slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Uutisten kerääjä

Majavat elinympäristön ennallistajina ja metsätalouden vahinkoeläiminä

Riista.fi - 10 tuntia 51 min sitten

Majavat ovat osa Suomen luonnon monimuotoisuutta, mutta padoillaan ne voivat  aiheuttaa vahinkoja maa- ja metsätaloudelle. Vahinkoja estetään suunnitelmallisella metsästyksellä ja patojen purkamisella.

Suomen kaksi majavalajia, euroopanmajava ja kanadanmajava, rikastuttavat asuttamiaan elinympäristöjä muokkaamalla maisemaa pioneerilajille ominaiseen tapaansa. Majavan muokkaamat maisemat tarjoavat suojaisat oltavat esimerkiksi vesilintupoikueille. Majavista voi olla apua myös kosteikkojen ennallistamisessa.

Majavan metsästys on alkanut 20. elokuuta ja jatkuu huhtikuun loppuun saakka. Pyyntivälineinä käytetään pääasiassa kivääriä, metsästysjousta ja heti tappavia rautoja.

Euroopanmajavan metsästys on pyyntiluvanvaraista. Tämä on otettava huomioon alueilla, joissa esiintyy kumpaakin majavalajia. Elävästä majavasta on mahdotonta tehdä lajinmääritystä.

Syksyllä 2020 tehdyn valtakunnallisen majavalaskennnan mukaan euroopanmajavia on nyt arviolta 3700−5000 yksilöä eli hiukan enemmän kuin vuonna 2017 tehdyn laskennan mukaan. Euroopanmajavat ovat levittäytyneet ja kanta kasvanut etenkin Etelä-Suomessa Satakuntaa lukuun ottamatta. Kanadanmajavakanta, 10 000–19 000 yksilöä, ei ole muuttunut, mutta alueellisia eroja on: paikoin Itä-Suomessa kanta on hieman pienentynyt ja vastaavasti kasvanut Keski- ja Pohjois-Suomessa.

Padon purkaminen vaatii maanomistajan luvan

Majavat muokkaavat elinpiiriään rakentamalla patoja ja nostamalla veden pintaa. Majavien aiheuttamat tie-, metsä- tai peltoalueiden tulvat ja kaatamat puut saattavat aiheuttaa taloudellisia vahinkoja. Yleisimpiä ongelmakohteita ovat tierumpuihin tai metsäojitusalueille tehdyt padot. Majavapadosta tulee ilmoittaa maanomistajalle tai paikalliselle metsästysseuralle, jotta vedennoston hyödyt ja haitat pystytään arvioimaan.

Pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa vahinkojen estämiseksi purkaa maanomistajan luvalla seuraavina ajanjaksoina:

 

1) 15.6.–15.9. välisenä aikana Lapin maakunnassa;

2) 15.6.–30.9. välisenä aikana Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa;

3) 15.6.–15.10. välisenä aikana Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan, Keski- Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa;

4) 15.6.–31.10. välisenä aikana muualla Suomessa.

Muuna aikana asuttuun pesään liittyvää patoa tai muuta majavan rakennelmaa ei saa rikkoa ilman Suomen riistakeskuksen myöntämää poikkeuslupaa.

Lisätietoja: Suomen riistakeskus Alueiden riistapäälliköt ja riistasuunnittelijat

Lue lisää pesälaskennasta (metsastajalehti.fi)

Kategoriat: Metsästysuutiset

Poronhoitoalueella metsästävien tulisi tarkistaa porotöiden tilanne

Riista.fi - 23.09.2021 - 15:11

Poronhoitoalueella metsästävien on tärkeää etukäteen selvittää, tehdäänkö alueella samaan aikaan porotöitä. 

Poronhoitoalueella aloitetaan syys-lokakuussa poroerotukset, jolloin samalla alueella voi olla jopa tuhansia poroja. Suomen riistakeskus muistuttaa poronhoitoalueilla metsästäviä selvittämään mahdolliset porotyöt ennen metsästyksen aloittamista, joko paliskunnan poroisännältä tai porotyot.fi-palvelusta.

Erityisesti koiralla metsästävien tulee välttää alueita, joilla porotyöt ovat käynnissä. Mikäli koira aiheuttaa vahinkoa, tulee asiasta ilmoittaa poroisännälle. Myös kuolleen poron löytämisestä tulee ilmoittaa paikallisen paliskunnan poroisännälle.

Kuva: Hannu Huttu
Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjät suojelevat vesilintuja vieraspedoilta – Helmi-vieraspetohanke käynnistyi

Riista.fi - 20.09.2021 - 10:00

Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen yhteistiedote. 

Suomen riistakeskus ja Metsähallitus aloittavat tehostetun vieraspetopyyntien organisoinnin lähes 70 Natura-alueella eri puolilla maata osana Helmi-ohjelmaa.

Tänä syksynä Helmi-vieraspetohankkeeseen osallistuvat metsästäjät puolustavat luonnonsuojelualueiden alkuperäisluontoa haitallisilta vieraspedoilta, eli supikoiralta ja minkiltä. Vieraspetojen pyynnin tavoitteena on turvata pesimärauha etenkin taantuville ja uhanalaisille vesi- ja rantalinnuille. Tämän vuoksi tehopyynti kohdistetaan valtakunnallisesti merkittäville vesilintujen lisääntymisalueille.

– Vieraspetojen tehokas poistaminen on tärkeää kunnostetuilla lintuvesillä, jotta elinympäristökunnostuksilla saavutetut tulokset eivät päätyisi minkin ja supikoiran saaliiksi. Joillakin lintuvesikohteilla vieraspetojen poisto voi olla yksi tehokkaimmista hoito- ja kunnostustöistä, sanoo ympäristöneuvos Päivi Gummerus-Rautiainen ympäristöministeriöstä.

Mittakaavassaan huomattavan Helmi-vieraspetohankkeen toimet ovat osa maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön yhteistä Helmi-ohjelmaa, jossa edistetään Suomen luonnon monimuotoisuutta.

– Monimuotoinen luonto tarvitsee metsästäjien apua. Tehopyynnin kunnianhimoisena tavoitteena on, että määritellyt alueet saataisiin pesimäkauden ajaksi tyhjiksi vieraspedoista. Sen toteutuminen edellyttää useiden erilaisten pyyntimenetelmien monipuolista käyttöä riittävän laajalla alueella, sanoo Suomen riistakeskuksen projektipäällikkö Kari Karhula.

Helmi-ohjelman vieraspetopyynneissä käytettävissä menetelmissä ei nähdä olevan riskiä muiden eläinten joutumisesta rautoihin. Riistahallinnon hankkeissa on jo pitkään käytetty tiukan testausmenettelyn läpikäyneitä pyydysmalleja. Ammattitaitoisesti ja vastuullisesti toimivat, tehtävään koulutetut metsästäjät ovat hankkeen tärkein voimavara.

– Hankkeeseen nimetyt luonnonhoitoon sitoutuneet vieraspetoryhmät poistavat vieraspetoja linnustokohteilta ja niitä ympäröiviltä seuduilta. Parhaiden pyytäjien mukaan saanti hankkeeseen on edellytys onnistumiselle, kertoo Metsähallituksen projektipäällikkö Mikko Toivola.

 

Helmi-ohjelmalla torjutaan luontokatoa

Helmi-ohjelma on laaja elinympäristötoimenpiteiden kokonaisuus, joka jatkuu valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan vuoteen 2030. Ympäristöministeriö vastaa Helmi-ohjelmassa lintuvesien kunnostuksesta ja maa- ja metsätalousministeriö vieraspetojen torjunnasta, jolle on varmistettu rahoitus vuoden 2023 loppuun asti.

Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa pyyntiä 2,5 miljoonalla ja ympäristöministeriö 1,8 miljoonalla eurolla. Ympäristöministeriön osuus kattaa etenkin pyyntivälineitä ja palkkioita, maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa muun muassa toimeenpanevaa henkilöstöä riistakeskukseen ja Metsähallituksen Eräpalveluihin.

 

 

Lisätietoa:

Kari Karhula, projektipäällikkö, Suomen riistakeskus, puh. 029 4312277, kari.karhula@riista.fi

Mikko Toivola, projektipäällikkö, Metsähallitus, puh. 040 1935947, mikko.toivola@metsa.fi

Päivi Gummerus-Rautiainen, ympäristöneuvos, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö, puh. 029 5250240, paivi.gummerus-rautiainen@ym.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Ilveskannassa hienoista kasvua

Riista.fi - 15.09.2021 - 10:43

Luonnonvarakeskuksen tiedote

Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusimman kanta-arvion mukaan ilveskanta on kasvanut neljä prosenttia vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Ennen metsästyskautta 2021/2022 Suomessa arvioidaan olevan 2 155–2 280 yli vuoden ikäistä ilvestä.

– Merkittäviä muutoksia ilvespentueiden määrissä on vain muutamilla Suomen riistakeskuksen alueista. Oulun poronhoitoalueen eteläpuolisella alueella ja Uudellamaalla kanta on kasvanut, Etelä-Savon alueella kanta on sen sijaan laskenut. Muualla maassa ilvesten määrä on pääosin edellisen vuoden tasolla, kertoo ohjelmajohtaja Katja Holmala Lukesta.

Kanta-arvio pohjautuu petoyhdyshenkilöiden 1.9.2020–28.2.2021 tallentamiin havaintoihin pentueista sekä tutkimustietoon ilveksen biologiasta.

Kaikki ilveshavainnot pitivät sisällään yhteensä noin 3 600 ilvespentueiden näkö- ja jälkihavaintoa, mikä on noin 30 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikajaksona kaudella 2019–2020.

Kanta-arviossa ei ole mukana Ahvenanmaan pentuehavaintoja. Se ei myöskään sisällä arviota touko-kesäkuussa 2021 syntyneistä pennuista arviointiin liittyvien epävarmuuksien takia.

Ilvesten pentuelukuja, lukumääriä ja ennustemallia on esitelty yksityiskohtaisesti Luken raportissa Ilveskanta Suomessa 2021 (Jukuri.fi).

Vuonna 2020 ilvespentueita arvioidaan havaitun 388–428, mikä on kolme prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.
Kategoriat: Metsästysuutiset

Ruokavirasto: Raivotaudin syöttirokotteiden lentolevitykset käynnistyvät kaakkoisrajalla

Riista.fi - 13.09.2021 - 15:06

Ruokaviraston tiedote.

Ruokavirasto aloittaa raivotaudin syöttirokotteiden lentolevityksen kaakkoisrajalle 14. syyskuuta 2021. Lentolevitykset jatkuvat aloituspäivästä noin kuukauden ajan. Levitysten tavoitteena on estää luonnonvaraisilla eläimillä esiintyvän metsäraivotaudin leviäminen Suomeen. Suomi on ollut vuodesta 1991 virallisesti raivotaudista vapaa maa.

Raivotautisyöttirokotteita on käytetty menestyksekkäästi jo vuosikymmenten ajan eri puolilla maailmaa metsäraivotaudin torjuntaan. Syöttirokotteiden levittäminen luontoon on osoittautunut ainoaksi tehokkaaksi tavaksi hävittää raivotauti suuriltakin alueilta.

Rokotteet levitetään kaakkoisrajalle noin 40 kilometrin levyiselle vyöhykkeelle, joka ulottuu Ilomantsista Virolahdelle, sekä 20 kilometrin levyiselle vyöhykkeelle, joka kulkee etelärannikkoa pitkin itärajalta Pyhtäälle. Lentolevityksen kokonaispinta-ala on noin 10 000 neliökilometriä. Lentoja tehdään päivittäin klo 7–21 välillä noin viiden viikon aikana. Levitykset aloitetaan alueen pohjoisosista.

Syötit pudotetaan lentokoneesta 60–70 metrin välein, lentolinjojen väli on 700–800 metriä. Niiden pudottamista pihoille, asutuskeskuksiin ja vesistöihin vältetään. Jos syöttejä kuitenkin löytyy runsaasti hyvin pieneltä alueelta tai asuintalojen pihapiiristä, asiasta tulisi ilmoittaa Ruokavirastoon.

Näin tunnistat syöttirokotteet

Syöttirokotteet ovat noin 5 x 4,5 x 1,5 senttimetrin kokoisia ja noin 30 gramman painoisia, voimakkaasti kalauutteelta haisevia ruskeita paloja. Heikennettyjä raivotautiviruksia sisältävät rokotteet ovat nesteenä foliokapselissa syöttien sisällä.

Vältä syöttirokotteisiin koskemista

Maastossa löydettyihin syöttirokotteisiin ei saisi koskea, koska pienpedot jättävät syötit syömättä niihin tarttuva ihmisen hajun vuoksi ja rokottaminen epäonnistuu.

Asutuksen lähelle pudonneet rokotteet olisi kuitenkin hyvä suojakäsineitä käyttäen siirtää metsän reunaan tai muuhun suojaisaan paikkaan, jotta lapset tai koirat eivät koskisi niihin.

Jos rokotetta saa suun, nenän tai silmien limakalvoille, tulee kohtia huuhdella heti runsaalla vedellä 15 minuutin ajan. Jos rokotetta saa avohaavoihin tai rikkinäiselle iholle, on haavoja pestävä runsaalla vedellä ja saippualla 15 minuutin ajan ja puhdistaa vielä 70 prosentin alkoholilla. Tämän jälkeen on otettava yhteyttä terveyskeskukseen.

Myös koirille rokotekapselien syöminen saattaa aiheuttaa ohimenevää oksentelua ja huonovointisuutta. Mahdollisista haitoista tulee tehdä haittavaikutusilmoitus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaan.

Rokotusalueelta voi kerätä marjoja ja sieniä.

Lähetä pienpetoja seurantatutkimukseen

Raivotaudin esiintymistä seurataan jatkuvasti tutkimalla näytteitä luonnonvaraisista eläimistä. Rokotusalueella ja sen läheisyydessä metsästettyjä kettuja, supikoiria ja muita pienpetoja on tärkeää lähettää Ruokavirastoon seurantatutkimuksiin. Eläinnäytteistä Ruokavirasto seuraa rokotesuojan kattavuutta ja raivotaudin mahdollista esiintymistä. Erityisesti näytteeksi toivotaan kuolleena löydettyjä tai sairaana lopetettuja eläimiä raivotaudin seurantaa varten.

Lisätietoja:

erikoistutkija Tiina Nokireki, p. 050 413 1687 (lentolevitykset ja raivotaudin diagnostiikka)
ylitarkastaja Tiia Tuupanen, p. 040 489 3348 (raivotaudin vastustaminen)
erikoistutkija Marja Isomursu, p. 040 512 1248 (pienpetojen tutkiminen)

Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metson metsästys sallitaan Varsinais-Suomessa yli 50 vuoden tauon jälkeen

Riista.fi - 07.09.2021 - 12:38

Uuden riistatiedon valossa metsokanta on metsästyskelpoinen myös Varsinais-Suomessa.  Metson metsästys on Varsinais-Suomessa sallittu 10.9-30.9.2021. Syksy 2021 on merkkivuosi Varsinais-Suomen pienriistametsästykselle. Metson metsästyksen lisäksi on tänä syksynä myös mahdollista metsästää euroopanmajavaa Loimaan kunnassa.  Euroopan majavan metsästämiseen tarvitaan Suomen riistakeskuksen pyyntilupa. Majavanpyynti ei ole ollut mahdollista Varsinais-Suomessa yli 100 vuoteen.

 

Metsäkanalintujen vuosittainen kesäinen riistakolmiolaskentatulos analysoidaan Suomen riistakeskuksessa. Analyysi on perustana, kun maa- ja metsätalousministeriö päättää syksyn metsäkanalintujen metsästysajoista.  Järjestelmä perustuu digitaalisen laskentatiedon käsittelyyn ja riistabiologiaan. Lintumäärät voivat vaihdella suuresti vuodesta toiseen. Vuotuinen alueellinen metsästysaika on riippuvainen lintukantojen runsaudesta. Heikkoina lintuvuosina metsästys voi olla myös kokonaan kielletty.

Varsinais-Suomen parhaat metsoalueet löytyy Pöytyältä, Laitilasta ja Mynämäeltä. Peltovaltaisimmilla alueilla metsoa ei esiinny eikä juuri saaristossakaan. Metsäkanalintujen metsästys on melko vähästä Varsinais-Suomessa. Pirstaleiset metsät ja usein melko heikot metsäkanalintukannat sekä muun riistan runsaus on vuosien saatossa heikentänyt kiinnostusta metsäkanalinnustusta kohtaan maakunnassa.

Euroopan majavan metsästettiin sukupuuttoon Suomessa 1800-luvulla. Satakuntaan laji uudelleenistutettiin ja kanta on hitaasti levinnyt myös Varsinais-Suomen suuntaan. Suurimmat pyyntilupamäärät ovat Satakunnassa, mutta pyynti on sallittu myös Etelä-Pohjanmaalla ja Hämeessä. Koko maan euroopanmajavan kiintiö on 400 yksilö ja Varsinais-Suomen osuus tästä on noin 5 yksilöä. Idempänä Suomessa esiintyy myös kanadanmajava, joka ei ole pyyntiluvanvarainen laji.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsäkanalintujen metsästys alkaa – kanalinnuilla huippuvuosi

Riista.fi - 07.09.2021 - 09:00

Metsäkanalintujen metsästys alkaa perjantaina. Metsästysajat ovat monilla alueilla viimevuotista pidemmät.   Taustalla on lintukantojen suotuisa kehitys.  Metsästäjiä kehotetaan huomioimaan metsästysalueensa lintutilanne sekä metsästämään vastuullisesti ja turvallisesti.

Metsäkanalintujen metsästysajat on säädetty metsästysasetuksessa. Metson, teeren ja pyyn syyspyyntikausi voi kestää kolme kuukautta, syyskuun 10. päivästä joulukuun 10. päivään saakka, ellei maa- ja metsätalousministeriö lyhennä kautta asetuksella. Metsäkanalintukantojen voimakkaan vaihtelun takia metsästysaikoja rajoitetaan vuosittain.

– Metsäkanalintujen pesinnät ovat onnistuneet hyvin ja lintukantojen pitkäaikainen kehitys on ollut pääasiassa vakaata tai kasvavaa, riistapäällikkö Mikael Luoma Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Metso- ja teerikantojen pitkäaikainen kehitys on ollut lähes koko maassa vakaata tai nousevaa. Syksyn metsästysajat ovat valtaosassa maata kaksi tai kolme kuukautta. Metson metsästys sallitaan tänä vuonna pitkästä aikaa koko Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa 10.–30.9.

Pyykannan pitkäaikainen kehitys on ollut eteläisessä Suomessa pääosin vakaata, mutta kohti pohjoista mentäessä lievästi laskevaa. Eteläisessä Suomessa pyyn metsästysaika on pääosin kolme kuukautta. Kainuusta ylöspäin mentäessä metsästysaika lyhenee kahteen ja ylempänä Lapissa yhteen kuukauteen.

Riekkokanta on pienentynyt merkittävästi viime vuosikymmenten aikana Ylä-Lappia lukuun ottamatta. Ylä-Lapissa riekkotiheys on koiralaskentahistorian keskimääräisellä tasolla ja siellä metsästyskausi kestää maaliskuun loppuun. Ylä-Lapin eteläpuolella Itä-Lapissa ja Koillismaan seuduilla kannan tila on kääntynyt kasvuun viimeisen kymmenen vuoden aikana ja näillä alueilla metsästysaika kestää lokakuun loppuun. Tänä vuonna riekkokanta runsastui monilla muillakin alueilla.

Urosmetson ja -teeren talvipyynti on sallittua keskisestä Suomesta ylöspäin olevilla alueilla tammikuussa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

 

Huomioi paikallinen vaihtelu ja turvallisuus

Vaikka metsäkanalintukannat ovat keskimäärin vahvat, lintutiheydet voivat vaihdella paikallisesti paljon. Metsästäjien on syytä suhteuttaa saalismääränsä metsästysalueensa lintutilanteeseen.

– Viime kaudelle metsästäjät kantoivat vastuunsa hienosti, ja saalismäärät pysyivät kohtuullisina. Vastuunkantamista on myös metsästäjien vuotuinen ponnistus riistalaskennoissa. Tänäkin kesänä laskettiin noin tuhat riistakolmiota, yhteensä lähes 12 000 kilometriä linjaa, Luoma sanoo.

– Kattavan laskentatiedon avulla varmistetaan metsästyksen kestävyys, kun metsästysaika pystytään säätelemään ajankohtaisen lintutilanteen mukaiseksi, Luoma kertoo.

Käytännön metsästyksessä on tärkeää huomioida muiden metsästäjien ja luonnossa liikkujien turvallisuus.

Metsästysajat löydät täältä.

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Väliraportti susikannan suotuisan suojelutason määrittelytyöstä on valmistunut

Riista.fi - 02.09.2021 - 10:59

Luonnonvarakeskuksen tiedote

Viitearvojen määrittelyä tehdään kaksivuotisessa (2021–2022) Luonnonvarakeskuksen (Luke) hankkeessa. Nyt julkaistu väliraportti kuvaa työn tämänhetkisen vaiheen. Tähän mennessä on määritetty viitearvojen pohjana käytettävät ekologiset parametrit, päivitetty Suomen susikannasta käytettävissä oleva tieto ja kehitetty työkaluja viitearvojen määrittämiseen. Työssä tuotetaan syyskuuhun 2022 mennessä työkalupakki, jonka avulla päättäjät voivat määritellä susikannan suotuisan suojelutason viitearvot.

Luke tuottaa Suomen susikannan suotuisan suojelutason määrittämiseen tarvittavat työkalut kansainvälisenä tutkimusyhteistyönä maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta. Viitearvo kuvaa populaatiokokoa, jolla suotuisa suojelutaso olisi turvattu Suomessa pitkällä aikavälillä.

− Väliraportti ei sisällä suotuisan suojelutason viitearvoa Suomen susikannalle, koska määrittelyssä käytettävien työkalujen kehittäminen on vielä kesken. Ei ole yhtä vakiintunutta tapaa määritellä suotuisan suojelun viitearvoa, siksi raportissa esitellään useita tapoja määrittää viitearvo eri lähtökohdista, kertoo ohjelmajohtaja Katja Holmala Lukesta.

Työ tehdään tieteellisin menetelmin ekologisen tutkimuksen pohjalta. Työhön ei sisälly yhteiskunnallista näkökulmaa susikysymykseen.

Työkalujen hyödyntäminen päätöksenteossa sisältää myös arvovalintoja. Siksi Luke käy vuoropuhelua maa- ja metsätalousministeriön kanssa ennen viitearvojen laskemista.

Käyttäjän ratkaistavia arvovalintoja ovat esimerkiksi tarkasteltavan ajanjakson pituus ja riski, joka voidaan hyväksyä sille, että laji häviää tarkastelujakson aikana.

Pienin elinvoimainen populaatio viitearvon määrittämisen lähtökohtana

Tärkeä lähtökohta suotuisan suojelutason viitearvon määrittämiselle on pienin elinvoimainen populaatio. Sillä tarkoitetaan pienintä mahdollista kantaa, jolla laji säilyy tietyn ajan tietyllä todennäköisyydellä ilman, että se sattuman vaikutuksesta häviäisi tarkasteltavalta alueelta.

− Tähän mennessä hankkeessa on kehitetty pienimmän elinvoimaisen populaation määrittämistä kahdella tavalla: sekä geneettisten aineistojen että susikannan demografisten ominaisuuksien kuten syntyvyyden, kuolevuuden, ikä- ja sukupuolirakenteen ja muuttoliikkeen perusteella, Holmala kertoo.

Pienimmän geneettisesti elinvoimaisen populaation määrittely perustuu DNA-analyysien tuloksiin, niistä tehtyihin jatkoanalyyseihin ja tutkimustietoon. DNA-analyyseissä näytteitä on ollut Suomesta, Ruotsista ja Venäjältä.

− Mallinnustyökalun kehittäminen perustuu demografiseen aineistoon. Työkalu on teknisesti keskeneräinen, eikä sillä voida vielä tuottaa suotuisan suojelutason viitearvoa, kertoo Luken johtava tutkija Samu Mäntyniemi.

Työ jatkuu vuoden 2022 loppuun

Lopullisen viitearvon määrittämistä varten molemmat aineistot pyritään saamaan mallinnustyökaluun. Näin työkalun avulla voidaan laskea viitearvoja, jotka huomioivat yhtä aikaa sekä geneettisen että demografisen näkökulman.

Loppuraportti valmistuu syyskuuhun 2022 mennessä.

− Vaikka työ on vielä kesken, hanke on tuottanut tähän mennessä jo paljon uutta tietoa Suomen susikannasta ja sen perinnöllisen monimuotoisuuden nykytilasta. Olemme päässeet hyödyntämään viimeisintä tutkimustietoa, menetelmiä ja laajoja näyteaineistoja, Holmala toteaa.

Lisätietoa:

Väliraportti (jukuri.luke.fi)

Sanasto suden suotuisan suojelutason viitearvoista (luke.fi)

Blogi: Mihin suden suotuisan suojelutason viitearvon määrittäminen Ruotsissa perustui (luke.fi)

Blogi: Millaisia katsauksia susikannasta tuotetaan ja miksi (luke.fi)

Blogi: Mallinnus riistantutkimuksen apuna (luke.fi)

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Valkohäntäpeuran vahtimismetsästys alkaa 1.9. – Tavoitteena pysäyttää kannan kasvu

Riista.fi - 01.09.2021 - 15:53

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote

Valkohäntäpeuran vahtimismetsästys alkaa syyskuun ensimmäisenä päivänä. Ajo- ja koirametsästys on sallittu syyskuun viimeisestä lauantaista lähtien. Tavoitteena on pienentää kantaa ja torjua siten vahinkoja liikenteessä ja viljelyksillä. Myös hirven ja metsäkauriin metsästys alkavat syyskuun alussa.

Valkohäntäpeuroja on erityisen paljon Etelä- ja Lounais-Suomessa, joissa myös tapahtuu runsaasti peurakolareita. Kolareita tapahtuu erityisesti peurojen kiima-aikana loka-marraskuussa, jolloin ne liikkuvat tavallista laajemmalla alueella. Myös hirvikolareita on syksyllä runsaasti. Hirven kiima-aika on syys-lokakuussa, jolloin ne myös siirtyvät talvilaitumille.

– Kannustan metsästäjiä pyytämään valkohäntäpeuraa ja muita hirvieläimiä aktiivisesti heti kauden alussa, jotta kanta saadaan pienemmäksi ennen syksyn pimeitä iltoja ja korkean kolaririskin aikaa. Kantaa leikkaamalla voidaan myös vähentää maa- ja metsätaloudelle aiheutuvia vahinkoja. Haluan kiittää metsästäjiä siitä, että he ovat jälleen anoneet ennätysmäärän pyyntilupia, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Valkohäntäpeurakanta on kasvanut edelleen ja sen myötä myös kolareiden ja maatalousvahinkojen määrä. Metsästäjät ovat jo useina vuosina saaneet saaliiksi sellaisen määrän valkohäntäpeuroja, että kannan kasvun olisi pitänyt pysähtyä. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvio on kuitenkin tarkentunut ja alkuperäinen arvio tarvittavasta saalismäärästä on osoittautunut liian pieneksi.

Tänä metsästysvuonna valkohäntäpeuraa saa pyytää ajavalla koiralla 15.2. saakka. Myös keinovalon ja pimeänäkötähtäinten käyttöön voi hakea Suomen riistakeskukselta poikkeuslupaa tiheillä peura-alueilla. Tämä helpottaa vahtimismetsästystä sulan maan aikaan. Ilman poikkeuslupaa nämä menetelmät ovat valkohäntäpeuran metsästyksessä kiellettyjä.

– Esimerkiksi laajalle alueelle Lounas-Suomeen on myönnetty poikkeuslupa keinovalon ja pimeänäkötähtäinten käyttöön. On hienoa, että tätä laissa olevaa mahdollisuutta on hyödynnetty. Vaikka tuleva talvi olisi vähäluminen, mahdollisuudet ennätyssaaliiseen ja kannan pienentämiseen ovat selvästi paremmat kuin aiemmin, Leppä toteaa.

Myös ravintohoukuttelu on välttämätön keino tehostaa valkohäntäpeuran metsästystä, mutta mittavasta ruokinnasta tulee luopua, jotta se ei lopulta vain vahvista kantaa ja vähennä luontaista kuolleisuutta.

 

Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:

Erityisasiantuntija Jussi Laanikari, p. 0295 162 432, jussi.laanikari(at)mmm.fi
Ministerin erityisavustaja Annukka Kimmo, p. 050 478 0226, annukka.kimmo(at)mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Luke: Ylä-Lapin riekkokanta lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa

Riista.fi - 31.08.2021 - 11:31

Luonnonvarakeskuksen tiedote

Kesän kanakoiralaskentojen perusteella Ylä-Lapin riekkokanta on lähellä pitkän aikavälin (2008-2020) keskiarvoa. Keskiarvo on 7,5 riekkoa neliökilometrillä, ja kesän laskentojen tulos on 7,1 riekkoa neliökilometrillä.

Kesän laskentojen perusteella riekkojen esiintymisessä ja todennäköisesti myös poikastuotossa oli runsaasti pienipiirteistä alueellista vaihtelua.

– Lähes puolet, 47 prosenttia, laskentalinjoista oli tyhjiä. Taustalla on todennäköisesti kesän kuivuus, joka paikoin heikensi riekkojen elinolosuhteita, kertoo tutkija Antti Paasivaara Lukesta.

Tästä huolimatta kolmen Ylä-Lapin kunnan riekkokannat olivat hyvin samanlaisia ja lisääntyminen onnistui hyvin. Poikasosuus kasvoi viime vuoden 59 prosentista 70 prosenttiin ja keskimääräinen parvikoko 3,3 linnun parvikoosta 4,7 yksilön parvikokoon.

Laskenta toteutettiin kolmen pohjoisimman kunnan (Enontekiö, Inari ja Utsjoki) alueella. Ylä-Lapin riekkokannan arviointi tehdään yhteistyössä vapaaehtoisten, Metsähallituksen ja Luken kesken. Vapaaehtoiset vastaavat laskennasta, jota Metsähallitus koordinoi. Luke analysoi ja raportoi laskentatulokset.

Tänä vuonna laskettiin yhteensä noin 795 kilometriä laskentalinjaa, joka kattoi tasaisesti koko Ylä-Lapin.

Kiitos kaikille laskentaan osallistuneille.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästyksen johtajan toiminnot nyt myös Oma riista -mobiilisovelluksessa

Riista.fi - 30.08.2021 - 13:17

Hirvieläinten metsästyksen johtajille on toteutettu Oma riista -mobiilisovelluksen versioon 2.5 ominaisuudet metsästyspäivien, saaliiden ja havaintojen hallinnoimiseen. Toiminnot näkyvät, kun henkilölle on merkitty metsästyksen johtajan tehtävä Oma riista -verkkopalvelussa.

Toiminto löytyy mobiilisovelluksen ”Lisää” -painikkeen takaa.

 

Toiminnot helpottavat uuden lakisääteisen velvoitteen hoitamista, kun tästä kaudesta alkaen hirvieläinsaaliit on ilmoitettava 7 vuorokauden kuluessa saaliin saannista Suomen riistakeskukselle. Tämä tarkoittaa sitä, että metsästyksen johtajan on hyväksyttävä hirvieläinsaaliinsa tässä ajassa.

Metsästyksen johtaja voi hirven osalta:

  • Luoda metsästyspäiviä
  • Hyväksyä tai hylätä ehdotettuja hirvieläinsaaliita tai hirvihavaintoja
  • Kirjata saaliita tai havaintoja
  • Tarkastella merkintöjä kartalla ja suodattaa niitä

Metsästyksen johtaja voi peurojen osalta

  • Tarkastella metsästyspäiviä
  • Hyväksyä tai hylätä ehdotettuja peurasaaliita
  • Kirjata saaliita
  • Tarkastella merkintöjä kartalla ja suodattaa niitä
  • Peurojen osalta metsästyksenjohtaja ei kirjaa havaintoja eikä luo metsästyspäiviä. Valkohäntäpeurahavainnot kirjataan yksityishenkilön roolilla ja niistä vastaa jokainen metsästäjä itse. Metsästyspäivät luodaan automaattisesti peuroille.

Oma riista -verkkopalvelun toiminnot ovat käytettävissä kuten aiemminkin. HUOM! Metsästyksen päättämiseen liittyvät toiminnot tehdään edelleen Oma riista -verkkopalvelussa.

Oma riista -mobiilisovelluksen metsästyksen johtajien toiminnot ovat alkuun saatavilla vain Android -laitteisiin. iOS -laitteille tuki valmistuu syksyn 2021 aikana. Sovelluksen toimintoja kehitetään syksyn aikana, sen vuoksi toiminto julkaistaan kehitysversion nimellä. Palautetta sovelluksen toiminnasta voi antaa osoitteeseen oma@riista.fi

Lisätietoja ja ohjeita Oma riista neuvonta puh 029 431 2111 klo 12-16 tai sähköpostitse oma@riista.fi

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Alkusyksyn hirvieläinten metsästys pienentää kolaririskiä

Riista.fi - 30.08.2021 - 09:00

Hirvijahdin ensimmäinen jakso alkaa Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella syyskuun alussa. Samaan aikaan muualla maassa voidaan aloittaa hirven, valkohäntäpeuran ja kuusipeuran metsästys vahtimalla.  Alkukauden metsästyksellä on etenkin runsaan valkohäntäpeurakannan alueella tavoitteena torjua vahinkoja liikenteessä ja viljelyksillä.

Valkohäntäpeurakolareita tapahtuu runsaasti vahvan peurakannan alueella Etelä- ja Lounais-Suomessa, jossa alkavan metsästyskauden tavoitteena on pienentää kantaa. Myös metsäkaurisonnettomuudet ovat runsastuneet viime vuosina.

– Suosittelemme metsästyksen aloittamista heti syyskuun alussa alkavalla vahtimismetsästyskaudella. Tavoitteena on lisätä alkusyksyn peura- ja kaurissaalista, jolloin eläimiä olisi liikenteessä vähemmän loppusyksyllä, riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Valkohäntäpeurakolarit painottuvat loka-marraskuulle, jolloin peurojen kiima-aika lisää niiden liikkuvuutta. Myös hirvikolareita sattuu syksyllä runsaasti, koska hirvien kiima-aika syys-lokakuussa sekä siirtyminen talvilaitumille laittavat eläimet liikkeelle. Lisäksi syksyllä olosuhteet liikenteessä ovat pimeyden ja sääolojen vuoksi huonot, mikä lisää riskiä hirvieläinonnettomuuteen. Viime vuosina sattuneita hirvieläinkolareita voi tarkastella sähköisessä palvelussa (rambol.com).

Vahtimismetsästyksessä eläinten ajaminen ja koiran käyttäminen on kiellettyä. Hirven osalta vahtimismetsästys on rajoitettu pelloille. Peurojen ruokinnassa on muistettava, ettei ruokintapaikkoja tule sijoittaa vilkkaasti liikennöityjen tieosuuksien läheisyyteen.

Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella hirvenmetsästyksen ensimmäinen jakso päättyy 20.9.2021 hirvien kiima-ajaksi. Metsästys jatkuu jälleen 2.10.2021 ja samaan aikaan varsinainen hirven metsästysaika alkaa myös Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. Muualla Suomessa varsinainen hirven metsästysaika alkaa viikkoa myöhemmin eli 9.10.2021. Hirven metsästysaika päättyy koko maassa 15.1.2022.

Valkohäntäpeuran varsinainen metsästysaika alkaa koko maassa 25.9.2021 ja päättyy 15.2.2022. Metsäkaurista saa metsästää koko maassa 1.9. – 15.2, mutta koiran käyttäminen on kiellettyä 25.9.2021 saakka.

Alkavalle metsästyskaudelle hirven pyyntilupia myönnettiin hieman vähemmän kuin viime vuonna. Valkohäntäpeuran pyyntilupia sen sijaan myönnettiin ennätyksellisen paljon ja tavoitteena on kannan pienentäminen tiheimmillä peura-alueilla Etelä- ja Lounais-Suomessa. Metsäkauriin metsästäminen ei edellytä pyyntilupaa, mutta saaliiksi saadusta kauriista on tehtävä saalisilmoitus.

 

Alueelliset tiedot aluetoimistoilta

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ruokavirasto: Lintuinfluenssaa luonnonvaraisissa linnuissa Etelä- ja Lounais-Suomessa

Riista.fi - 19.08.2021 - 15:26

Ruokaviraston tiedote

Lintuinfluenssaa esiintyy yhä luonnonvaraisissa linnuissa, vaikka kesä on edennyt jo viimeiselle kolmannekselle. Viimeisimmät varmistuneet tapaukset löytyivät Paraisilta, Espoosta ja Helsingistä. Tartuntojen välttämiseksi on olennaista estää luonnonvaraisten lintujen ja siipikarjan väliset kontaktit, Ruokavirasto muistuttaa. Nyt alkavassa vesilintujen metsästyksessä tulee myös huomioida, että lintuinfluenssa ei pääse leviämään ihmisten ja varusteiden välityksellä.

Paraisilta 6. elokuuta löytyneellä laulujoutsenella todettiin Ruokaviraston tutkimuksissa korkeapatogeeninen H5N8-tyypin lintuinfluenssa. Espoosta 6. elokuuta löytyneellä kyhmyjoutsenella sekä Helsingistä 8. elokuuta löytyneellä kanahaukalla ja 9. elokuuta löytyneellä kyhmyjoutsenella todettiin korkeapatogeeninen H5N1-tyypin lintuinfluenssa.

Ruokavirasto suosittelee, että luonnonvaraisten lintujen ja siipikarjan sekä muiden ihmisten pitämien lintujen väliset kontaktit pyritään estämään. Jos linnut pääsevät ulkoilemaan, lintuja ei pitäisi päästää vapaaksi esimerkiksi pihapiirin ympäristöön vaan ne olisi hyvä pitää aitauksissa. Suositeltavaa olisi myös kattaa aitaukset verkolla. Lintujen rehu ja vesi tulisi säilyttää suojattuna luonnonvaraisilta linnuilta. Lintujenpitotiloihin olisi hyvä varata omat kengät ja muut varusteet, joita ei käytetä muualla.

Lintuinfluenssaan viittaavista tautiepäilyistä, kuten luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista ja yksittäisistä kuolleista petolinnuista, tulee ilmoittaa virkaeläinlääkärille. Jos oireita havaitaan siipikarjassa tai muissa vankeudessa pidettävissä linnuissa, on asiasta välittömästi ilmoitettava virkaeläinlääkärille.

Vesilintujen metsästys

Lintuinfluenssa ei vaikuta vesilintujen metsästykseen Suomessa. Jos luonnosta löytyy useita kuolleita lintuja tai lintuja, joilla on vakavaan sairauteen viittaavia oireita, tulee ottaa yhteyttä paikalliseen kunnaneläinlääkäriin, joka huolehtii näytteenotosta ja ohjeistaa tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Kuolleita tai sairaita lintuja on syytä käsitellä hansikkaat kädessä. Kädet pestään lintujen käsittelyn jälkeen huolellisesti vedellä ja saippualla. Käsien desinfiointiin tarkoitettua desinfektioainetta voi käyttää käsien pesun jälkeen.

Itsestään kuolleita tai sairaita lintuja ei pidä syödä. Terveetkin linnut olisi hyvä puhdistaa käsineet kädessä ja pestä kädet sen jälkeen. Muutoin riittää normaali ruoanvalmistuksen hygienia ja lihan kypsentäminen läpikypsäksi.

Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen luonnonvaraiseen lintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin.

Kategoriat: Metsästysuutiset

SusiLIFE: Metsästyskoiran ja suden kohtaamisen riski on suurempi kuin viime vuonna – koiranohjaajan on hyvä ottaa selvää alueen susitilanteesta ja tuoda koira metsältä yöksi kotiin

Riista.fi - 19.08.2021 - 08:23

SusiLIFE-hankkeen tiedote.

Alkavana metsästyskautena metsästyskoiran riski kohdata susi on edellissyksyä suurempi, koska susikanta on kasvanut viime vuodesta.

Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi Suomessa olleen maaliskuussa yhteensä 54–59 susilaumojen ja -parien muodostamaa reviiriä. Pentueita on syntynyt paljon erityisesti alueilla, joilla susille on ollut hyvin ravintoa saatavilla. Luken ennusteen mukaan ensi marraskuussa reviirien kokonaislukumäärä olisi 70–84.

Kannan kasvun seurauksena myös vaeltavien susien lukumäärä on edellisvuotta suurempi. Luken ennuste arvioi vaeltavien susien määräksi ensi marraskuussa noin 50 yksilöä. Vaeltaviksi kutsutaan susia, jotka jättävät synnyinlaumansa 1–3 vuoden iässä.

Vaeltavat sudet liikkuvat laajalla alueella, ja niitä saattaa esiintyä missä päin maata tahansa. Siksi metsästyskoiran turvallisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota myös alueilla, joilla ei ole tunnettuja susireviirejä. Todennäköisyys vaeltavan suden kohtaamiseen on kuitenkin keskimääräistä suurempi lännessä ja olemassa olevien reviirikeskittymien läheisyydessä.

Hirvieläinkannoilla on yhteys koiravahinkojen määrään

Koiravahinkotapauksia kirjataan Suomessa keskimäärin 30–50 vuosittain, viime vuonna määrä oli 57. Luvun ulkopuolelle jäävät vahingot, joista ei ole haettu riistavahinkolain mukaista korvausta.

Vaikka susikannan painopiste on viime vuosina siirtynyt Länsi-Suomeen, tapahtuu suden aiheuttamia koiravahinkoja eniten itäisessä Suomessa. Siellä suden pääravintona on hirvi, jonka kanta on paikoin melko harva. Sen sijaan Länsi-Suomessa suden saaliseläinvalikoimaan kuuluu hirven ohella muun muassa runsaana esiintyvä valkohäntäpeura.

Susien aiheuttamia koiravahinkoja sattuu etenkin etäällä ohjaajasta työskenteleville roduille. Koirien suojaamiseksi ei ole keksitty täysin toimivaa keinoa, mutta koiranohjaaja voi pienentää vahingon riskiä esimerkiksi välttämään koiran irti päästämistä alueilla, joilla tiedetään olevan susia. Tietoa ajankohtaisista susihavainnoista saa esimerkiksi paikallisilta petoyhdyshenkilöiltä ja riistahavainnot.fi-sivustolta. Metsästäjät jakavat keskenään tietoa oman alueensa susihavainnoista esimerkiksi WhatsApp-ryhmissä.

Koiranohjaajan ei tule jättää koiraa työskentelemään yöksi metsään – myöskään alueilla, joilla ei oleteta olevan susia. Aiempia vahinkopaikkoja on suositeltavaa välttää, sillä niissä riski vahingolle on kohonnut.

Alkavalla metsästyskaudella Luken pannoittamien susien paikkatietoa ei ole käytettävissä metsästyksen suunnittelussa, sillä viimeisetkin vuonna 2019 asennetuista pannoista lakkasivat toimimasta joulukuussa 2020.

Kuva: Kartalla on esitetty maaliskuun 2021 arvioidut susireviirit (vihreä varma, keltainen todennäköinen, punainen epävarma) sekä vuonna 2020 kuolleet tai loukkaantuneet koirat, joista on haettu korvausta suden aiheuttamasta vahingosta (musta ympyrä, 57 kpl). Lisäksi taustana on ennuste vaeltavien susiyksilöiden määrästä marraskuussa 2021 (tummempi harmaan sävy tarkoittaa enemmän vaeltavia susia).

Lähteet: Luonnonvarakeskuksen kanta-arvioraportti 2021 (susireviirit sekä ennustemallin kartta vaeltavista susista) ja Riistavahinkorekisteri (koiravahingot)

Lisätiedot:

Mari Tikkunen, suunnittelija, Suomen riistakeskus
puh. 029 431 2239

 

SusiLIFE-hanke on Itä-Suomen poliisilaitoksen, Metsähallituksen, Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kuusivuotinen yhteisponnistus. SusiLIFE ennaltaehkäisee susien aiheuttamia vahinkoja, kehittää lajin DNA-seurantaa, parantaa paikallistason vuorovaikutusta sekä tuottaa ja välittää tietoa susista.

Hanketta rahoittavat Euroopan Unionin LIFE-ohjelma (LIFE BOREALWOLF, LIFE18 NAT/FI/000394), maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry rahoittaa kotieläinten suojaamista ja vahinkojen ennaltaehkäisyä koskevia toimenpiteitä.

Euroopan komissio tai CINEA ei ole vastuussa hankkeen tuottamista aineistosta tai aineiston sisältämien tietojen käytöstä.

www.susilife.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Vesilintujen metsästys alkaa

Riista.fi - 18.08.2021 - 12:30

Metsähanhen metsästys on viime vuoden tavoin sallittu osassa Lappia. Metsähanhen metsästys alkaa samanaikaisesti kuin monella sorsalla  20. elokuuta kello 12.00. Saalisilmoitusvelvollisuus on voimassa lähes kaikilla vesilinnuilla. Saalisilmoitus on kätevintä tehdä Oma riista -palvelussa.

Taigametsähanheen kohdistuva metsästys on sallittu Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Tornion, Kemin, Keminmaan ja Simon kuntia. Metsästysaika on 20.8 klo. 12 – 27.8. Voimassa on yhden (1) metsähanhen kausikiintiö.

Jyväruokinnan tai muun ravintohoukuttimen käyttö metsähanhen metsästyksessä on kielletty. Saaliiksi saadusta metsähanhesta on tehtävä lakisääteinen ilmoitus seitsemän vuorokauden kuluessa.

– Metsästys on mahdollista kannan elpymisen ja tarkentuneen riistatiedon ansiosta. Metsästys on kuitenkin voimakkaasti rajoitettua, kunnes Suomen pesimäkannan tila on tarkemmin selvitetty, Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Mikko Alhainen kertoo.

Metsästäjäkohtaisen kiintiön ja jyväruokintakiellon tarkoituksena on turvata metsästyksen kestävyys ja metsästyskulttuurisesti arvokas erämaapyynti pesimäsoilla.

– Metsästäjien kannattaa kirjata kaikki metsähanhihavainnot Oma riistaan. Tiedosta on apua esimerkiksi pesimäkanta-arvioinnin kehittämisessä. Saalislintujen päästä ja siivestä toivotaan kuva osoitteeseen hanhi@riista.fi, tietoja käytetään hanhisaaliin ikä- ja alalajijakauman seurantaan, Alhainen sanoo.

 

Kuva: Antti Piironen Metsästys tulee kohdentaa runsaslukuisiin lajeihin

Vajaa satatuhatta metsästäjää osallistuu sorsastukseen, joka alkaa puoliltapäivin elokuun 20. päivänä ja jatkuu joulukuun loppuun saakka. Elokuun 20. päivästä alkaen saa metsästää sinisorsia, taveja ja telkkiä sekä taantuneiksi luokiteltuja lajeja, joita ovat heinätavi, haapana, jouhisorsa, lapasorsa, tukkasotka ja nokikana.

– Metsästystä tulee kohdentaa runsaslukuisiin lajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään, joiden kantojen kehitys on ollut suotuisaa. Saalistilastojen perusteella nämä ovat vesilinnuista kolme yleisintä saalislajia, Alhainen kertoo.

Allin sekä isokoskelon metsästys alkaa 1.9. Merihanhea ja kanadanhanhea on voinut metsästää pelloilta elokuun 10. päivästä lähtien ja 20. elokuuta alkaen pyynti on sallittua myös vesialueilla. Merihanhella on kahden linnun vuorokausikiintiö ja metsästys on sallittua vain määritellyllä rannikkoalueella. Metsähanhen metsästys alkaa Kaakkois-Suomessa 1. lokakuuta erikseen määritellyllä alueella.

– Ainoastaan varmasti tunnistettuja vesilintuja saa metsästää ja muut metsästäjät, luonto ja asutus tulee aina ottaa huomioon Alhainen muistuttaa.

Riistainfon Vastuullinen vesilinnustaja -sivustolla (riistainfo.fi) voi päivittää tietonsa lajintuntemuksesta.

 

Haahkan, punasotkan, tukkakoskelon ja allin metsästystä rajoitettu

Haahkan syysaikainen metsästys on kielletty. Samoin allin metsästys sisämaassa. Merialueilla allin metsästystä on lisäksi rajoitettu metsästäjäkohtaisella saaliskiintiöllä. Yhden metsästäjän saalis on rajoitettu viiteen alliin päivässä. Punasotkan ja tukkakoskelon metsästys on kielletty koko maassa.

Monen rehevillä lintuvesillä viihtyvän vesilinnun kannat ovat taantuneet. Etelä-Suomeen painottuneiden laskentojen perusteella Suomen pesimäkanta on vähentynyt jouhisorsalla, haapanalla, heinätavilla, punasotkalla, tukkasotkalla ja nokikanalla. Uusimpien tutkimusten mukaan taantuman pääsyyt ovat vieraspedot ja elinympäristöjen tilan heikkeneminen. Vaikka metsästys ei näytä olevan sorsalajien taantuman syy, tulee metsästäjien kantaa vastuunsa kantojen hoidossa.

Saalisilmoitusvelvollisuus on voimassa seuraavilla lajeilla: metsähanhi, merihanhi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, tukkasotka, haahka, alli, isokoskelo sekä nokikana. Lisäksi velvollisuus koskee punasotkaa ja tukkakoskeloa, jotka ovat määräaikaisessa metsästyskiellossa.

Kirjaa kaikki saaliit Oma riista -palveluun, jolloin ei tarvitse erikseen muistaa, mistä lajeista saalisilmoitus täytyy tehdä ja mistä ei.

 

Ravintohoukutin vesilintujen metsästyksessä

Maa- ja metsätalousministeriö haluaa rajoittaa ravintohoukuttimen käyttöä. Tarkoituksena on keventää erityisesti harvalukuisten ja taantuneiden vesilintulajien metsästyspainetta, jotta kannat pääsisivät elpymään ilman, että niiden metsästystä tarvitsee kokonaan kieltää.

Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan vesistöihin kuljetetaan noin kuusi miljoonaa kiloa viljaa vuodessa vesilintujen ruokkimiseksi, mikä tarkoittaa noin 18 kiloa viljaa saalislintua kohden. Tämä on johtanut erittäin suuriin sorsasaaliisiin.

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee asetusta ravintohoukuttimen käytön kieltämiseksi. Ravintohoukuttimen kielto ei ole voimassa vuoden 2021 vesilinnustuksessa lukuun ottamatta metsähanhen metsästystä ja merihanhen peltopyyntiä.

Suomen riistakeskus suosittelee malttia viljan sekä saaliin määrään ruokintapaikoilla. Elinympäristöjen kunnostaminen ja hoito tukee vesilintukantoja. Metsästäjien riistanhoitotyöhön käyttämä aika tulee siirtää ruokinnasta pienpetopyyntiin ja elinympäristöjen kunnostamiseen.

 

Lisätietoja:

Alueelliset lisätiedot alueiden riistapäälliköiltä ja riistasuunnittelijoilta, katso yhteystiedot riista.fi

Vastuullinen vesilinnustaja (riistainfo.fi)

Kategoriat: Metsästysuutiset

Luke ja Luomus: Pesivien vesilintuparien määrä on viime vuoden tasolla, sinisorsalla erinomainen poikastuotto

Riista.fi - 17.08.2021 - 10:12

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) yhteistiedote

Neljän tärkeimmän riistasorsalajimme pesivien parien määrässä eli pesimäkannoissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuoteen verrattuna. Tavin, haapanan ja telkän pesimäkannat jäivät pitkäaikaisen keskiarvon alapuolelle, sinisorsan pysyi keskiarvon tuntumassa. Sinisorsalla oli ennätyksellisen hyvä poikastuotto.

Sinisorsan pesimäkanta on ollut pitkällä aikavälillä kasvussa, mutta 2010-luvun puolivälissä kasvu taittui. Viimeisen kymmenen vuoden (2012–2021) aikana kannankehityksessä ei ole ollut havaittavissa selkeää suuntausta. Kanta on nyt laskussa toista vuotta peräkkäin, mutta pysyi kuitenkin pitkän aikavälin (1986–2020) keskiarvon tuntumassa.

Tavin pesimäkanta on pitkällä aikavälillä taantunut, mutta viimeiset kymmenen vuotta kanta on vaihdellut ilman selvää suuntaa. Kanta laski hieman viime vuodesta ja näin ollen pysyi pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella.

Telkän pesimäkanta on taantunut sekä pitkällä aikavälillä että viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kanta kasvoi hieman viime vuodesta, mutta pysyi edelleen pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella.

– Haapanan pesimäkanta on taantunut voimakkaasti ja lähes yhtäjaksoisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Pesimäkantaindeksi putosi nyt koko seurantajakson alhaisimmalle tasolle, kertoo johtava tutkija Hannu Pöysä Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Pesimäkantojen alueellisissa muutoksissa lajikohtaisia eroja

Tärkeimpien riistasorsien pesimäkantojen kehitystä on nyt ensimmäistä kertaa tarkasteltu myös alueittain: Suomi on jaettu etelä-, keski- ja pohjoisosaan. Sinisorsan, tavin ja telkän pesimäkantojen pitkäaikaiskehityksessä ei ole havaittavissa merkittäviä alueiden välisiä eroja. Sitä vastoin haapanan pesimäkanta on taantunut eteläisessä ja pohjoisessa Suomessa voimakkaammin kuin maan keskiosissa.

– Muillakin lajeilla on alueellisia eroja kannankehityksissä. Esimerkiksi tukkasotka on taantunut selvästi maan etelä- ja keskiosissa, mutta ei pohjoisessa. Kuikka sitä vastoin on runsastunut maan etelä- ja keskiosissa, mutta ei pohjoisessa, selventää yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta (Luomus).

Sinisorsalla erinomainen poikastuotto

Kesällä tehdyissä poikuelaskennoissa nähtiin erityisen paljon sinisorsia.

– Sinisorsan poikastuotto kasvoi 16 % viime vuodesta, ja poikastuottoindeksi nousi ennätyksellisen korkeaksi vuodesta 1989 alkaen käynnissä olleissa laskennoissa, iloitsee erikoistutkija Andreas Lindén Lukesta.

Tavin poikastuotossa ei tapahtunut merkittävää muutosta viime vuoteen verrattuna. Poikastuotto on laskenut pitkällä aikavälillä, ja vaikka nousua vuoden 2017 aallonpohjasta on tapahtunut, poikastuotto pysyi edelleen pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella.

Telkän ja haapanan poikastuotto on laskenut pitkällä aikavälillä. Poikastuotto on kuitenkin kohentunut molemmilla lajeilla viimeisen kahden vuoden aikana ja nousi nyt pitkäaikaisen keskiarvon tuntumaan.

Laskennoista vastaavat vapaaehtoiset

Pesimäkantoja ja poikastuottoa koskevat tiedot perustuvat 1980-luvun lopulta lähtien toteutettuihin valtakunnallisiin vesilintulaskentoihin. Metsästäjät ja lintuharrastajat laskivat vuonna 2021 pesiviä pareja yhteensä 2069 kohteelta ja poikueita 636 kohteelta.

Luonnonvarakeskus (Luke) tuottaa vuosittain yhdessä Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) kanssa arvion vesilintukantojen tilasta. Tietoa hyödyntävät riistahallinto sekä vesilintujen ja vesiluonnon suojelusta vastaavat tahot.

Lisätietoja ja lajien kannankehityskuvaajat on esitetty Luonnonvarakeskuksen nettisivuilla osoitteessa: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/riista/vesilinnut/vesilintuseurantojen-tulokset/

Kategoriat: Metsästysuutiset

Karhunmetsästys alkaa

Riista.fi - 17.08.2021 - 09:00

Suomen riistakeskus on myöntänyt yhteensä 356 poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästykseen perjantaina 20. elokuuta alkavalle metsästyskaudelle. Poikkeuslupien lisäksi poronhoitoalueella voidaan kaataa alueellisen kiintiön nojalla 90 karhua, joista 20 läntisellä ja 70 itäisellä poronhoitoalueella.

Karhun kannanhoidollisen metsästyksellä säädellään kannan kokoa karhukannan hoitosuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Metsästys myös ylläpitää karhujen ihmisarkuutta ja vähentää vahinkoja.

– Saaliiksi päätyvät ensimmäisinä asutuksen tuntumassa liikkuvat yksilöt. Ihmispelkonsa menettäneet karhut ovat myös todennäköisimpiä mehiläis- tai rehupaalivahinkojen tekijöitä, kertoo Kainuun riistapäällikkö Marko Paasimaa.

Poronhoitoalueen alueellisilla kiintiöillä metsästävien tulee seurata karhukiintiön täyttymistä. Karhunpyynnin edistymistä voi seurata Suomen riistakeskuksen kotisivuilla osoitteessa www.riista.fi.

 

Arvokas ja kunnioitettu saalis

Karhun pyyntiin osallistuu kauden aikana tuhansia metsästäjiä. Erityisesti kauden ensimmäisinä päivinä on karhulupa-alueilla kuhinaa. Karhua metsästetään Suomessa pääsääntöisesti koirien avulla ja seurueina. Poikkeusluvansaaja huolehtii luvan laillisesta käytöstä ja seuruemetsästyksessä pakollinen metsästyksenjohtaja johtaa käytännön pyyntitapahtumaa.

Saaliiksi saadusta karhusta on tehtävä ilmoitus Suomen riistakeskukselle. Saalisilmoitukset tehdään Oma riista -palvelussa sähköisesti.

Talja ja kallo kuuluvat perinteisesti karhun kaatajalle ja saalista on nykyäänkin tapana juhlia peijaisissa. Tarkastetut lihat jaetaan pyyntiin osallistujien kesken. Jos lihat tai talja myydään, tarvitaan siihen Suomen ympäristökeskuksen lupa.

– Kiinnostus karhujahtia kohtaan on vuosi vuodelta kasvanut.  Vaikka tavoitteena on pienentää tiheimpien alueiden karhukantaa, kauden tavoitteeksi voisi asettaa kiireettömän ja ennen kaikkea turvallisen karhusyksyn.  Annetaan metsien kuninkaalle sen arvoinen jahti, Paasimaa suosittelee.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsähallitus: Myrskytuhot vaikuttavat tuhansien metsästäjien liikkumiseen

Riista.fi - 17.08.2021 - 08:58

Metsähallituksen tiedote. 

Metsähallitus on julkaissut uudet metsästyskartat, joissa näkyvät kesäkuisen Paula-myrskyn tuhoalueet. Kaatunutta metsää on metsästysalueilla, joilla metsästää vuosittain jopa 16 000 metsästäjää. Nyt heitä kehotetaan seuraamaan karttoja ja välttämään myrskytuhoalueita Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa turvallisuussyistä. Metsähallitus aloitti myrskytuhopuiden korjuun jo heinäkuun alussa.

Linkit tuhoaluekarttoihin löytyvät tiedotteen lopusta. 

Tuhot vaikuttavat metsästykseen Taivalkoskella, Pudasjärvellä, Kuusamossa  Suomussalmella, Puolangalla ja Utajärvellä.

Kaikkiaan tuhoista kärsineillä alueella metsästää vuosittain jopa noin 16 000 metsästäjää. Alueille myytiin viime kaudelle yhteensä 6 000 pienriistanmetsästyslupaa ja myönnettiin 76 hirvenmetsästyksen aluelupaa hirviseurueille. Lisäksi 9000 paikallisella metsästäjällä on metsästyslain 8§:n mukainen metsästysoikeus johonkin vahinkoja kärsineestä alueesta. 

”Metsästäjien tulee välttää liikkumista tuhoalueilla, sillä se ei ole turvallista. Alueilla on myös korjuutöitä käynnissä. Julkaisemistamme kartoista näkyy, missä kaatunutta metsää on”, ylitarkastaja Ahti Putaala Metsähallituksesta sanoo. 

Metsähallituksen päätöksen mukaan jokaisella metsästysalueella on kuitenkin niin paljon metsästykseen sopivia alueita jäljellä, ettei jo hankittuja metsästyslupia peruta. Metsästäjille halutaan myös tarjota mahdollisuus jatkaa harrastustaan näilläkin alueilla. Sen sijaan kaatuneet metsät otetaan huomioon siinä, kuinka paljon lupia asetetaan vielä myyntiin. 

Elokuun lopussa alkaa metsästysalueiden lopullisen kiintiön myynti. Silloin myytävien lupien määrä perustuu tuoreisiin riistalaskentoihin.

Etelä-Taivalkosken lupa-alueen pinta-alasta noin kolmannes on pois metsästyskäytöstä. Toisaalta esimerkiksi Puolangan metsästysalueella tuhoja on vain pienellä pinta-alalla alueen pohjoisosissa.

 

Myrskytuhopuiden korjuun aloitettu

”Erityistä huomiota on kiinnitetty kulkemista haittaavan puuston korjaamiseen teiltä ja reiteiltä. Tuhoalue on kuitenkin hyvin laaja, joten puunkorjuu tulee kestämään vähintään vuoden”, arvioi Metsähallituksen asiakkuusjohtaja Heikki Kääriäinen.

Tuhopuita ei korjata boreaalisen luonnonmetsän kriteerit täyttäviltä kohteilta eikä alueilta, joiden osalta Metsähallitus on tehnyt suojelupäätöksen.

”Kaikkea puuta ei saada metsistä korjattua, vaikka korjuulle ei sinänsä olisi rajoituksia. Metsiin tuleekin jäämään merkittävä määrä uutta lahopuuta, mikä on luonnon monimuotoisuuden kannalta hyvä asia”, Heikki Kääriäinen toteaa.

Vaikutuksia myös  hirvenmetsästykseen

Pienriistakohteiden lisäksi myrskyalueella on 11 Metsähallituksen hirvenmetsästysaluetta. Yhdellä hirvenmetsästysalueella voi metsästää useita hirviseurueita, joissa metsästää yhteensä satoja hirvenmetsästäjiä. 

Myrsky ei ole tiettävästi aiheuttanut riistavahinkoja, ja esimerkiksi hirvikannan säätely alueilla on edelleen tärkeää. 

Hirvenmetsästys alkaa Kuusamossa ja Taivalkoskella syyskuun alussa ja muilla myrskyalueilla 2. lokakuuta. 

 

Katso myrskytuhot kartalla!  (Eräluvat.fi-sivusto: lupa-alueen nimi, lupa-alueen numero) 

Etelä-Taivalkosken lupa-alue 5622 (eraluvat.fi PDF, 5,7 Mb) 

Etelä-Pudasjärvi 5625 (eraluvat.fi PDF, 4,2 Mb) 

Syöte 5624 (eraluvast.fi PDF, 4,9 Mb) 

Itä-Kuusamo 5637 (eraluvat.fi PDF, 3,5 Mb) 

Länsi-Suomussalmi 5605 (eraluvat.fi PDF, 4,6 Mb)  

Hossa 5602 (eraluvat.fi PDF, 4,8 Mb) 

Puolanka 5608 (eraluvat.fi PDF, 5,5 Mb) 

Utajärvi 5628 (eraluvat.fi PDF, 2,7 Mb) 


Lisätietoja:
 

Ylitarkastaja Ahti Putaala, 040 827 2574, etunimi.sukunimi@metsa.fi
Asiakkuusjohtaja Heikki Kääriäinen, Metsähallitus Metsätalous Oy, 0206 39 5002 (puunkorjuut myrskytuholueilla), etunimi.sukunimi@metsa.fi 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Luke: Metsästäneiden määrä pysyi ennallaan vuonna 2020

Riista.fi - 16.08.2021 - 08:20

Luonnonvarakeskuksen tiedote

Runsas 200 000 metsästäjää kävi metsällä vuonna 2020 eli noin kaksi kolmasosaa riistanhoitomaksun maksaneista. Määrä on pysynyt suunnilleen samana jo usean vuoden ajan. Koronavuodella ei näin ollen näyttäisi olleen suurta vaikutusta metsällä käyntiin.

Riistanhoitomaksuja maksettiin viime vuonna pari tuhatta enemmän kuin vuonna 2019. Naisten osuus metsästäjäkunnasta kasvaa vuosi vuodelta. Vuonna 2020 naisia oli jo yhdeksän prosenttia metsästäjistä, kun vielä vuosituhannen alussa heitä oli vajaa neljä prosenttia. Muun muassa nämä tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisemasta metsästystilastosta.

Metsäkanalintusaaliissa ei suuria muutoksia

Vuoden 2020 metsäkanalintusaalis oli suunnilleen samansuuruinen kuin edellisenä vuonna. Metsäkanalintujen määrä on kohentunut muutaman vuoden takaisesta, mikä heijastuu myös saaliin määrään. Viime vuonna saatiin saaliiksi noin 116 000 teertä ja 34 000 metsoa. Pyitä pyydettiin kolmanneksen edellisvuotta vähemmän. Saalis oli noin 29 000 pyytä. Riekkosaaliin suuruudeksi arvioitiin noin 38 000 lintua.

Vesilintusaaliit pienentyneet vuosien saatossa

Vesilinnuista sinisorsia pyydettiin eniten, noin 195 000 sorsaa, mikä vastaa edellisvuotista saalismäärää. Sinisorsasaalis kuitenkin väheni 2010-luvulla. Toiseksi eniten pyydettiin taveja, 53 000 lintua, heinätavit mukaan lukien. Tavisaalis väheni edellisvuodesta runsaan kolmanneksen. Telkkiä pyydettiin seuraavaksi eniten, noin 32 000 yksilöä. Sekä tavi- että telkkäsaalis ovat tasaisesti pienentyneet viimeisen 20 vuoden aikana. Molempien lajien saalismäärät ovat vähentyneet kolmannekseen 1990-luvun loppupuolen saalismääristä. Muiden sorsalintujen kannat ovat huomattavasti harvalukuisempia kuin edellä mainittujen ja näitä on saatu saaliiksi paljon pienempiä määriä.

Jänissaalis koheni hieman

Metsäjänissaalis on merkittävästi vähentynyt vuoden 2014 jälkeen, mutta viime vuonna saaliista saatiin pitkästä aikaa edellisvuotta enemmän. Myös rusakoita pyydettiin edellisvuotta enemmän. Vuotuinen rusakkosaalis on vuosien varrella vaihdellut huomattavasti vähemmän kuin metsäjänissaalis. Metsäjänissaalis vuonna 2020 oli noin 97 000 ja rusakkosaalis 71 000 yksilöä.

Eniten hirvieläinten ja metsäkanalintujen metsästäjiä

Pienriistan metsästäjistä suurin osa metsästää metsäkanalintuja. Vuonna 2020 noin 166 000 metsästäjää metsästi pienriistaa ja 122 000 hirvieläimiä. Metsäkanalintuja pyysi 102 000 ja vesilintuja noin 73 000 metsästäjää. Metsästäjämäärät eivät juurikaan poikenneet edellisvuoden määristä. Hirvieläimiä metsästäviä oli aavistus vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Metsästystilasto perustuu metsästäjien ilmoituksiin

Metsästystilaston metsästäjämäärä- ja saalisarviot perustuvat suureksi osaksi 7500 metsästäjälle lähetettyyn kyselyyn. Kyselyyn vastasi 65 prosenttia kyselyn saaneista metsästäjistä. Vastaukset painotettiin alueellisesti. Luvanvaraisten ja ilmoitusvelvollisten lajien saalistiedot ovat peräisin Suomen riistakeskuksesta.

Vesilintukannat ovat viime vuosina taantuneet ja siksi saalismääriä seurataan vähälukuisimpien lajien kohdalla entistä tarkemmin.  Vuoden 2020 elokuusta tähtien on Suomen riistakeskukselle täytynyt ilmoittaa haapana-, jouhisorsa-, lapasorsa-, heinätavi-, haahka-, alli-, tukkasotka- ja isokoskelosaaliit sekä myös nokikanasaaliit. Tiedonkeruutavan näin muututtua vuoden 2020 saalistiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia edellisvuosien saalisarvioihin.

Lisätietoa tilastosta Luonnonvarakeskuksen sivuilta (stat.luke.fi).

Kategoriat: Metsästysuutiset

Luke: Taigametsähanhen poikastuotto edellisvuotta parempi – Pohjoisimman Lapin sulkiva hanhikanta edelleen harva

Riista.fi - 12.08.2021 - 09:00

Luonnonvarakeskuksen tiedote

Luonnonvarakeskuksen (Luke) heinäkuussa 2021 toteuttamien lentolaskentojen perusteella taigametsähanhen (Anser fabalis fabalis) poikastuotto oli tänä kesänä edellistä kesää parempi koko kotimaisella pesimisalueella. Sulkiva hanhikanta runsastui erityisesti Lapissa viime vuoden aallonpohjan jälkeen. Lapin hanhikanta on kuitenkin edelleen harva, ja Lapin pohjoisosissa, Enontekiöllä ja Inarissa, ei havaittu sulkivia metsähanhia lainkaan.

Lentolaskentojen avulla tarkastettiin yhteensä noin 1360 mahdollista taigametsähanhen sulkimispaikkaa Pirkanmaalta Inarin Lappiin.

− Lasketuista kohteista noin 7 % oli metsähanhien asuttamia, kun vastaavasti viime vuonna hanhia löytyi noin 5 %:sta kohteista. Lisäksi havaittujen sulkimisparvien keskimääräinen koko kasvoi, kertoo tutkija Antti Paasivaara Lukesta.

Lähivuosina laskennat tarkentavat tietoa metsähanhen keskimääräisestä vuosittaisesta poikastuotosta.

− Vaikka sulkiva taigametsähanhikanta on nyt viime vuotta runsaampi, metsähanhen metsästyksessä (20.–27.8.) kannattaa käyttää harkintaa ja varovaisuutta erityisesti Lapin pohjoisosissa. Metsästys kannattaa kohdistaa ensisijaisesti poikasiin, jotka yleensä seuraavat emojaan, Paasivaara kertoo.

Metsähanhen kannanarviointiin kehitetty vakioitu menetelmä

Nyt toteutettu laskenta on jatkoa aikaisemmille Luken ja Suomen riistakeskuksen suorittamille laskentalennoille, joissa on kehitetty sopivaa menetelmää metsähanhikannan seurantaan.

− Tavoitteena on tuottaa vakioidulla menetelmällä vuosittaista tietoa Suomen metsähanhikannan poikastuotosta metsästyksen suunnittelua varten, Paasivaara kertoo.

Tulevina vuosina laskentaa kehitetään edelleen vastaamaan riistahallinnon tietotarpeisiin kustannustehokkaasti.

Tämänvuotiset seurantalennot aloitettiin heinäkuun 6. päivä metsähanhen esiintymisalueen eteläreunoilta Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Sieltä jatkettiin Keski-Pohjanmaan, Ylä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun kautta Pohjois-Pohjanmaalle, joka on perinteisesti ollut Suomen metsähanhikannan ydinaluetta. Pohjois-Pohjanmaan jälkeen lennettiin Etelä-, Itä-, Keski- ja Länsi-Lapin metsäalueiden suurten soiden hanhikohteita. Pohjoisimmat kohteet sijaitsivat Inarissa Kaamasen alueella, jotka laskettiin 18. päivä heinäkuuta.

Sulkivalla kannalla tarkoitetaan lisääntymisessään onnistuneita aikuisia hanhia ja niiden poikasia, jotka pysyvät kesän sulkasadon ajan kotimaisilla pesimäalueillaan. Sulkasadossa aikuiset hanhet pudottavat ja kasvattavat uudet siipisulat heinäkuun aikana. Myös poikaset ovat tuolloin vielä lentokyvyttömiä. Pesinnässä epäonnistuneet ja pesimättömät metsähanhet muuttavat pääsääntöisesti sulkimaan tundralle Novaja Zemljan saarelle.

− Sulkivan kannan koko antaa hyvän kuvan pesinnöissään onnistuneiden parien määrästä sekä poikasten selvitymisestä. Sulkivien lintujen määrä ei kuitenkaan kerro suoraan kotimaisen kannan suuruutta, sillä suuri osa metsähanhipareista epäonnistuu pesinnöissään. Metsähanhen pesimäkanta vaihtelee oletettavasti vähemmän kuin sulkivien hanhien määrä, Paasivaara toteaa.

Luonnonvarakeskus kiittää laskentaa tukeneita rengastajia, harrastajia ja metsästäjiä. Heidän merkityksensä laskentojen onnistumiselle on keskeinen.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer