintoa mielellään luonnonvara-alalta tai muuten osoitettua perehtyneisyyttä hirvieläinkantojen hoitoon ja verotussuunnitteluun
  • riistatalouden ja metsästyksen hyvää tuntemusta ja Oma riista -palvelun käytön monipuolista hallintaa
  • suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa
  • neuvottelutaitoja ja yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyä ja valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen sijoituspaikan riistakeskusalueella
  • valmiutta kehittää paikallistason riistataloutta ja riistatiedon käyttöä osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota

Palkkaus määräytyy voimassa olevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja tehtävä on otettava vastaan 1.11.2020 tai sopimuksen mukaan.

Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 30.9.2020 klo 16.00 mennessä ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus/Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 HELSINKI. Kuoreen merkintä: Suunnittelija.

Lisätietoja antavat:

Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 029 431 2105, jarkko.nurmi@riista.fi

Projektipäällikkö Jani Körhämö, puh. 029 431 2281, jani.korhamo@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hoida ulkomaalaisen metsästysvieraan asiat ajoissa kuntoon

Riista.fi - 21.08.2020 - 06:12

Suomessa käy vuosittain parisen tuhatta ulkomaalaista metsästäjää. Erityisesti valkohäntäpeura- ja hirvijahti sekä kanalinnustus tuovat metsästäviä turisteja Suomeen. Jahti-isännän kannattaa auttaa vierastaan metsästysasiakirjojen hankinnassa ja asioida hyvissä ajoin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan kanssa. Mahdollisissa aselupa-asioissa tulee vastaavasti hyvissä ajoin asioida poliisissa. Jahti-isännän tulee tarvittaessa hankkia käännökset vieraansa metsästysasiakirjoista ja selvityksistä.

Ulkomaalainen metsästäjä tarvitsee:

  1. suomalaisen metsästyskortin
  2. metsästysluvan
  3. suomalaisen ampumakoetodistuksen, joka itse asiassa on todistus ampumakokeen vastavuoroisesta tunnustamisesta
  4. luvan tuoda aseen tai koiran maahan.

Olennaista hankkia vieraalle metsästyskortti ja -lupa

Suomalainen metsästyskortti voidaan myöntää ulkomaalaiselle metsästäjälle metsästysvuodeksi kerrallaan. Saadakseen suomalaisen metsästyskortin ulkomaalaisen metsästäjän tulee esittää kotimaassaan voimassa oleva metsästyskortti tai muu luotettava selvitys siitä, että hänellä on oikeus metsästää kotimaassaan. Metsästyskortti tai todistus tulee esittää paperisena tai skannattuna jäljennöksenä tarvittavine käännöksineen. Muutoin ulkomaalaisenkin metsästäjän on suoritettava suomalainen metsästäjätutkinto.

Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja tilaa jahtivieraalle metsästyskortin metsästäjärekisteristä. Kortti lähetetään rekisteristä hakijan ilmoittamaan osoitteeseen ainoastaan toiminnanohjaajan tekemän tilauksen perusteella.

Ulkomaalaisella metsästäjällä tulee olla myös oikeus metsästämiseen eli käytännössä metsästyslupa jollekin alueelle. Metsästyslupia myyvät tai antavat metsästysoikeuden haltijat, kuten metsästysseurat, maanomistajat ja valtion maille Metsähallitus.

Todistus ampumakokeesta vieraalle esim. hirvijahtia varten on pakollinen

Ampumakoe tarvitaan metsästettäessä kiväärillä kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, metsäkaurista, hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, karhua tai villisikaa. Sama koskee, kun metsästetään metsästysjousella metsäkaurista, kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, muflonia tai villisikaa.

Riistanhoitoyhdistys antaa todistuksen toisessa maassa suoritetun voimassa olevan ampumakokeen perusteella tai jahtivieraan antaman selvityksen perusteella, että hänellä on kotimaassaan oikeus metsästää vastaavan kokoisia riistaeläimiä.

Metsästysjousen osalta tämä edellytys on vastaavan jousiampumakokeen suorittaminen.

Annettava todistus on pakollinen, ja se on samanlainen kuin ampumakokeesta annettava todistus.

Riistanhoitoyhdistyksen antama todistus on maksullinen (20 euroa), ja se on voimassa enintään kolme vuotta. Toisin sanoen, jos ulkomailla suoritettu ampumakoe on voimassa tätä lyhyemmän ajan, todistus annetaan enintään kyseiselle ajalle.

Ampumakoetodistuksen voi hankkia samalla kun vieraalle hankitaan suomalainen metsästyskortti. Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalle toimitetaan voimassa oleva todistus muussa maassa hyväksytysti suoritetusta ampumakokeesta tarvittaessa käännöksineen, jos vastavuoroista tunnustamista haetaan suoritetun ampumakokeen perusteella. Muussa tapauksessa (rihlattu luotiase) on toimitettava selvitys vieraan oikeudesta metsästää kotimaassaan vastaavankokoisia riistaeläimiä.

Jos metsästäjällä ei ole ampumakoetodistusta tai hän ei pysty antamaan hyväksyttävää selvitystä, hänen on ammuttava suomalainen ampumakoe voimassa olevien säännösten mukaisesti. Ampumakokeita järjestävät riistanhoitoyhdistykset erityisesti kesäisin ja alkusyksyisin. Hyväksytystä kokeesta annetaan todistus, joka on voimassa kolme vuotta kokeen suorittamisesta.

Suomalaiseen hirvenmetsästykseen osallistuville käynti ampumaradalla, aseiden kohdistaminen ja suomalaiseen hirvikuvioon harjoittelu on muutenkin hyödyllistä valmistautumista varsinaiseen metsästykseen.

Koirien ja aseiden tuonti Suomeen luvanvaraista

Ulkomaalainen metsästäjä voi tuoda mukanaan metsästyskoiran ja ampuma-aseet sekä patruunat. Maahantuonnin vaatimukset vaihtelevat sen mukaan, mistä maasta koira ja ase tuodaan. Pohjoismaisten aselupien ja EU:n ampuma-asepassin haltija voi tuoda aseen mukanaan, mutta hänellä pitää olla maahan tullessaan lisäksi metsästyksen järjestäjän kirjallinen kutsu. Aselupa-asioissa, kuten maahantuontilupaa vieraan aseelle tai rinnakkaislupaa vieraalle hankittaessa, jahti-isännän kannattaa asioida hyvissä ajoin poliisin kanssa.

 

Lisätiedot:

Suomen riistakeskuksen asiakaspalvelu, 029 431 2001, asiakaspalvelu@riista.fi

Riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajien yhteystiedot

Koirien maahantuonnin ajantasaiset vaatimukset

Ampuma-aseiden maahantuonti ja luvat

Seuraavat metsästäjätutkinto- ja ampumakoetilaisuudet

Suomi riistamaana -esite (suomi, ruotsi, englanti, saksa, venäjä)

Kategoriat: Metsästysuutiset

Luke: Sulkiva taigametsähanhikanta alamaissa Lapissa − Sulkivia hanhia ja niiden poikasia havaittiin laskennoissa hyvin vähän

Riista.fi - 20.08.2020 - 15:00

Luonnonvarakeskuksen (Luke) heinäkuussa 2020 toteuttamien lentolaskentojen perusteella Metsä-Lapin keski- ja pohjoisosien taigametsähanhen (Anser fabalis fabalis) sulkimis- ja pesimäalueet olivat pääsääntöisesti tyhjiä, mikä kertoo huonosta poikastuotosta kuluneena kesänä. Etelä-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla nähtiin jonkin verran sulkivia hanhia, mutta aikaisempien vuosien laskentojen perusteella määrät olivat odotettua pienempiä. Myös Keski- ja Etelä-Pohjanmaan kohteilla havaittiin aiempia vuosia vähemmän metsähanhia.

Lentolaskentojen avulla tarkastettiin yhteensä 1033 potentiaalista taigametsähanhen sulkimis- ja pesimäpaikkaa välillä Pirkanmaa-Enontekiön eteläosat. Hanhia löydettiin vain 43 kohteesta. Poikkeuksellisen runsasluminen kevät on hyvin todennäköisesti aiheuttanut hanhille ylitsepääsemättömiä haasteita pesintöjen onnistumiseen ja aloittamiseen Itä-Lapissa ja Metsä-Lapin pohjoisosissa.

− Metsähanhen poikastuotto on tänä vuonna ollut heikohko. Siksi Lapin alueella alkavassa ja viikon kestävässä metsähanhen metsästyksessä kannattaa käyttää harkintaa ja varovaisuutta. Mikäli on onnekas ja sattuu löytämään metsähanhia Lapin laajoista erämaista, metsästys kannattaa kohdistaa ensisijaisesti poikasiin, jotka yleensä seuraavat emojaan, kertoo tutkija Antti Paasivaara Lukesta.

Sulkivalla kannalla tarkoitetaan lisääntymisessään onnistuneita aikuisia hanhia ja niiden poikasia, jotka pysyvät kesän pesimäalueilla. Pesinnässä epäonnistuneet ja pesimättömät metsähanhet muuttavat yleensä sulkimaan Venäjän tundralle (Novaja Zemlja).

− Sulkiva kanta siis heijastelee ensisijaisesti munapesyeiden ja poikasten selviytymistä lisääntymiskaudella, mutta ei suoraan pesimäkannan suuruutta, Paasivaara toteaa.

Metsähanhen kannanarviointiin kehitetty vakioitu menetelmä

Nyt toteutettu laskenta on jatkoa aikaisemmille Luken ja Riistakeskuksen suorittamille laskentalennoille, joissa on kehitetty sopivaa menetelmää metsähanhikannan seurantaan.

− Tavoitteena on tuottaa vakioidulla menetelmällä vuosittaista tietoa Suomen metsähanhikannan poikastuotosta metsästyksen suunnittelua varten, Paasivaara kertoo.

Tulevina vuosina laskentaa kehitetään edelleen vastaamaan riistahallinnon tietotarpeisiin kustannustehokkaasti.

Tämänvuotiset seurantalennot aloitettiin heinäkuun 8. päivä metsähanhen esiintymisalueen eteläreunoilta Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla ja jatkettiin sieltä pohjoiseen Keski-Pohjanmaan, Ylä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun kautta Pohjois-Pohjanmaalle, joka on perinteisesti ollut Suomen metsähanhikannan ydinaluetta. Pohjois-Pohjanmaan jälkeen lennettiin Etelä-, Itä-, Keski- ja Länsi-Lapin metsäalueiden suurten soiden hanhikohteita. Pohjoisimmat kohteet sijaitsivat Enontekiön eteläosissa.

Luonnonvarakeskus kiittää kaikkia laskentaa tukeneita rengastajia, harrastajia ja metsästäjiä, joiden rooli oli laskennassa keskeinen.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Itämerennorppia saaliiksi aiempaa enemmän – halleja vähemmän

Riista.fi - 20.08.2020 - 09:00

Heinäkuun lopussa päättyneen metsästysvuoden saalismäärät nousivat itämerennorpan osalta, mutta hallisaalis vastaavasti laski edelliseen metsästysvuoteen verrattuna. Halleja saatiin saaliiksi 19 % vähemmän ja itämerennorppia 17 % enemmän kuin vuotta aiemmin.

Harmaahylkeen eli hallin saalis oli 1.8.-31.12.2019 ja 16.4.-31.7.2020 ajoittuneessa pyynnissä yhteensä 231 yksilöä, joista 64 saatiin saaliiksi Perämeren-Merenkurkun, 81 Lounais-Suomen ja 86 Suomenlahden kannanhoitoalueelta. Perämeren-Merenkurkun alueella saalismäärä nousi hieman vuotta aiemmasta, mutta eteläisemmillä merialueilla laski selvästi. Pyyntikaudella 2018-2019 hallisaalis oli vastaavasti 285 yksilöä.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säätämä hallin metsästyskiintiö oli 1 050 yksilöä jakautuen Perämeren-Merenkurkun 350, Lounais-Suomen 400 ja Suomenlahden 300 halliin. Saaliiksi saatiin siten hieman yli viidennes kiintiön sallimasta hallimäärästä. Suomenlahdella saaliiksi saatiin 29 %, Lounais-Suomessa 20 % ja Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella 18 % alueellisesta kiintiöstä. Ministeriön kiintiöasetus (enintään 1 050 hallia metsästysvuotta kohden) on voimassa vuoteen 2022 asti.

Suurin osa hallisaaliista saadaan tyypillisesti huhtikuun puolivälin ja heinäkuun lopun väliin ajoittuvalla toisella pyyntijaksolla. Päättyneen metsästysvuoden osalta tämän jakson osuus hallisaaliista oli 71 % kun se vuotta aiemmin oli 87 %. Muutokseen vaikutti eniten hallien pyynnin painottuminen syysjaksolle Lounais-Suomen kannanhoitoalueella.

Itämerennorppia saatiin Suomen riistakeskuksen myöntämillä pyyntiluvilla saaliiksi yhteensä 311 yksilöä, kun pyyntikauden 2018-2019 saalis oli vastaavasti 266 yksilöä. Itämerennorpan metsästysaika muutettiin vuoden 2018 kesäkuusta alkaen vastaamaan hallin metsästysaikaa, eli molemmat lajit ovat rauhoitettuja tammikuun 1. päivästä huhtikuun 15. päivään.  Maa- ja metsätalousministeriön säätämä kiintiö oli yhteensä 325 norppaa Perämeren−Merenkurkun kannanhoitoalueella, joka ulottuu Torniosta Kristiinankaupunkiin. Pyyntilupia ei myönnetty norpalle Perämeren−Merenkurkun kannanhoitoalueen ulkopuolelle.

Suomen riistakeskuksen myöntämiin pyyntilupiin perustuvan metsästyksen tarkoituksena on estää ja vähentää Perämeren norppakannan kalastukselle ja kalankasvatukselle aiheuttamia vahinkoja. Vastikään vahvistettu kiintiö sallii elokuun alussa alkaneen metsästysvuoden osalta yhteensä 375 norppayksilön metsästämisen Perämeren−Merenkurkun kannanhoitoalueella.

Molempien hyljelajien kannat ovat vahvat ja elinvoimaiset. Vuonna 2019 Itämerellä nähtiin laskennoissa runsaat 38 000 harmaahyljettä. Näistä Suomen merialueella oli noin 14 200. Perämeren jäillä laskenta-aikaan olleiden norppien määräksi arvioitiin runsaat 12 800. Hyljekantojen seuranta lukeutuu Luonnonvarakeskuksen tehtäviin.

Syksyinen kyttäyspyynti. Kuva: Stefan Pellas
Kategoriat: Metsästysuutiset

Karhunmetsästys alkaa

Riista.fi - 19.08.2020 - 09:00

Suomen riistakeskus on myöntänyt yhteensä 289 poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästykseen torstaina 20. elokuuta alkavalle metsästyskaudelle. Poikkeuslupien lisäksi poronhoitoalueella voidaan kaataa alueellisen kiintiön nojalla 95 karhua, joista 20 läntisellä ja 75 itäisellä poronhoitoalueella.

Kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteena on kannan tason säätely karhukannan hoitosuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Metsästys myös ylläpitää karhujen ihmisarkuutta ja vähentää vahinkoja.

– Pyynti pyritään kohdentamaan yksilöihin, jota liikkuvat asutuksen tuntumassa tai joiden tiedetään aiheuttaneen esimerkiksi mehiläis- tai rehupaalivahinkoja, kertoo Etelä-Savon riistapäällikkö Petri Vartiainen.

Poronhoitoalueen alueellisilla kiintiöillä metsästävien tulee seurata karhukiintiön täyttymistä. Karhunpyynnin edistymistä voi seurata Suomen riistakeskuksen kotisivuilla osoitteessa www.riista.fi.

 

Arvokas ja kunnioitettu saalis

Karhua metsästetään Suomessa pääsääntöisesti seuruemetsästyksenä ja koirien avulla. Pyyntiin osallistuu tuhansia metsästäjiä. Sekä poikkeusluvansaaja että seuruemetsästyksessä pakollinen metsästyksenjohtaja johtavat tiukasti karhun metsästystä.

– Kun karhu on saatu saaliiksi, kaadosta on tehtävä ilmoitus Suomen riistakeskukselle. Tänä päivänä ilmoitukset tehdään suoraan kaadolta Oma riista -palvelussa, Vartiainen sanoo.

Talja ja kallo kuuluvat perinteisesti karhunkaatajalle ja tarkastetut lihat jaetaan pyyntiin osallistujien kesken. Karhun kaatoa on nykyäänkin tapana juhlia peijaisissa. Jos lihat tai talja myydään, tarvitaan siihen Suomen ympäristökeskuksen lupa.

 

Kiireetön eräelämys

Kiinnostus karhujahtia kohtaan on merkittävästi kasvanut, ja aikojen saatossa metsien kuninkaan metsästystavat ovat myös muuttuneet. Koirien paikannusmenetelmät sekä metsäautotieverkoston ja ajoneuvojen käyttö nopeaan paikasta toiseen liikkumiseen ovat keskeinen osa tämän päivän pyyntiä.

– Tavoitteeksi voisi asettaa pidempään kestävän kiireettömiä eräelämyksiä tarjoavan pyyntikauden. Annetaan metsien kuninkaalle sen arvoinen jahti, Vartiainen suosittelee.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Vesilintujen metsästys alkaa

Riista.fi - 18.08.2020 - 09:15

Metsähanhen metsästys avataan osassa Lappia kuuden vuoden rauhoituksen jälkeen. Metsähanhen metsästys alkaa samanaikaisesti kuin monella sorsalla torstaina 20. elokuuta kello 12.00. Saalisilmoitusvelvollisuus on voimassa lähes kaikilla vesilinnuilla. Saalisilmoitus on kätevintä tehdä Oma riista -palvelussa.

Taigametsähanheen kohdistuva metsästys on sallittu Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Tornion, Kemin, Keminmaan ja Simon kuntia. Metsästysaika on 20.8 klo 12 – 27.8. Voimassa on yhden (1) metsähanhen kausikiintiö.

Jyväruokinnan tai muun ravintohoukuttimen käyttö metsähanhen metsästyksessä on kielletty. Saaliiksi saadusta metsähanhesta on tehtävä lakisääteinen ilmoitus seitsemän vuorokauden kuluessa.

– Metsästyksen uudelleen avaaminen oli mahdollista kannan elpymisen ja tarkentuneen riistatiedon ansiosta. Metsästys on kuitenkin voimakkaasti rajoitettua, kunnes Suomen pesimäkannan tila on tarkemmin selvitetty, Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Mikko Alhainen kertoo.

Metsästäjäkohtaisen kiintiön ja jyväruokintakiellon tarkoituksena on turvata metsästyksen kestävyys ja metsästyskulttuurisesti arvokas erämaapyynti pesimäsoilla.

– Metsästäjien kannattaa kirjata kaikki metsähanhihavainnot Oma riistaan. Tiedosta on apua esimerkiksi pesimäkanta-arvioinnin kehittämisessä, Alhainen sanoo.

 

Metsästys tulee kohdentaa runsaisiin lajeihin

Suomen riistakeskus suosittelee kohdentamaan vesilintujen metsästystä runsaslukuisiin sorsalajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään. Vajaa satatuhatta metsästäjää osallistuu sorsastukseen, joka alkaa puoliltapäivin elokuun 20. päivänä ja jatkuu joulukuun loppuun saakka. Elokuun 20. päivästä alkaen saa metsästää sinisorsia, taveja, heinätaveja, haapanoita, jouhisorsia, lapasorsia, tukkasotkia, telkkiä ja nokikanoja.

Allin sekä isokoskelon metsästys alkaa 1.9. Merihanhea ja kanadanhanhea on voinut metsästää pelloilta elokuun 10. päivästä lähtien ja 20. elokuuta alkaen pyynti on sallittua myös vesialueilla. Merihanhella on kahden linnun vuorokausikiintiö ja metsästys on sallittua vain määritellyllä rannikkoalueella. Metsähanhen metsästys alkaa Kaakkois-Suomessa 1. lokakuuta erikseen määritellyllä alueella.

– Ainoastaan varmasti tunnistettuja vesilintuja saa metsästää ja muut metsästäjät, luonto ja asutus tulee aina ottaa huomioon Alhainen muistuttaa.

Riistainfon Vastuullinen vesilinnustaja -sivustolla voi päivittää tietonsa lajintuntemuksesta

 

Haahkan, punasotkan, tukkakoskelon ja allin metsästystä rajoitettu

Haahkan syysaikainen metsästys on kielletty. Samoin allin metsästys sisämaassa. Merialueilla allin metsästystä on lisäksi rajoitettu metsästäjäkohtaisella saaliskiintiöllä. Yhden metsästäjän saalis on rajoitettu viiteen alliin päivässä. Punasotkan ja tukkakoskelon metsästys on kielletty koko maassa.

Monen rehevillä lintuvesillä viihtyvän vesilinnun kannat ovat taantuneet. Etelä-Suomeen painottuneiden laskentojen perusteella Suomen pesimäkanta on vähentynyt jouhisorsalla, haapanalla, heinätavilla, punasotkalla, tukkasotkalla ja nokikanalla. Tutkimusten mukaan taantuman pääsyy on elinympäristöjen tilan heikkeneminen. Vaikka metsästys ei näytä olevan sorsalajien taantuman syy, tulee metsästäjien kantaa vastuunsa kantojen hoidossa.

– Metsästystä tulee kohdentaa runsaslukuisiin lajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään, joiden kantojen kehitys on ollut suotuisaa. Saalistilastojen perusteella nämä ovat vesilinnuista kolme yleisintä saalislajia, Alhainen kertoo.

Saalisilmoitusvelvollisuus on voimassa seuraavilla vesilinnuilla: metsähanhi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, tukkasotka, haahka, alli, isokoskelo sekä nokikana. Lisäksi velvollisuus koskee punasotkaa ja tukkakoskeloa, jotka ovat määräaikaisessa metsästyskiellossa. Selkeintä on kirjata kaikki saaliit Oma riista -palveluun, jolloin ei tarvitse erikseen muistaa, mistä lajeista saalisilmoitus täytyy tehdä ja mistä ei.

 

Lisätietoja:

Alueelliset lisätiedot alueiden riistapäälliköiltä ja riistasuunnittelijoilta, katso yhteystiedot 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Luke ja Luomus: Tärkeimpien riistasorsien parimäärät kääntyivät laskuun, poikastuotto koheni viime vuodesta

Riista.fi - 17.08.2020 - 08:56

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) yhteistiedote

Neljän tärkeimmän riistasorsalajimme kannat ovat taantuneet viimeisen viiden vuoden aikana – tavilla, haapanalla ja telkällä jo pidemmän aikaa. Myös tämän vuoden laskennat kertovat taantuman jatkuvan. Sinisorsan hyvä poikastuotto kuitenkin virittää odotuksia hyvästä sorsastuskaudesta.

Sinisorsan pesimäkanta (pesivien parien määrä) on ollut pitkällä aikavälillä kasvussa, mutta viimeisen viiden vuoden aikana kanta on taantunut. Laskeva suuntaus jatkui myös tänä vuonna kannan pysyessä kuitenkin pitkän aikavälin (1989–2020) keskiarvon tuntumassa. Poikastuotto (poikaslintujen kokonaismäärä) kasvoi 21 % viime vuodesta, ja poikastuottoindeksi nousi tämän myötä pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolelle.

Tavin pesimäkanta vaihteli voimakkaasti seurantajakson alkupuolella, mutta sittemmin kannanvaihtelu on tasaantunut. Kanta on pitkällä aikavälillä taantunut ja jatkanut laskuaan myös viimeiset viisi vuotta. Poikastuotto oli tänä vuonna samaa luokkaa kuin viime vuonna ja pysyi noin 25 % pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella.

Telkän pesimäkanta pysyi pitkään suhteellisen vakaana. Vuoden 2012 jälkeen se kuitenkin kääntyi laskuun, minkä johdosta lajin kanta on taantunut pitkällä aikavälillä. Kuluvan pesimäkauden parimäärä on noin 20 % seurantajakson keskiarvoa pienempi. Poikastuotto kasvoi 23 % viime vuodesta.

Haapanan pesimäkanta on taantunut voimakkaasti pitkällä aikavälillä. Pesimäkantaindeksi oli tänä vuonna koko seurantajakson alhaisin, vain 50 % pitkän aikavälin keskiarvosta. Myös poikastuotto on laskenut pitkällä aikavälillä. Haapana on vuoden 2019 uhanalaisuusarvioissa luokiteltu vaarantuneeksi.

− Pesimäkauden alussa tehtävillä parilaskennoilla saadaan tietoa kantojen tilasta, kesäiset poikuelaskennat puolestaan kertovat lintumääristä sorsastuskauden alussa, kertoo johtava tutkija Hannu Pöysä Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Tärkeimpien riistasorsien parimäärän ja poikasten kokonaismäärän kehitystä kuvaavat indeksit. Indeksit on skaalattu molempien aineistojen osalta siten, että 100 % kuvaa jakson 1989-2020 keskiarvoa. Indeksin ympärillä oleva värillinen alue on 95 % luottamusväli, joka kuvaa aineistossa esiintyvästä hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta indeksin arvossa. Laskennat tehdään vapaaehtoisvoimin

Pesimäkantoja koskevat tiedot perustuvat vuodesta 1986 lähtien ja poikastuottoa vuodesta 1989 lähtien toteutettuihin valtakunnallisiin vesilintulaskentoihin. Vuoden 2020 pariaineistot ovat 1 940 kohteelta ja poikueaineistot 813 kohteelta. Aineiston keräävät metsästäjät ja lintuharrastajat.

Luonnonvarakeskus (Luke) tuottaa vuosittain yhdessä Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) kanssa arvion vesilintukantojen tilasta. Tietoa hyödyntävät riistahallinto sekä vesilintujen ja vesiluonnon suojelusta vastaavat tahot.

Lisätietoja ja lajien kannankehityskuvaajat on esitetty Luonnonvarakeskuksen nettisivuilla osoitteessa https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/riista/vesilinnut/.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer