slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Uutisten kerääjä

Muutoksia metsästysampumasääntöihin

Metsästäjäliitto - 20.06.2019 - 15:12
Mitalitunnelmia vuoden 2019 kansainvälisten metsästysampumalajien SM-kisoista Mäntsälässä. (Kuva: Jussi Partanen)

Metsästäjäliiton liittohallitus hyväksyi 18.6.2019 pidetyssä kokouksessaan metsästysammunnan kilpailutyöryhmän (ent. metsästysampumatoimikunta) esittämät muutokset metsästysammunnan sääntöihin. Muutokset koskevat SM-arvoon vaadittavien kilpailijoiden määrää sekä hirvenhiihto- ja hirvenjuoksuviestien sakkokierrosten ajanlaskukaavaa kilpailun jälkeisissä epäselvissä tapauksissa./p> SM-arvon saavuttaminen

Aiemmin SM-arvon saavuttamiseksi on kyseiseen sarjaan tarvittu vähintään neljä ilmoittautunutta osallistujaa (sääntökirjan kohta 16.18.42). Mikäli ilmoittautuneita osanottajia ei ole tarpeeksi, on nuoret siirretty lähimpään vanhempien sarjaan, ja vastaavasti veteraanisarjoissa on siirretty lähimpään nuorempien sarjaan. Tämä aiheutti sekaannuksia erityisesti hiihto- ja juoksulajien pisteiden laskennassa. Tästä eteenpäin henkilökohtaisessa kilpailussa sarjalla on SM-arvo, jos siihen osallistuu vähintään yksi kilpailija.

Hirvenhiihto- ja hirvenjuoksuviestien sakkokierrokset

SSääntökirjan kohtaa 10.4.18 kohtaa tarkennetaan seuraavasti: jos kilpailija on kiertänyt liian vähän tai liian monta sakkokierrosta, muutetaan hänen ja hänen joukkueensa tulosta joko lisäämällä tai vähentämällä tuloksesta sakkokierrokseen käytetty aika. Lisäys tai vähennys lasketaan kaavalla: sakkokierroksen pituus x viestin osuusaika / hiihdetty matka (sis. hiihdetyt sakkokierrokset).

Jatkossa Hirviurheiluohjelma laskee tarvittavat hyvitys- tai lisäajat sekä korjaa ne viestin lopputuloksiin. Tämä helpottaa merkittävästi kilpailuiden järjestäjien ja tuomarineuvoston toimintaa.

Sääntömuutokset löydät kirjattuina heinäkuun alusta tästä linkistä.

Lisätietoja sääntömuutoksista antaa Jussi Partanen jussi.partanen(at)metsastajaliitto.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Vahvistusta ICT-tukeen

Metsästäjäliitto - 14.06.2019 - 13:02

Metsästäjäliiton ICT-suunnittelijana on aloittanut 11.6. Petteri Pentti (26). Hän on koulutukseltaan IT-tradenomi ja aiemmin työskennellyt ICT-vastaavana Scanofficella sekä toiminut YK-rauhanturvaajana Libanonissa.

ICT-suunnittelijan tehtävä on Metsästäjäliitossa uusi ja Petterin tehtäviin kuuluvat muun muassa tietoteknisten ongelmien ratkominen, suunnittelutehtävät, käytön tuki, koulutus- ja asiakaspalvelutehtävät, palvelin- ja verkkoympäristöstä huolehtiminen sekä laitteistojen ja sovellusten asentaminen käyttökuntoon. 

Metsästäjäliiton henkilöstömäärä on kuluneiden vuosien aikana kasvanut ja sen myötä teknisen tuen tarve lisääntynyt merkittävästi. Liitto myös kehittää ja laajentaa sähköisiä palveluitaan jatkuvasti. ICT-päällikkö Jari Ruohotien vahvistukseksi tullut Petteri Pentti on aloittanut työt hyvissä tunnelmissa.

- Metsästäjäliittoon oli mukavaa tulla. Olen itsekin metsästäjä ja odotan mielenkiinnolla tulevia tehtäviä, Pentti sanoo. 

Petteri Pentti työskentelee Metsästäjäliiton keskustoimistolla Riihimäellä ja hänet tavoittaa puhelimitse 0108410071 ja sähköpostilla petteri.pentti@metsastajaliitto.fi. 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Anna Haavikko aloitti Metsästäjäliiton nuorisovastaavana

Metsästäjäliitto - 12.06.2019 - 15:44

Anna Haavikko on aloittanut 3.6. Metsästäjäliiton nuorisovastaavana. Koulutukseltaan hän on maatalous- ja metsätieteiden maisteri. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Stora Ensolla viestintäasiantuntijana ja Helsingin kaupungilla yläkoulun biologian opettajana.

Nuorisovastaavan tehtävä on merkittävä lisävahvistus Metsästäjäliiton nuorisotyön kehittämiseen. Tehtävään sisältyvät muun muassa nuorisotyön kehittämistehtävät, leiri- ja kerhotoiminnan koordinointi, materiaalien tuottaminen sekä nuorisotapahtumien ja -koulutusten suunnittelu ja käytännön järjestelyt. Lisäksi siihen kuuluvat myös nuorisotyöhön liittyvän rahoituksen hakeminen ja hanketyö mahdollisten tulevien nuorisohankkeiden osalta. 

- Pidemmällä tähtäimellä odotan työltäni mahdollisuuksia päästä kehittämään liiton nuorisotyötä. Tällä hetkellä ajatuksissa ja tekemisissä näkyy etenkin heinä-elokuussa järjestettävä MegaMetso-leiri, jota myös odotan innolla, Haavikko sanoo.

- Nuorisotyö on yksi Metsästäjäliiton toiminnan painopistealueista ja nuorisovastaavan palkkaaminen osa Metsästäjäliiton panostuksesta nuorisotyöhön, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

- Hallitusohjelmassa on kirjattu tavoitteeksi metsästysharrastuksen edellytysten turvaaminen ja uusien harrastajien tulon edistäminen harrastuksemme pariin. Metsästäjäliitossa pidämme näitä tavoitteita tärkeinä, ja tämä rekrytointi on siten sekä tarpeellinen ja perusteltu että ajankohtainen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on hiljattain tunnustanut Metsästäjäliiton valtakunnallista nuorisotyötä tekeväksi järjestöksi ja myöntänyt varoja tähän toimintaan.  Olemme luottavaisia tuen saamisesta jatkossakin nuorten kouluttamiseen vastuullisiksi metsästäjiksi ja heidän metsästysmahdollisuuksiensa edistämiseen, Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg lisää.

- Metsästäjäliiton nuorisotyöllä pyritään tarjoamaan mahdollisimman monelle nuorelle mahdollisuus metsästysharrastuksen aloittamiseen, yhteisölliseen tekemiseen sekä luontosuhteen löytämiseen ja ylläpitämiseen. Yhteisöllisenä harrastuksena metsästys ehkäisee esimerkiksi nuorten syrjäytymistä maaseudulla. Se on myös monelle kaupunkilaiselle tärkeä - joskus jopa ainoa   kontakti luontoon, kertoo Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Henri Mutanen.

Haavikko työskentelee Metsästäjäliiton keskustoimistolla Riihimäellä. Hänet tavoittaa sähköpostilla anna.haavikko@metsastajaliitto.fi tai puhelimitse 050-341 7373.

 

Lisätietoja: 

Heli Siitari
Toiminnanjohtaja
Puh: 010 841 0052
Gsm: 040 826 7998


Henri Mutanen
Koulutuspäällikkö
Puh: 010 841 0067
Gsm: 050 528 0001

Kategoriat: Metsästysuutiset

MegaMetso-leirillä huippukouluttajat

Metsästäjäliitto - 06.06.2019 - 17:05

Metsästäjäliitto järjestää nuorille MegaMetso-leirillä Mikkelissä 31.7.-4.8.2019 on ohjelmassa paljon kiinnostavia aiheita, kuten houkuttelupyynti ja jousimetsästys ja ainutlaatuiset ammunnat. Kouluttajina myös huippusuosittu Team Karhukopla ja houkuttelupyynnin guru Aki Perälä.  

MegaMetso-leiri on suunnattu 14-17 vuotiaille nuorille. Leirille mahtuu mukaan noin 200 osallistujaa.
- Paikkoja on vielä vapaana, joten kannattaa ilmoittautua heti mukaan, kannustaa Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Henri Mutanen

Leiri järjestetään nyt toista kertaa. Ensimmäinen leiri järjestettiin 2016.
- Siitä saimme valtavasti hyvää palautetta ja päätimme jatkaa saman tyyppisen leirin järjestämistä.  

Mutasen mukaan nuorille on tärkeää tutustua saman henkisiin osallistujiin, ja leirin parasta antia ovat myös uudet kaverit ja ainutlaatuiset kokemukset.
- Leiri tarjoaa nuorille hyvät mahdollisuudet verkostoitua keskenään ja jakaa metsästyskokemuksia. Edellisen leirin osallistujat ovat esimerkiksi vierailleet toistensa luona jahdeissa eri puolilla Suomea. 

MegaMetso on Metsästäjäliiton leiripolun huipentuma. Muita Metso-leirejä ovat Mini-Metso pienemmille lapsille ja Metso-leirit 10-16 vuotiaille. 

Monipuolinen ohjelma

Ohjelmassa on pyritty huomioimaan ajankohtaisia nuoria metsästäjiä kiinnostavia aiheita, kuten houkuttelupyynti, jousimetsästys ja karhun metsästys. 
- Leirin ohjelma on todella monipuolinen ja meillä on erittäin ammattitaitoiset ja osaavat kouluttajat, Mutanen toteaa tyytyväisenä.

- Leirillä pääsee harjoittelemaan metsästykseen liittyviä taitoja, tutustumaan erilaisiin metsästysaseisiin ja muihin varusteisiin sekä harjoittelemaan metsästysammuntaa turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä. Leirillä nuoret näkevät myös heille sosiaalisesta mediasta tuttuja kasvoja ja pääsevät näiden esikuvien oppiin.  

Ohjelmarunko noudattelee pitkälti samaa mallia edellisen leirin kanssa. Uutena koulutusaiheena on Team Karhukoplan vetämä karhunmetsästyskoulutus.  

Team Karhukopla on mukana vapaaehtoisvoimin.
- Nuorisotyöllä on mahdollisuus turvata Suomen hieno metsästys ja eräkulttuuri, kommentoi Ari Turunen Team Karhukoplasta. MegaMetsolla on loistava mahdollisuus tutustua erilaisiin metsästysmuotoihin, mielenkiintoiset ammunnat ja viettää aikaa samanhenkisten ihmisten kanssa, Turunen jatkaa. 

Team Karhukopla on myös huolissaan nuorten syrjäytymisen lisääntymisestä.
- Metsästys ja ammunta ovat sosiaalisia harrastuksia, joissa nuorilla on mahdollisuus saada saman henkisiä ystäviä. Tämän takia lähdemme innolla talkoilemaan MegaMetso-leirille. 

Ainutlaatuiset ammunnat

MegaMetsolla leiriläisiä odottavat uudet riistamaaliammunnat, jotka toteutetaan riistapolkutyyppisesti. Joukkueet kiertävät valvotusti reittiä, jonka varrelle on sijoitettu haulikko- ja kiväärirasteja. Kullakin rastilla mallinnetaan aitoa metsästystilannetta, ja niillä pääsee ampumaan kyseiseen metsästysmuotoon soveltuvilla aseilla.
- Vastaavia ammuntoja ei pääse ampumaan varmaan missään muualla. Leirin kilpailupäivänä ampujat pääsevät myös testaamaan taitojaan Metsästäjäliiton uudessa LuotiCompakissa, kertoo Metsästäjäliiton ampumapäällikkö Jussi Partanen

Leirille järjestetään yhteiskuljetus eri puolilta Suomea. Leiriläiset saavat valita kattavasta reitistöstä itselleen sopivan paikan nousta kyytiin. 

Lisätietoa: metsastajaliitto.fi/megametso

Kategoriat: Metsästysuutiset

Susireviirejä lisää - Metsästäjäliitto odottaa kannanhoitosuunnitelman tuovan ratkaisuja

Metsästäjäliitto - 05.06.2019 - 20:01
Luke: susikanta Suomessa maaliskuussa 2019

Susireviirien lisääntyminen ennakoi lisää susilaumoja ja on tärkeää, että ongelmiin pystytään puuttumaan paremmin. Ratkaisuja odotetaan kannanhoitosuunnitelman päivityksestä.

Luken mukaan maaliskuussa Suomessa oli 47 susireviiriä, joista oli 24 vähintään kolmen suden lauman ja 20 kahden suden asuttamaa. Kolmella reviirillä arvioitiin olevan 2–3 sutta. Osa reviireistä on Suomen ja Venäjän yhteisiä.

- Reviirejä on nyt selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin. Sama tuntuma on ollut myös metsästäjillä, uusia pareja on havaittu eri puolella maata. Kannan lisääntymispotentiaali on edellistä vuotta parempi, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari

Luken mukaan tiheimmät kannat ovat Varsinais-Suomessa, Etelä-Satakunnassa, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Ylä-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.
- Susien aiheuttamat haitat ovat olleet erilaisia eri puolella Suomea. Lännessä pihapiireissä liikkuvista susista on ollut paljon havaintoja. Ihmistä pelkäämättömiin ja todellista uhkaa aiheuttaviin susiin on voitava puuttua ajoissa.
- Idässä susilla ravintoa on vähän ja siellä on myös tullut paljon koiravahinkoja. Se on metsästäjien kannalta kestämätön tilanne, koska se vaikeuttaa selvästi perinteistä metsästämistä koiran kanssa, Siitari kertoo.  

Laumoista pareiksi ja pareista laumoiksi

Maaliskuun susikanta edustaa vuodenaikaa, jolloin susien lukumäärä on pienimmillään.

- Uudet parit ovat todennäköisesti saaneet pentuja huhti-toukokuussa, joten syksyllä myös laumojen määrä on selvästi viime syksyä suurempi, Siitari arvioi. 

Luke tuottaa nyt ensimmäistä kertaa kanta-arvion julkistamisen yhteydessä myös vuodenaikaisvaihtelua kuvaavan ennusteen susikannan kehityksestä vuodeksi eteenpäin. Ennustemalli perustuu tutkimustietoon suden pentutuotosta ja kuolleisuudesta. Luke arvioi susilaumojen määräksi marraskuussa 32–43 ja maaliskuun 2020 lopussa 17–37 laumaa.
- Uuden ennustemallin käyttö helpottaa keskustelua syksyn tilanteesta ja auttaa myös arvioimaan susilaumojen sijaintia metsästyskaudella. Malli kuvaa hyvin susikannan dynaamisuutta. Yksilömäärät vaihtelevat vuoden sisällä ja vuodesta toiseen. Myös susien luontainen kuolleisuus on vuoden aikana merkittävä, Siitari toteaa.  

Metsästäjien havainnoilla suuri merkitys 

Kanta-arvioissa käytettävää tietoa kerätään suurelta osin vapaaehtoisvoimin.
- Metsästäjät tekevät ison työn havaintojen saamiseksi. On ainutlaatuista ihan maailmanlaajuisestikin, että vapaaehtoiset keräävät näin mittavaa aineistoa. Saamme olla ylpeitä meidän aktiivisista harrastajistamme, kiittää Siitari.  

Suomessa suurpetojen havaintotietoa keräävät riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoisesti toimivat petoyhdyshenkilöt. Lisäksi vuosina 2017–2019 on toteutettu susien ulostekeräys läntisessä Suomessa, josta saatuja DNA-tietoja on hyödynnetty arvioitaessa susien lukumäärää reviireillä. Varsinaisen maastossa kerättävän havaintotiedon ohella tallennetaan tietoa esimerkiksi susien uusista pentueista, metsästyksen onnistumisesta ja sen vaikutuksesta sekä susien kuolleisuudesta. Tällaista tietoa tuottavat mm. Metsähallitus, poliisi, rajavartiolaitos ja Ruokavirasto. 

Uusi kannanhoitosuunnitelma tulossa

EU-tuomioistuimen julkisasiamies antoi toukokuussa unionin tuomioistuimelle ratkaisuehdotuksen Suomen korkeimman hallinto-oikeuden ennakkokysymyksiin koskien suden kannanhoidollisen metsästyksen oikeutuksesta. Julkisasiamiehen mukaan Suomen kannanhoidollinen metsästys ei ole ristiriidassa direktiivitulkinnan kanssa. Metsästäjäliitto odottaa linjauksen ohjaavan myös suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen jatkokäytänteitä. 

-Odotamme uutta kannanhoitosuunnitelman päivitettyä versiota, missä määritellään suden kannanhoito seuraaville vuosille. Suomella on nyt hyvät edellytykset valmistella ja käynnistää kannanhoidollinen metsästys hallitusti karhun ja ilveksen tapaan, Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg toteaa.

Luken susikantaraportti ja muuta lisätietoa:

Kategoriat: Metsästysuutiset

Uudistuksia metsästyslupamyyntiin – metsästäjänumero käden ulottuville, luvat Oma riistaan

Riista.fi - 05.06.2019 - 15:51

Metsästyslupien ostamiseen tulee muutoksia 10. kesäkuuta 2019 alkaen. Jatkossa metsästyslupaa ostettaessa on suositeltavaa antaa metsästäjänumero. Metsähallitukselta hankitut metsästysluvat voi myös saada näkymään Suomen riistakeskuksen ylläpitämään Oma riista -palveluun.

Metsästysluvan ostamiseen niin verkkokaupassa kuin puhelimitse tarvitaan metsästäjänumero, metsästäjän nimi, osoite ja syntymäaika. Jos metsästäjänumero ei ole tiedossa, luvan voi ostaa myös ilman sitä. Puhelimitse asioitaessa metsästäjänumeron ilmoittaminen kuitenkin nopeuttaa luvan ostamista. Edellä mainitut tiedot tulee siis selvittää, jos on ostamassa metsästyslupia toiselle henkilölle.

Metsästäjänumero on henkilökohtainen kahdeksan merkin pituinen tunnus, joka lukee henkilön metsästyskortissa ja Oma riista -palvelussa.

OMA RIISTA, SÄHKÖINEN LUPAKUKKARO

Toinen uudistus koskee metsästyslupien säilyttämistä. Metsähallitus ja Suomen riistakeskus ovat kehittäneet järjestelmiään niin, että metsästäjä saa halutessaan Metsähallitukselta hankkimansa metsästysluvat näkyviin Oma riista -palveluun. Ensimmäisessä vaiheessa Metsähallituksen luvat näkyvät vain Oma riista -verkkopalvelussa. Syksyn jahtikaudella luvat näkyvät myös Oma riista -mobiilisovelluksessa, ensin Android-laitteilla ja myöhemmin iOS-laitteilla. Näin kaikki tarvittavat metsästysluvat kulkevat kätevästi puhelimessa, jolloin se toimii sähköisenä lupakukkarona.

Oma riistassa näkyvät pienriistanmetsästyksen lyhytaikaiset luvat ja kausiluvat sekä karhuluvat. Oma riistaan eivät siirry poronhoitoalueelle hankitut karhunmetsästyksen tekstiviestiluvat.

Metsähallituksen metsästysluvat näkyvät edelleen myös Eräluvat.fi-verkkokaupan asiakastilillä ja sähköpostissa, tai ne lähetetään asiakkaalle paperisena asiakirjana. Oma riista -palvelu on siis uudenlainen tapa säilyttää metsästyslupia.

Kuinka Metsähallituksen luvat saa Oma riista -palveluun?

Eräluvat.fi-verkkokauppaan voi kirjautua Oma riista -tunnuksilla. Tällöin metsästäjänumeroa ei tarvitse erikseen syöttää luvan oston yhteydessä vaan luvan saa automaattisesti näkyville Oma riistaan.

Metsähallituksen metsästyslupia voi hankkia Erälupien puhelinpalvelusta tai Eräluvat.fi-verkkokaupasta itsensä lisäksi muille. Tällöin luvan ostamiseen kannattaa valmistautua selvittämällä sekä oma metsästäjänumeronsa että muiden luvan ostajien metsästäjänumerot.

Metsähallituksen metsästysluvat tulevat näkyviin Oma riista -palveluun noin tunnin kuluttua siitä, kun maksusuoritus on rekisteröity. Laskulla maksaessa maksun rekisteröitymisessä voi olla usean pankkipäivän viive.

Toistaiseksi lupia ei voi jälkikäteen siirtää Oma riistaan, mikäli metsästäjänumeroa ei ole annettu ostohetkellä.

Oma riista on Suomen riistakeskuksen ylläpitämä metsästäjien sähköinen asiointipalvelu, jolla on yli 142 000 käyttäjää. Jokainen suomalainen metsästäjä voi hankkia palveluun maksuttoman käyttäjätunnuksen. Lisää tietoa ja ohjeet tunnusten hankkimiseen saa täältä. Kehitystyö Metsähallituksen ja Suomen riistakeskuksen tietojärjestelmien välillä jatkuu.

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Susilaumojen määrä kasvoi Itä-Suomessa

Riista.fi - 05.06.2019 - 11:59

Maaliskuun 2019 kanta-arvion mukaan susilaumat jakautuvat viimevuotista tasaisemmin Itä- ja Länsi-Suomen välillä. Läntisellä kannanhoitoalueella tavattiin 13 laumaa, kun niitä vuotta aiemmin oli 16. Itäisellä kannanhoitoalueella laumojen määrä kasvoi kahdeksasta yhteentoista (luvuissa rajalaumat mukana).

Maaliskuussa 2019 Suomessa oli 19 kokonaan tai suurimmaksi osaksi Suomen puolella liikkuvaa susilaumaa. Lisäksi Suomen ja Venäjän välisen valtakunnanrajan molemmin puolin liikkuvia laumoja oli viisi (ns. rajalaumat, kuva 1). Kahden suden asuttamia reviirejä oli selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin. Kokonaisyksilömäärän (185–205) arvioidaan olevan noin kymmenen prosenttia suurempi kuin maaliskuussa 2018 (165–190).

Luke tuottaa nyt ensimmäistä kertaa kanta-arvion julkistamisen yhteydessä myös vuodenaikaisvaihtelua kuvaavan ennusteen susikannan kehityksestä vuodeksi eteenpäin. Maaliskuun 2019 jälkeen susikanta kasvaa, sillä pennut syntyvät huhti-toukokuun aikana. Tämän jälkeen kanta alkaa pienentyä kuolleisuuden takia. Ennustemallin mukaan maaliskuussa 2020 laumojen määrä on 90 prosentin todennäköisyydellä 17–37 (sisältää rajalaumat, kuva 2).

Kuva 1. Karttaan on kuvattu susilaumojen ja kahden suden asuttamat reviirit maaliskuussa 2019. Vihreät ympyrät kuvaavat kokonaan tai suurimmaksi osaksi Suomen puolella liikkuvia laumoja, harmaat rajalaumoja ja pienemmät keltaiset ympyrät kahden suden asuttamia reviirejä. Lisäksi 2–3 suden asuttamat reviirit on merkitty oranssilla. Linkki kuvaan 1

Kuva 2. Ennustemallin avulla laskettu takautuva arvio reviirien määrän vuodenaikaisvaihtelusta ajalla 1.4.2017– 1.4.2019 sekä ennuste ajalle 1.4.2019–2020. Laumojen määräksi maaliskuussa 2020 ennustetaan 90 prosentin todennäköisyydellä 17–37 (mukana rajalaumat). Linkki kuvaan 2

Pohjautuu kattavaan aineistoon

Maaliskuun 2019 kanta-arvio kuvaa susikannan tilaa vuodenaikana, jolloin se on pienimmillään. Arvion pohjana on kattavin saatavissa oleva aineisto, jollaisen kokoaminen on mahdollista vain talvella. Ennustemalli perustuu suden populaatiodynamiikkaa koskevaan tutkimustietoon ja lähtee liikkeelle viimeisimmästä kanta-arviosta.

Kanta-arvio perustuu petoyhdyshenkilöiden kirjaamiin havaintoihin, kuolleisuustilastointiin ja DNA-analyyseihin. Geneettistä materiaalia keräsivät sekä vapaaehtoiset että keruutehtävään palkatut henkilöt. Lähettimillä varustettujen susien paikannukset antoivat tärkeää lisätietoa kanta-arvion tueksi.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hallitusohjelma lupaa turvata metsästysharrastuksen edellytykset

Metsästäjäliitto - 03.06.2019 - 16:57
Metsästäjäliitto on tyytyväinen hallitusohjelman tavoitteesta edistää uusien harrastajien tuloa lajin pariin. Kuva: Silja Hallenberg

Metsästäjäliitto näkee tärkeänä, että hallitusohjelmassa metsästys nähdään myönteisesti ja metsästäjien tekemä yhteiskunnallinen työ tunnustetaan. 
- Olemme tyytyväisiä, että hallitusohjelmassa metsästys ja metsästäjät nähdään tärkeänä osana yhteiskuntaa, kommentoi Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

Hallitusneuvottelijat ovat huomioineet metsästyksen merkityksen luonnon- ja riistanhoidossa sekä vieraslajien torjunnassa. 
- Metsästäjät tekevät mittavan määrän luonnon- ja riistahoitotyötä luonnon monimuotoisuuden eteen. On hienoa, että tämän työn jatkaminen on osana hallituksen ohjelmaa, Siitari toteaa.

Ohjelmassa luvataan tehostaan vieraslajien torjuntaa sekä lainsäädännölla että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä. 

Uusia harrastajia

 Metsästäjäliitto on tyytyväinen hallitusohjelmaan kirjatusta tavoitteesta turvata metsästysharrastuksen edellytykset ja edistää uusien harrastajien tuloa lajin pariin. 

- On merkittävää, että ohjelmaan on nostettu metsästyksen kehittäminen myös luontoharrastuksena. 
- Luotamme, että varoja ohjautuu näihin toimiin, joilla voimme kouluttaa uusia vastuullisia metsästäjiä sekä edistää metsästysmahdollisuuksia myös tulevaisuudessa, Siitari. 

Monipuolinen keinovalikoima suurpetopolitiikkaan

 Ohjelmassa otetaan kantaa myös riistakantojen kestävään hallintaan ja vahinkojen ehkäisyyn sekä luvataan, että SRVA-toiminnan edellytykset turvataan.

Metsästäjäliitto näkee myönteisenä, että suurpetokantoja hallinnassa on otettu esille monipuolinen keinovalikoima mukaan lukien kanta-arvioihin ja hoitosuunnitelmiin perustuva metsästys, poikkeusluvat, vahinkojen ennaltaehkäisy sekä ennakoiva viestintä. 
- Näemme tärkeänä, että suurpetojen kannanhoidossa huomioidaan kokonaisuus: ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys, Siitari lisää.

Ohjelmassa myös luvataan lisätä eri toimijoiden välistä vuoropuhelua ja varmistetaan tutkimuksen ja seurannan pysyvä rahoitus. Tavoitteena on myös vaikuttaa EU:ssa kansallisten erityispiirteiden tunnistamiseksi sekä joustavuuden ja liikkumavaran lisäämiseksi petopolitiikassa. 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Kansainvälisten metsästysammuntojen SM-kisat Mäntsälässä 7.-8.6.

Metsästäjäliitto - 03.06.2019 - 15:56
Uudet Suomenennätyspisteet tehtaillut Mika Laarimo onniteltavana

Normal 0 21 false false false FI X-NONE X-NONE /* Style Definitions */ table.MsoNormalTable {mso-style-name:"Normaali taulukko"; mso-tstyle-rowband-size:0; mso-tstyle-colband-size:0; mso-style-noshow:yes; mso-style-priority:99; mso-style-parent:""; mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; mso-para-margin-top:0cm; mso-para-margin-right:0cm; mso-para-margin-bottom:8.0pt; mso-para-margin-left:0cm; line-height:107%; mso-pagination:widow-orphan; font-size:11.0pt; font-family:"Calibri",sans-serif; mso-ascii-font-family:Calibri; mso-ascii-theme-font:minor-latin; mso-hansi-font-family:Calibri; mso-hansi-theme-font:minor-latin; mso-bidi-font-family:"Times New Roman"; mso-bidi-theme-font:minor-bidi; mso-fareast-language:EN-US;}

Metsästäjäliiton kuninkuuslajeiksikin mainittujen kansainvälisten metsästysammuntojen Suomen mestaruuksista kilpaillaan tulevana viikonloppuna Uudenmaan piirin Mäntsälän ampumaurheilukeskuksessa.

Torstaina, heti puolen päivän jälkeen, on mahdollisuus harjoitusammuntoihin ja samalla pääsee tutustumaan kisaratoihin.

Perjantaina ammutaan Pohjoismaisten lajien paremmuuksista neljässä henkilökohtaisessa sarjassa sekä selvitetään mitkä piirit yltävät mitaleille viisihenkisissä joukkuekisassa.

Kilpailijoiden on säilytettävä ampumavire koko päivän, sillä kilpailu koostuu neljästä lajista. Kauriin, liikkuvan hirven, metsästystrapin sekä Compak ammuntojen parhaiten taitavat saavat silloin mitalinsa. Samoin selviää kestääkö Mika Laarimon viime vuonna tekemä huima Suomen ennätystulos 393 pistettä tämän vuoden rynnistyksen.

Lauantaina ammutaan Eurooppalaisen metsästysammunnan luodikkokilpailun mestaruuksista. Luodikon tulokseen lisätään yhdistelmäkilpailussa Trap ja Compak ammunnat ja näin tiedetään, keille ojennetaan yhdistelmäkilpailun mitalit.

Molemmissa lajeissa on SM menestyksen lisäksi kyseessä vielä viimeinen katsastuskilpailut. Katsastusten perusteella selviää joukkueet tämän vuoden PM-kilpailuihin ja ensi vuoden EM-kilpailuihin.

Kun kerran kaikki näitä lajeja jo harrastavat kokoontuvat Mäntsälään, niin lähdehän sinne sinäkin. Ellet niitä vielä itse ole kokeillut, niin tämän parempaa mahdollisuutta kansainvälisten ammuntojen eri lajeihin tutustumiseen ei tule!

Lisätietoja, kuten kisakutsu ja eräluettelot: SM-kilpailut

Kategoriat: Metsästysuutiset

Valtakunnallinen riistaneuvosto: Kannanotto vesilintuelinympäristöjen ja -kantojen tilan parantamiseksi

Riista.fi - 29.05.2019 - 15:07

Valtakunnallinen riistaneuvosto on kokouksessaan käsitellyt vesilintukantojen ja kosteikkojen tilaa ja laatinut kannanoton, jonka toivotaan osaltaan johtavan pitkäjänteiseen kansallisesti rahoitettuun strategiseen toimenpideohjelmaan vesilintukantojen, kosteikkoelinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi.

Koko kannanotto luettavissa

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästysseurat – huomioikaa vieraslajilainsäädännön muutos metsästysvuokrasopimusten teossa

Riista.fi - 29.05.2019 - 12:33

Vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annettu laki tulee voimaan 1.6.2019. Pesukarhu, piisami, rämemajava ja supikoira on säädetty EU:ssa haitallisiksi vieraslajeiksi ja minkki siirtyy kansallisesti merkitykselliseksi haitalliseksi vieraslajiksi. Lajit siirtyvät pois riistalajiluettelosta ja tämä vaikuttaa 1.6.2019 jälkeen tehtäviin uusiin metsästysvuokrasopimuksiin.

Metsästysseurojen tulee siis huomioida muutos uusittaessa metsästysvuokrasopimuksia, jotta lainsäädännön muuttumisen myötä jatkossakin on oikeus pyydystää haitallisia vieraslajeja. Vanhat vuokrasopimuspohjat tulee tarkastaa ja tarvittaessa päivittää. Muutoksia on tehty mallipohjan yleisiin ehtoihin. Uudet päivitetyt sopimuspohjat löytyvät riista.fi sivulta.

Vieraslajien metsästysoikeudet

-Supikoiraa ja minkkiä voidaan muutosten tultua voimaan pyydystää ilman, että vanhoja metsästysvuokrasopimuksia tarvitsisi pääsääntöisesti muuttaa, kertoo lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Vanhoja sopimuksia koskee niiden tekohetken mukainen lainsäädäntö. Eli jos supikoira sisältyy niissä pyydettävien lajien listalle, ei muutos riistaeläimestä vieraslajiksi muuta näiden vanhojen sopimusten sisältöä. Vanha käytäntö jatkuu vanhojen sopimusten osalta eli mikään ei muutu vieraslajilainsäädännön myötä.

Vieraslajilain 16 §:n mukaisesti supikoiran ja minkin pyydystämiseen ja tappamiseen sovelletaan, mitä metsästyslaissa säädetään rauhoittamattomista eläimistä. Metsästyslain 48.2 § koskee siten myös oikeutta pyydystää ja tappaa supikoiria ja minkkejä. Jos voimassa olevassa vuokrasopimuksessa ei ole erikseen määrätty, että metsästysvuokraoikeuteen ei sisälly oikeutta pyydystää ja tappaa rauhoittamattomia eläimiä, vuokralainen voi tämän sopimuksen perusteella pyydystää ja tappaa supikoiria ja minkkejä. Sama oikeus sisältyy vastaavasti metsästyslupaan, jollei oikeutta ole luvassa erikseen suljettu pois.

Vuokranantaja voi kuitenkin katsoa, ettei sopimuksessa ole tarkoitettu oikeutta supikoirien ja minkkien pyydystämiseen. Vuokranantajan pitää silloin ilmoittaa tulkinnastaan vuokralaisille. Kyse on tavanomaisesta sopimusneuvottelusta vuokranantajan ja vuokralaisen kesken.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Valtakunnallinen riistaneuvosto keskusteli susista kansainvälisten suurpetoasiantuntijoiden kanssa

Riista.fi - 29.05.2019 - 12:08

Valtakunnallinen riistaneuvosto keskusteli eurooppalaisten suurpetokonfliktien asiantuntijoiden kanssa 28.5 Riihimäellä. Yhtenä aiheena oli Suomen ja Ruotsin välinen EU:n tukema tuleva suurpetofoorumi. Keskustelussa nähtiin, että paikallisten ihmisten kuuntelu ja tukeminen ovat lähtökohta yhteiselon rakentamiseen suurpetojen kanssa.

Riistaneuvosto evästi EU:n suurpetofoorumia Suomen susikannan erityiskysymyksistä, kuten metsästyskoiravahingoista, petoyhdyshenkilöiden tekemästä vapaaehtoistyöstä ja reviirialueiden yhteistyöryhmistä. Suomen erityisenä vahvuutena nähtiin metsästäjien tekemä mittava vapaaehtoistyö.

EU:n suurpetofoorumista kokoukseen osallistuivat Valeria Salvatori ja Estelle Balia. Salvatori esitteli suurpetofoorumin toimintatapoja. Foorumi etsii ratkaisuja ihmisten ja suurpetojen välisiin konflikteihin työskentelemällä paikallisten sidosryhmien kanssa avoimella, rakentavalla ja kaikkia osapuolia kunnioittavalla tavalla.

Ruotsin susitilannetta esittelivät lääninhallituksen edustajat, Daniel Mallwitz, Maria Falkevik ja Mona HansErs, sekä Jens Andersson ja Klas Allander Natursvårdsverketistä. Ruotsin haasteet susikannan hoidossa, kuten kotieläin- ja metsästyskoiravahingot sekä yhteensovittaminen hirvieläinkantojen hoidon kanssa, ovat hyvin samankaltaisia kuin Suomessa. Ruotsissa kenttähenkilökunta ratkoo haasteita yhteistyössä paikallisten ihmisten kanssa.

-Päivän parasta antia oli ajatus skandinaavisen yhteistyön tiivistämisestä petokantojen hoidossa ja suurpetotutkimuksessa. Vaikka hallinnon rakenteet poikkeavat, ovat petojen aiheuttamat haasteet samoja. Skandinaavisen yhteistyön tiivistäminen helpottaisi keskustelua myös EU:n komission suuntaan, Valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtaja Juhani Kukkonen visioi.

Valtakunnallinen riistaneuvosto on riistapolitiikkaa tukeva valtakunnallinen strateginen toimielin. Sen tehtävänä on käsitellä riistataloutta koskevia asioita. Riistaneuvosto lisää suurpetopolitiikkaan liittyvää avointa ja vuorovaikutteista sidosryhmäyhteistyötä ja erilaisten intressien yhteensovittamista.

 

Lisätietoa:

Juhani Kukkonen, Valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtaja

p. 0400 252 415

Kategoriat: Metsästysuutiset

Muutoksia haitallisten vieraslajien pyyntisäädöksiin – lisää mahdollisuuksia alkuperäisluonnon monimuotoisuuden suojeluun

Metsästäjäliitto - 24.05.2019 - 16:52
Piirros: Juha Hellström

Haitallisten vieraslajien pyyntimuodot monipuolistuvat kesäkuun alussa. Metsästäjäliiton mukaan muutokset parantavat mahdollisuuksia suojella alkuperäisluonnon monimuotoisuutta.  Järjestö kuitenkin korostaa vastuullisuutta myös vieraslajien pyynnissä, niin eläinten hyvinvoinnin kuin yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden näkökulmasta.

Kesäkuun alusta supikoiran, minkin, piisamin, rämemajavan ja pesukarhun pyyntiajat ja sallitut pyyntimenetelmät muuttuvat ja jatkossa pyynti on sallittua ympäri vuoden eikä pyyntiin tarvita enää metsästyskorttia.
- Muutos tuo metsästäjille lisämahdollisuuksia haitallisten vieraslajien poistoon sekä mahdollisuuden joustavampaan yhteistyöhön maanomistajien, mökkiläisten ja muiden sidosryhmien kanssa, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

Vastuullisuuden huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää kaikessa vieraslajien pyynnissä. 
- Pyynnissä on huomioitava turvallisuus, eläinsuojelulliset näkökulmat ja yleinen hyväksyttävyys. Vastuullisesti harjoitetulla vieraslajien pyynnillä on merkittävät luonnonhoidolliset vaikutukset ja hyvin hoidettuna sillä on mahdollisuus parantaa myös mielikuvaa metsästyksestä ja metsästäjistä, Siitari pohtii. 

Lisää pyyntimenetelmiä vieraslajien poistoon

Supikoiran ja muiden haitallisten vieraslajien pyydystämiseen ja tappamiseen sovelletaan pääasiassa samoja säännöksiä, jotka metsästyslain ja -asetuksen mukaan koskevat rauhoittamattomia eläimiä. 
- Esimerkiksi vaatimukset luotiaseen luodin painosta ja osumaenergiasta säilyivät entisellään, kertoo Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Henri Mutanen.

Sallittujen pyyntimenetelmiin ja -välineisiin on tullut muutoksia, sillä jatkossa supikoiran ja muiden haitallisten vieraslajien pyynnissä ovat sallittuja muun muassa yöammuntaan tarkoitetut tähtäyslaitteet sekä keinotekoiset valonlähteet ja ääntä synnyttävät laitteet. 
- Uusien säädöksien myötä päästään poistamaan vieraslajeja entistä tehokkaammin, toteaa Mutanen.

Myrkyn tai sähkön käyttö on edelleen kielletty.  

Pyyntiin ja lopettamiseen vaaditaan osaamista

Haitallisten vieraseläinten lajien pyyntiin ei vaadita jatkossa metsästyskorttia. 
- Pitää muistaa, että eläimiä saa pyydystää ainoastaan henkilö, joka tuntee lain vaatimukset ja hallitsee pyyntimenetelmä ja lopettamisen. Suosittelemme, että pyynti suoritettaisiin aina yhteistyössä asianosaavan metsästäjän kanssa, sillä metsästäjät pystyvät opastamaan pyyntilaitteiden käytössä ja tarvittaessa lopettamaan eläimen nopeasti ja kivuttomasti. Käytännössä ampuminen on ainoa mahdollinen tapa lopettaa eläin eettisesti, toteaa Mutanen.

Uusien säädöksien mukaan loukussa olevan supikoiran tai muun vieraslajin saa nyt lopettaa myös ampumalla alle 150 metrin päässä asutusta rakennuksesta ilman omistajan tai haltijan lupaa. 
- Pitää muistaa, että säädös koskee ainoastaan loukkuun lopettamista. Muun pyynnin osalta lupa täytyy edelleen olla. Asutulla alueella ammuttaessa on äärimmäisen tärkeää huomioida turvallisuus ja ampumisesta on hyvä ilmoittaa myös poliisille. Toki myös lähinaapurit on hyvä pitää tietoisina pyynnistä, jolloin vältytään tarpeettomilta väärinkäsityksiltä, Mutanen pohtii.

Lisääntymisaikaan tapahtuvan koirametsästyksen osalta Metsästäjäliitto neuvoo käyttämään tarkkaa harkintaa. Eläinsuojelullisista syistä poikueellisen naaraan tappamista tulee välttää. 
- Luolapyynnissä tulisi pitää varmistaa, että pyyntikohteessa on ainoastaan supikoiria. Kohteessa voi olla myös kettuja tai mäyriä, ja niiden osalta tulee huomioida rauhoitusajat, Mutanen muistuttaa.

Koiraa käytettäessä tulee huolehtia koirien irtipitoa koskevien säädösten noudattamisesta sekä siitä, etteivät koirat häiritse muuta lajistoa.  

Metsästysoikeudet säilyvät ennallaan

Vaikka supikoira ja muut edellä mainitut lajit eivät kuulu enää riistalajeihin, pätevät voimassa olevat metsästysvuokrasopimukset edelleen, mikäli ne ovat aikaisemmin pitäneet sisällään pyydettävät eläimet. Vanhoja sopimuksia koskee niiden tekohetken lainsäädäntö.
- Jos maaomistaja katsoo, ettei sopimus pidä sisällään vieraslajeja, hän voi olla yhteydessä metsästysseuraan. Maaomistajalla on nyt myös oikeus pyytää näitä haitallisia vieraslajeja, vaikka metsästysoikeus olisi metsästysvuokrasopimuksella luovutettu seuralle, Heli Siitari kertoo.

Jatkossa metsästysseurojen kannattaa sopimuksia tehdessä huomioida rauhoittamattomat- ja vieraslajit. 
- Erillinen sopiminen poistaa lopunkin tulkinnanvaraisuuden vieraslajien pyynnistä alueella. Kaikkien osapuolten on myös hyvä tietää, ketkä alueella liikkuu ja harjoittaa pyyntiä. Tärkeintä on, että vieraslajien pyynti toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti vastuullisuus huomioon ottaen, Siitari kiteyttää.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Pyyntisäännöksiin muutoksia 1. kesäkuuta alkaen

Riista.fi - 23.05.2019 - 14:48

Valtioneuvosto antoi tänään kaksi eläinten pyyntiin liittyvää asetusta. Toinen asetuksista koskee metsästysasetuksen muuttamista, toisessa säädetään vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Lajeja, joita uudet asetukset koskevat ovat muun muassa hirvieläimet, villisika ja naakka sekä haitallisiksi vieraslajeiksi määritellyt supikoira, minkki, piisami, rämemajava ja pesukarhu. Molemmat asetukset tulevat voimaan 1. kesäkuuta.

Metsästysasetukseen tehdyt muutokset tähtäävät muun muassa villisikakannan rajoittamiseen ja samalla afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisen estämiseen. Villisian metsästykseen saa jatkossa käyttää myös elävänä pyytävää loukkua tai muuta vastaavaa pyyntivälinettä. Loukun ja muun pyyntivälineen on oltava sellainen, että eläin mahtuu seisomaan ja makaamaan siinä luonnollisessa asennossa vahingoittamatta itseään. Loukku tulee lisäksi tarkastaa kahdesti vuorokaudessa.

Hirvieläintä ajavan koiran säkäkorkeusrajoitusta korotettiin metsästysasetuksessa nykyisestä 28 senttimetristä 39 senttimetriin; hirvieläinten metsästyksessä ei siis saa käyttää kytkemättömänä sellaista ajavaa koiraa, jonka säkäkorkeus on yli 39 senttimetriä. Kookkaampien koirien käyttäminen tehostaa pyyntiä ja tuo uusia koiraharrastajia mukaan hirvieläinten metsästykseen. Muutoksella tuetaan erityisesti valkohäntäpeuran kannanhallintaa.

Naakka lisättiin puolestaan metsästysasetuksessa lajeihin, joiden tappamiseen voi rakennuksen sisällä käyttää ilma-asetta. Muutos oli tarpeellinen, koska naakat hakeutuvat usein sisälle rakennuksiin. Naakan status muuttui viime vuonna rauhoitetusta linnusta rauhoittamattomaksi linnuksi.

Riistaeläimistä haitallisiksi vieraslajeiksi

Supikoira, minkki, piisami, rämemajava ja pesukarhu eivät enää jatkossa ole riistaeläimiä. Koska lajit on säädetty joko EU:ssa tai kansallisesti (minkki) haitallisiksi vieraslajeiksi, niiden pyyntiä ja tappamista koskevat kesäkuun alusta alkaen vieraslajilain säännökset. Muutos vaikuttaa muun muassa lajeja aiemmin koskeneisiin rauhoitusaikoihin, jotka nyt poistuvat. Lajien kaikkien yksilöiden pyydystäminen on siten kesäkuusta alkaen mahdollista ympäri vuoden.

Supikoiran ja muiden haitallisten vieraslajien pyydystämiseen ja tappamiseen sovelletaan pääasiassa samoja säännöksiä, jotka metsästyslain ja -asetuksen mukaan koskevat rauhoittamattomia eläimiä. Vaikka lajit eivät enää olekaan riistaeläimiä, sallitut pyyntivälineet ovat pääosin samoja kuin ennenkin. Esimerkiksi myrkyn tai sähköisten laitteiden käyttö eläinten pyyntiin on kiellettyä edelleen, ja supikoiran pyydystämiseen ei saa jatkossakaan käyttää rautoja. Minkin ja piisamin pyydystämisessä heti tappavat raudat ovat edelleen sallittuja, ja rämemajavan pyydystämisessäkin saa käyttää vedenalaisia heti tappavia rautoja.

Myös eräät uudet pyyntivälineet ovat jatkossa sallittuja. Näitä ovat esimerkiksi yöammuntaa varten tarkoitetut tähtäyslaitteet, keinotekoiset valonlähteet sekä ääntä synnyttävät koneelliset laitteet. Supikoiran tai muun haitallisen vieraslajieläimen saa lisäksi lopettaa ampumalla sen pyydystysloukkuun ilman, että ampumiseen tarvitaan metsästyslain mukainen lupa 150 metriä lähempänä olevien rakennusten omistajilta tai haltijoilta. Ampumalla lopetettavia eläimiä jouduttaisiin muuten kuljettamaan pitkiäkin matkoja, mikä aiheuttaisi eläimille tarpeetonta kärsimystä.

Haitallisten vieraseläinten pyydystämiseen ei vaadita metsästyskorttia. Eläimiä saa silti jatkossakin pyydystää vain, jos tuntee lain vaatimukset ja osaa toimia niiden mukaisesti. Eläin on aina lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti, ja lopetuksen saa tehdä vain henkilö, jolla on siihen riittävät tiedot ja taidot. Pyydystämisestä tai tappamisesta ei saa myöskään aiheutua vaaraa ihmisille eikä koti- tai riistaeläimille. Pyydystettävä eläinlaji täytyy lisäksi tunnistaa varmuudella, ja pyytäjän tulee tuntea sallitut pyyntivälineet ja -menetelmät. Säännösten rikkominen on rangaistavaa.

Asiakirjat liitteineen: https://valtioneuvosto.fi/paatokset/istunto?sessionId=0b00908f80622549

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
vanhempi hallitussihteeri Teemu Nikula, puh. 050 3315 128 (metsästysasetus)
lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen, puh. 029 516 2456 (vieraslajiasetus)

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskuksen Rannikko-Pohjanmaan toiminta-alueella ilmoitetaan haettavaksi RIISTASUUNNITTELIJAN toimi

Riista.fi - 21.05.2019 - 08:33

Suomen riistakeskuksen Rannikko-Pohjanmaan alueella toimii 8 ruotsinkielistä riistanhoitoyhdistystä. Alueen erikoisosaamista ovat hylkeet ja rannikkoa koskevat aiheet. Riistasuunnittelijan tehtävään kuuluu myös valtakunnallisia riistanhoitoyhdistysten tukemistehtäviä ja alueellisia riistatalouden suunnittelu- ja neuvontatehtäviä, sidosryhmäyhteistyötä sekä erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoitamista. Henkilöltä edellytetään käytännön kokemusta sekä ruotsin- että suomenkielisistä tehtävistä.

Toimen sijoituspaikkana on Suomen riistakeskuksen Rannikko-Pohjanmaan aluetoimisto Vaasassa/Mustasaaressa.

Tehtävän hoitaminen edellyttää:

  • alalle soveltuvaa ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkintoa
  • hyvää riistanhoitoyhdistystoiminnan ja hallinnon tuntemusta
  • riistatalouden ja metsästyksen tuntemusta
  • suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa
  • hyvää ruotsin ja englannin kielen taitoa
  • neuvottelutaitoa ja yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyä
  • valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen
  • valmiutta kehittää riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota

Toimen palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja toimi on otettava vastaan viimeistään 1.11.2019.

Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 14.6.2019 klo 16.00 mennessä sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi.

Lisätietoja antavat:

Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, puh. 029 431 2104, sauli.harkonen@riista.fi

Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 029 431 2105, jarkko.nurmi@riista.fi

Apulaisjohtaja Jari Pigg, puh 029 431 2102, jari.pigg@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus hakee SUUNNITTELIJAA

Riista.fi - 21.05.2019 - 08:02

Suomen riistakeskukseen haetaan suunnittelijaa määräaikaiseen työsuhteeseen 1.8.2019-31.7.2020. Hyvinvointia riistasta – Välmående av vilt -hankkeessa toimivan suunnittelijan tehtävänä on tukea hankkeeseen valittuja pilottimetsästysseuroja ja -seurueita valkohäntäpeuran metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä erityisesti pohtia valkohäntäpeuran metsästyksestä saatavia hyötyjä metsästysseuralähtöisesti. Pilottiseurat sijoittuvat Suomen riistakeskus Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Satakunnan, Etelä-Hämeen ja Pohjois-Hämeen alueille.

Suunnittelijan tehtäviin tulee kuulumaan

  • toimia ensisijaisesti hankkeeseen osallistuvien metsästysseurojen asiantuntija-apuna
  • metsästysseurojen ja -seurueiden tukeminen vierasmetsästyskäytäntöjen kehittämisessä ja peuranlihan myymiseen ja jalostamiseen liittyvissä toiminnoissa
  • osallistuminen hankkeeseen liittyvien työpajojen, tapahtumien ja koulutustilaisuuksien järjestämiseen
  • osallistua yleisesti pienten hirvieläinkantojen hyödyntämisen kehittämiseen osana Suomen riistakeskuksen toimintaa

Tehtävän sijoituspaikkana on sopimuksen mukaan Suo- men riistakeskuksen aluetoimisto ensisijaisesti Turussa tai Helsingissä.

Tehtävän hoitaminen edellyttää

  • korkeakoulututkintoa mielellään luonnonvara-alalta
  • riistatalouden ja metsästyksen hyvää tuntemusta
  • suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa
  • neuvottelutaitoja ja yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyä sekä valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen hankealueella

Palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja tehtävä on otettava vastaan 1.8.2019 tai sopimuksen mukaan.

Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 31.5.2019 klo 16.00 mennessä ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus/Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 HELSINKI. Kuoreen merkintä: Suunnittelija.

Lisätietoja antavat

Viestintäpäällikkö Klaus Ekman, puh. 029 431 2103, klaus.ekman@riista.fi

Hankkeen projektipäällikkö Mikael Wikström, puh. 029 431 2123, mikael.wikstrom@riista.fi

Riistapäällikkö Mikko Toivola, puh. 029 431 2341. mikko.toivola@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

EU-vaaliehdokkaat esittäytyvät Metsästäjäliiton sivuilla

Metsästäjäliitto - 17.05.2019 - 10:40

EU- vaalit ovat erittäin tärkeät sekä Suomen että koko Euroopan metsästäjille. Metsästäjäliitto pyysi ehdokkaita vastaamaan metsästäjille tärkeisiin kysymyksiin sekä tutustumaan Euroopan metsästäjäjärjestön FACE:n vaaliteemoihin. 

- Tavoitteena on auttaa jäseniä valitsemaan oma metsästystä edistävä ehdokas ja lisätä ehdokkaiden tietoa metsästäjille tärkeissä kysymyksissä, kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari

Suomen Metsästäjäliitto on jäsenenä myös Euroopan metsästäjien yhteisessä FACE-järjestössä. FACE edustaa Brysselissä 7 miljoonaa eurooppalaista metsästäjää 36 kansallisten metsästäjäjärjestön kautta. FACEn tavoitteena on edistää eurooppalaista metsästystä erityisesti EU-instituutioiden kautta.
- EU:ssa tehdyillä päätöksillä on ratkaiseva rooli jäsenvaltioiden ympäristölainsäädäntöön, sillä 85 prosenttia ympäristö- ja metsästyslainsäädännöstä tulee EU:sta. Ja juuri nämä päätökset vaikuttavat suuresti metsästykseen ja metsästäjiin Euroopassa, kuvaa Siitari. 

FACE on nostanut valliteemoiksi 5 jäsenille tärkeää teemaa: CAP ja luonnon monimuotoisuus, suurpedot, aseet ja ammukset, muuttolinnut sekä kansainvälinen metsästys. Suomalaisten metsästäjien kannalta erittäin ajankohtaisia teemoja ovat luonnon monimuotoisuus ja suurpedot. 
- Luonnon monimuotoisuudella on suuri merkitys myös metsästäjille. Mitä monimuotoisempi luonto sitä enemmän ja monipuolisemmin on myös riistaa ja muuta eläimistöä, Siitari jatkaa.

Metsästäjillä on suuri rooli, sillä metsästäjät ovat usein myös maanomistajia ja huolehtivat muun muassa riistametsäelinympäristöistä sekä perustavat riistapeltoja ja kosteikkoja, jotka tukevat kaikkea luonnon monimuotoisuutta.
- Näiden toimien tukeminen on tärkeää myös EU-tasolla, Siitari toteaa.

EU-tasolla järjestön tavoitteena on säilyttää runsastuneiden suurpetojen kuten, ilveksen, karhun ja suden kannanhoidollinen metsästysmahdollisuus EU:n lainsäädännössä.
- Olemme onnistuneet viemään asian myös seitsemän miljoonaisen Euroopan metsästäjäjärjestö FACE:n työlistan kärkeen. Karhu ja ilves ovat hyviä esimerkkejä lajeista, joiden kannanhoidollinen metsästys, luontodirektiivin mukaisesti, on mahdollistanut kantojen kasvun. Samalla näiden suurpetojen hyväksyttävyys paikallisten asukkaiden keskuudessa on parantunut ja laittomuudet erittäin vähäisiä, kertoo Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

Etsi oma metsästysasioita edistävä ehdokkaasi täältä: metsastajaliitto.fi/euvaalit/ehdokkaat

 

FACE:n #VOTE4HUNTING -teemat CAP ja luonnon monimuotoisuus

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) on elintärkeä tukimekanismi Euroopan maataloudelle ja maaseudulle ja sillä on suuri merkitys myös eurooppalaisille metsästäjille. FACE odottaa seuraavan CAP-kauden panostavan entistä enemmän luonnon monimuotoisuutta tukeviin toimiin, ja tätä kautta parantamaan esimerkiksi pienriistakantoja, jotka ovat maatalouden muutosten vuoksi laskeneet.

Suurpedot

Monien suurpetojen kannat ovat nousussa ja tästä syystä joidenkin populaatioiden tila on sellainen, ettei se enää vaatisi luontodirektiivin edellyttämää nykyisenlaista tiukkaa suojelua. Näiden populaatioiden, joissa suotuisa suojekun taso on jo saavutettu, suojelustatusta tulisi voida muuttaa joustavasti. Tällainen joutava menettely sallisi jäsenvaltioille järkevämpää kantojen hoitoa, mikä olisi alueellisten ja paikallisten tarpeiden mukaista.

Aseet ja ammukset

FACE ja sen jäsenet haluavat varmistaa, että metsästäjät voivat turvallisesti hankkia, pitää hallussaan ja käyttää ampuma-aseita ja patruunoita sekä matkustaa niiden kanssa ilman tarpeetonta byrokratiaa tai perusteettomia kustannuksia tai rajoituksia.

Muuttolinnut

Seuraavan Euroopan parlamentin tulisi edistää joustavuutta runsastuneiden hanhikantojen hoidossa. Lisäksi tulisi kunnioittaa alueellisia ja perinteisiä paikallisia metsästysmuotoja lintudirektiivin mukaisessa päätöksenteossa. 

Kansainväliset metsästysasiat

Euroopan metsästäjät metsästävät myös muualla kuin Euroopassa, esimerkiksi Afrikassa ja Aasiassa. Kansainvälisen metsästyksen mukanaan tuomat moninaiset hyödyt, kuten esimerkiksi hyödyt paikallisille yhteisöille ja luonnonsuojeluun, tulisi olla mahdollista myös tulevaisuudessa. 

FACE:n #VOTE4HUNTING -teemoihin voi tutustua laajemmin täällä: www.face.eu/european-elections

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliiton tunnustukset jaettiin

Metsästäjäliitto - 16.05.2019 - 15:52

Metsästäjäliitto palkitsi Päivi Vähä-Jaakkolan vuoden kouluttajana. Samassa yhteydessä ojennettiin vuoden metsästysseura tunnustus Virttaan Erä-Veikoille.

Satakunnan piirin ehdottama Päivi Vähä-Jaakkola, 34, on punkalaitumelaisen Metsästysseura Haukan oma aarre. Hän on järjestänyt useita suosittuja tapahtumia, kuten metsästysammuntapäivän, ala-asteen oppilaiden tutustumispäivät, hirvenjuoksukilpailut, lukiolaisten eräkurssin sekä yhden lukuvuoden kestäneen ampumakoulun. 

Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Henri Mutanen antaa Vähä-Jaakkolalle ison kiitoksen hänen tekemästään työstä.
- Tapahtumat ovat madaltaneet lasten, nuorten ja aikuisten kynnystä harrastaa ja osallistua seuratoimintaan. Juuri tällaisia Päivin kaltaisia metsästäjiä tarvitaan innostamaan uusia harrastajia mukaan, Mutanen kuvaa. 

Liikunnallisen Vähä-Jaakkolan pitkäaikainen lempilaji on hirvenjuoksu. Nyt hänen oma palkintokaappinsa on jo niin täynnä, että hän on suunnannut tarmonsa uusien harrastajien motivointiin. 
– Olen huomannut, että etenkin ala-asteikäiset viihtyvät hyvin metsästysseuran radalla. Siten he innostuvatkin helpommin harrastuksen pariin, kun heillä on jokin käsitys seuran toiminnasta, Vähä-Jaakkola sanoo.
- Jos ei itsellä ole läheistä, joka toisi harrastuksen pariin, voi olla vaikea tulla mukaan. On oltava ase millä ampua. Se on kallis investointi, jos ei mielenkiinto riitäkään pitkäksi aikaa. 

Metsästysseura Haukka on vahvasti mukana nuorisotoiminnassa: paikalliset nuoret pääsevät ilmaiseksi seuran ampumajäseneksi ja näin kilpailla Metsästäjäliiton lajeissa. Haukalla on monipuoliset radat ja hyvät harjoittelumahdollisuudet.

Lue laajempi juttu: Hirvenjuoksija nuorten asialla

Virttaan Erä-Veikoista vuoden metsästysseura

Vuoden metsästysseura tunnustuksella Metsästäjäliitto haluaa nostaa esiin hyviä seurakäytänteitä. 
- Virttaan Erä-Veikkojen toiminnassa on paljon esimerkillistä tekemistä niin nuorisotyössä kuin yhteistyössä maanomistajien kanssa. Lisäksi metsästyksen ja riistanhoidon järjestelyissä huomioidaan hyvin viljely ja liikenneturvallisuus, Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius toteaa.

Pienehkö loimaalaisseura on toiminut jo vuodesta 1954 hartiavoimin esimerkillistä riistanhoitotyötä omalla alueellaan. He ovat omalla toiminnallaan myös parantaneet ihmisten mielikuvaa metsästyksestä ja metsästäjistä.
"Ei voi olla", ihmettelivät Virttaan Erä-Veikot, kun saivat tietää valinnastaan Vuoden metsästysseuraksi. 
- Hienoa, että työ kantaa nyt hedelmää ja se on huomattu myös muualla, kiittää Erä-Veikkojen puheenjohtaja Sami Kivistö.

116 jäsentä käsittävässä seurassa on vajaa parikymmentä alle 30-vuotiasta jäsentä. Naisia on 16. 
– Seuraan jäseneksi pääsemiseen ei vaadita maanomistamista tai paikkakunnalla asumista, puheenjohtaja Kivistö kertoo.

Erä-Veikkojen toiminta-alue on 7500 hehtaaria. Seura on saanut kiitosta siitä, että se ylläpitää hyviä suhteita maanomistajiin.
– He ovat tärkein yhteistyökumppanimme. Panostamme riistaeläinkantojen laskemiseen niillä alueilla, joilla ne tekevät tuhoa joko metsälle tai viljelyksille.

Erä-Veikoilla on useita ruokintapaikkoja ja riistapeltoja, joiden strategisella sijoittelulla pyritään saamaan riista pois viljelyksiltä ja alueen vilkkaasti liikennöidyiltä teiltä. Kun seura metsästää hirvieläimiä, se panostaa tienvarsialueisiin, jotta hirvikolarit vähentyisivät.

Riistanhoidon lisäksi Erä-Veikot on kunnostautunut muussakin. Seurassa on monia hirvenjuoksijoita ja -hiihtäjiä, jotka ovat antaneet aktiivisen panoksensa kilpailutoiminnan kehittämiseen. Nuorille on järjestetty muun muassa leirejä ja erätaitoihin perehdyttävää kerhotoimintaa. Lisäksi Erä-Veikot ovat järjestäneet Metso-leirin ja Metsästysmetso-leirin yhdessä naapuriseuran kanssa. 

Lue laajempi juttu: Maanomistaja on metsästysseuran tärkein kumppani

Vuoden kouluttaja ja metsästysseura palkittiin Metsästäjäliiton liittokokouksessa 27.4. Kuopiossa. 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen susitilanteeseen löydettävä ratkaisuja

Metsästäjäliitto - 14.05.2019 - 15:54

Metsästäjäliitto on jättänyt Suomen susitilannetta koskevan kannanoton EU-komissiolle ja Suomen maa- ja metsätalousministeriölle. Kannanotossa järjestö perää parempaa kansallista mahdollisuutta puuttua tihentymäalueiden susikantaan.

Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari ojensi eilen Suomen susitilannetta koskevan kannanoton EU-komission ympäristöasioiden pääosaston luonnonsuojeluyksikön päällikkö Nicola Notarolle EU:n suurpetotyöryhmän (Large Carnivore Platform) kokouksen yhteydessä. Kannanotto toimitettiin tänään myös Suomen maa- ja metsätalousministeriölle.

Suomen susikanta on ollut noususuuntainen ja susi on saavuttanut uusia elinalueita Suomessa.
- Suomen susitilanteeseen on löydettävä kokonaisvaltainen ja kaikkia tyydyttävä ratkaisu. Meillä on oltava joustava kansallinen mahdollisuus puuttua tihentymäalueiden susikantaan ja erityisesti ongelmatilanteisiin. Suden kannalta on tärkeää saavuttaa paikallisten ihmisten luottamus, että ongelmiin ja haittoihin puututaan nopeasti ja vahinkoja ennalta ehkäistään, Siitari kiteyttää. 

Aloite Pohjanmaalta

Salametsästys on ollut paljon tapetilla, ja tällä kannanotolla järjestö haluaa korostaa, ettei se hyväksy susien laitonta tappamista.
- Haluamme tällä kannanotolla nostaa esille, ettemme hyväksy laittomia keinoja ja näemme tärkeänä ennaltaehkäistä laittomaan tappamiseen liittyvää kulttuuria. Aloite kannanotosta tuli Pohjanmaan piiriltä. Kaikki 16 piirimme näkivät kannanoton tärkeänä ja allekirjoittivat myös heti kannanoton, kertoo Siitari.
- Toimiva ja uskottava kannanhoito on paras ehkäisykeino laittomuuksiin. Poikkeustilanteisiin poliisilla on olemassa hyvin toimiva SRVA-malli, se tulisi ottaa käyttöön koko maassa, Siitari jatkaa.

Metsästäjäliiton läntisen Suomen piireissä tilanne on akuutti. Susi levittäytyy yhä uusille alueille ja paine toimivien ratkaisujen löytymiseen on kova.
- Olen ylpeä alueen metsästäjistä, joilla on selkeä tahtotila ratkaista konfliktitilanne laillisesti. Minusta siihen pitää löytyä toimivat ja joustavat paikalliset ratkaisukeinot, toteaa Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Jukka Hautala.

Metsästäjät tekevät paljon vapaaehtoistyötä esimerkiksi suden ja muiden lajien kannanarvioinnissa sekä suurriistavirka-aputehtävissä. 
- Metsästäjät ilmoittavat susihavaintoja ja keräävät DNA-näytteitä ja päivystävät vapaaehtoisesti SRVA-työssä. Siksi tuntuukin varsin harmilliselta, kun metsästäjien tekemää työtä ei arvosteta, vaan helposti koko harrastajajoukkoa syytetään laittomasta toiminnasta, Hautala jatkaa.

Aktiivista vaikuttamista susiasiassa

Kannanoton lisäksi Metsästäjäliitto tekee erittäin aktiivisesti myös muuta vaikuttamistyötä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Metsästäjäliitto on mukana Suomen susikannan hoitosuunnitelman päivittämisessä. Valmisteluryhmän edustana toimivat hallituksen jäsen Antti Kuivalainen ja luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors, ohjausryhmän edustajana toiminnanjohtaja Heli Siitari.
- Poikkeuslupakäsittelyn hitaus ja lupaperusteiden epäselvyys tulee korjata susikannan hoitosuunnitelman päivitystyössä. Metsästysharrastuksen näkökulmasta on oleellista kehittää uusia ratkaisuja koiraturvallisuuden parantamiseksi, Siitari toteaa.

EU-tasolla järjestön tavoitteena on säilyttää kaikkien suurpetojen kannanhoidollinen metsästysmahdollisuus EU:n lainsäädännössä.
- Olemme onnistuneet viemään asian myös seitsemän miljoonaisen Euroopan metsästäjäjärjestö FACE:n työlistan kärkeen. Karhu ja ilves ovat hyviä esimerkkejä lajeista, joiden kannanhoidollinen metsästys, luontodirektiivin mukaisesti, on mahdollistanut kantojen kasvun. Samalla näiden suurpetojen hyväksyttävyys paikallisten asukkaiden keskuudessa on parantunut ja laittomuudet erittäin vähäisiä, kertoo Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliitto tarjoaa IT-suunnittelijalle mielenkiintoista tehtävää

Metsästäjäliitto - 13.05.2019 - 15:44
Kuva: Pekka Rousi

Etsimme asiakaspalveluhenkistä ja reippaan työotteen omaavaa IT-suunnittelijaa monipuolisiin IT-tehtäviin. 

Tehtäviisi kuuluvat erilaisten tietoteknisten ongelmien ratkominen, tietotekniset suunnittelutehtävät, käytön tuki, koulutustehtävät, palvelin- ja verkkoympäristöstä huolehtiminen sekä laitteistojen ja sovellusten asentaminen käyttökuntoon. Olet asiakaspalveluhenkinen ja oma-aloitteinen ja sinulla on kyky ratkaista teknisiä ongelmia ja halu oppia uutta. Omaat jonkin verran kokemusta it-tuesta, sekä palvelinympäristön ja verkkojen ylläpidosta.

Toivomme sinulta soveltuvaa teknistä koulutusta, aiempaa kokemusta IT-tukeen liittyvistä tehtävistä, hyviä vuorovaikutustaitoja, tietoturvaosaamista sekä tietoliikenneverkkojen tuntemusta. Sinulla on kokemusta päätelaitteiden käyttöjärjestelmistä (Windows, Mac OS X, iOS ja Android), käyttäjähallintatuotteiden perustuntemusta ja osaaminen AD käyttäjähallinnasta. 

Tarjoamme mielekästä työtä mukavassa työporukassa sekä hyvät työsuhde-edut. Tehtävän toimipaikka on Riihimäellä. Työtehtävä on toistaiseksi voimassa oleva ja sisältää 6 kk:n koeajan. 

Hakemuksesi voit lähettää cv:n kera jari.ruohotie@metsastajaliitto.fi. Toimi nopeasti, täytämme paikan sopivan henkilön löytyessä. Haku päättyy 22.5.2019.

Lisätietoja: ICT-päällikkö Jari Ruohotie, jari.ruohotie@metsastajaliitto.fi, puh. 050 3200029.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer