slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Uutisten kerääjä

Vesilinnustuskausi alkaa tänään klo 12.00: Metsästäjäliitto muistuttaa lajintunnistuksen tärkeydestä

Metsästäjäliitto - 4 tuntia 25 min sitten

Vesilintujen metsästyskauden alkaessa tiistaina 20.8.2019 klo 12.00 Metsästäjäliitto muistuttaa lajintunnistuksen tärkeydestä ja kehottaa kaikkia metsästäjiä välttämään taantuvien lajien metsästystä. 

-Taantuvien lajien väheneminen Suomessa jatkuu. Vastuullinen metsästäjä välttää niiden metsästystä, ja tarkka lajintunnistus on silloin ensiarvoisen tärkeää, toteaa Metsästäjäliiton vesilintuasiantuntija Jaska Salonen. Salonen muistuttaa myös noutavan koiran käytöstä osana vastuullista metsästystä. 

Metsästäjäliitto on yhdessä BirdLife Suomen kanssa julkaissut oppaan vesilintuoppaan.

-Oppaassa esitellään kahdeksan Suomessa taantunutta tai harvinaista vesilintulajia ja kerrotaan, miten ne tunnistetaan. Ne esitellään siinä puvussa, jossa ne yleensä metsästyskauden alussa ovat, Salonen kuvailee.

Opas jaettiin ensimmäistä kertaa Metsästäjäliiton Jahti-lehden mukana vuonna 2018. Alkavalle kaudelle löydät oppaan täältä.

 

LISÄTIEDOT:

Vesilintuasiantuntija Jaska Salonen, p. 040 561 5076, jaska.salonen(at)metsastajaliitto.fi
Suomen Metsästäjäliitto – Finlands Jägarförbund ry: www.metsastajaliitto.fi 

Suojeluasiantuntija Tero Toivanen, p. 040 702 8633, tero.toivanen(at)birdlife.fi
BirdLife Suomi ry: www.birdlife.fi

 

Taantuvien vesilintujen tunnistusopas 

Suomen Noutajakoirayhdistyksen Noutajapörssi

Luonnonvarakeskuksen tiedote vesilintulaskentojen tuloksista

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hylkeitä saaliiksi aiempaa enemmän

Riista.fi - 19.08.2019 - 11:00

Heinäkuun lopussa päättyneen metsästysvuoden saalismäärät nousivat sekä harmaahylkeen että itämerennorpan osalta edelliseen metsästysvuoteen verrattuna. Halleja saatiin saaliiksi 33 prosenttia ja itämerennorppia 27 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Harmaahylkeen eli hallin saalis oli 1.8.–31.12.2018 ja 16.4.–31.7.2019 ajoittuneessa pyynnissä yhteensä 285 yksilöä, joista 60 saatiin saaliiksi Perämeren-Merenkurkun, 96 Lounais-Suomen ja 129 Suomenlahden kannanhoitoalueelta. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säätämä hallin metsästyskiintiö oli 1 050 yksilöä jakautuen Perämeren-Merenkurkun 633, Lounais-Suomen 273 ja Suomenlahden 144 halliin.

Saaliiksi saatiin siten hieman yli neljännes kiintiön sallimasta hallimäärästä. Suomenlahdella saaliiksi saatiin 90 prosenttia, Lounais-Suomessa 35 prosenttia ja Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella kymmenen prosenttia alueellisesta kiintiöstä. Pyyntikauden 2017 – 2018 hallisaalis oli vastaavasti 215 yksilöä.

Hallikiintiö on alkaneen uuden metsästysvuoden osalta aiempien vuosien tavoin 1 050 yksilöä. Kiintiö jakautuu maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaisesti siten, että Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella voidaan pyytää 350, Lounais-Suomen kannanhoitoalueella 400 ja Suomenlahden kannanhoitoalueella 300 hallia. Metsästysaika on sama kuin edelliskaudella. Suurin osa hallisaaliista saadaan tyypillisesti huhtikuun puolivälin ja heinäkuun lopun väliin ajoittuvalla toisella pyyntijaksolla.

Itämerennorppia saatiin Suomen riistakeskuksen myöntämillä pyyntiluvilla saaliiksi yhteensä 266 yksilöä. Itämerennorpan metsästysaika muutettiin vuoden 2018 kesäkuusta alkaen vastaamaan hallin metsästysaikaa, eli norppa on rauhoitettu tammikuun 1. päivästä huhtikuun 15. päivään.  Maa- ja metsätalousministeriön säätämä kiintiö oli kolmesataa norppaa Perämeren−Merenkurkun kannanhoitoalueella, joka ulottuu Torniosta Kristiinankaupunkiin. Pyyntilupia ei myönnetty norpalle Perämeren−Merenkurkun kannanhoitoalueen ulkopuolelle. Pyyntikauden 2017 – 2018 itämerennorppasaalis oli vastaavasti 210 yksilöä.

Suomen riistakeskuksen myöntämiin pyyntilupiin perustuvan metsästyksen tarkoituksena on estää ja vähentää Perämeren norppakannan kalastukselle ja kalankasvatukselle aiheuttamia vahinkoja. Vastikään vahvistettu kiintiö sallii elokuun alussa alkaneen metsästysvuoden osalta yhteensä 325 norppayksilön metsästämisen Perämeren−Merenkurkun kannanhoitoalueella.

Molempien hyljelajien kannat ovat vahvat ja elinvoimaiset. Halleja arvioidaan olevan Itämerellä yhteensä noin 40 000 – 54 000 yksilöä. Vuoden 2017 lentolaskennoissa kaikista nähdyistä halleista nähtiin Suomen merialueella kolmannes. Viime vuosina runsastuneen itämerennorppakannan arvioidaan olevan yli 20 000 yksilöä, joista valtaosa elää Perämerellä. Hyljekantojen seuranta lukeutuu Luonnonvarakeskuksen tehtäviin.

Suomen riistakeskus päivittää Suomen merihylkeiden kannanhoitosuunnitelman vuoden 2019 aikana.

 

Lisätietoja:

Stefan Pellas, riistapäällikkö, Rannikko-Pohjanmaa, 029 431 2311, stefan.pellas@riista.fi

Harri Norberg, erikoissuunnittelija, 029 431 2115, harri.norberg@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus hakee suunnittelijaa

Riista.fi - 16.08.2019 - 15:02

Pohjois- ja Etelä-Hämeen alueen hirvitalousaluesuunnittelijan siirtyessä vakituiseen virkaan riista-alalla haemme suunnittelijaa määräaikaiseen (2019 – 2021) työsuhteeseen Hirvitalousalueiden toiminnan kehittäminen -hankkeessa. Suunnittelijan pääasiallisena tehtävänä on tukea riistanhoitoyhdistyksiä sekä metsästysseuroja ja -seurueita hirvieläinkantojen verotussuunnittelussa, hirvitalousaluetyön kehittämisessä, metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä vahinkojen ennaltaehkäisyssä.

Suomen riistakeskus edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.

Suunnittelijan tehtäviin tulee kuulumaan mm.:

  • hirvieläintiedon ja muun riistatiedon käytön ja valikoivan verotuksen koulutus riistanhoitoyhdistyksissä ja metsästysseuroissa
  • pienten hirvieläinten kannanarviointien ja verotussuunnittelun kehittäminen paikallistasolla
  • yhteislupakäytäntöjen ja -mallien edistäminen metsästysseuroissa
  • hirvitalousalueiden verotussuunnittelun kehittäminen
  • riistanhoitoyhdistystason verotussuunnittelun kehittäminen
  • hirvitalousalueverkoston päivittämiseen osallistuminen
  • sidosryhmäyhteistyön kehittämien riistakeskusalueella ja riistanhoitoyhdistystasolla
  • vahinkojen ennaltaehkäisytoiminnan kehittäminen ml. viranomaisyhteistyö

Tehtävän sijoituspaikkana on sopimuksen mukaan Suomen riistakeskuksen aluetoimisto Kangasalla tai Hämeenlinnassa.

Tehtävän hoitaminen edellyttää:

  • vähintään alempaa korkeakoulututkintoa mielellään luonnonvara-alalta tai muuten osoitettua perehtyneisyyttä hirvieläinkantojen hoitoon ja verotussuunnitteluun
  • riistatalouden ja metsästyksen hyvää tuntemusta ja Oma riista -palvelun käytön monipuolista hallintaa
  • suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa
  • neuvottelutaitoja ja yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyä ja valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen sijoituspaikan riistakeskusalueella
  • valmiutta kehittää paikallistason riistataloutta ja riistatiedon käyttöä osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota

Palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja tehtävä on otettava vastaan 1.10.2019 tai sopimuksen mukaan.

Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 6.9.2019 klo 16.00 mennessä ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus/Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 HELSINKI. Kuoreen merkintä: Suunnittelija.

 

Lisätietoja antaa:

Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 029 431 2105, jarkko.nurmi@riista.fi

Projektipäällikkö Jani Körhämö, puh. 029 431 2281, jani.korhamo@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Pantasusien sijaintitiedot jälleen katsottavissa Luken verkkopalvelusta

Riista.fi - 16.08.2019 - 13:49

Pantasusien sijaintitiedot ovat nähtävissä Luonnonvarakeskuksen (Luke) riistahavainnot.fi-palvelussa. Palvelulla pyritään ennaltaehkäisemään erityisesti susien aiheuttamia koiravahinkoja metsästyskauden aikana.

Riistahavainnot.fi-palvelussa näkyvät Luken kevättalvella 2019 pannoittamien kuudentoista suden sijaintitiedot. Pannoitetut sudet liikkuvat Lapin, Kainuun, Oulun, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan riistakeskusten aluetoimistojen alueilla. Pääosin pannat ovat laumaa johtavan naaraan tai uroksen kaulassa (13 kpl). Kolme pantaa on nuorella vaeltamisikäisellä sudella. Verkkopalvelussa ei esitetä eläimen tarkkaa sijaintia, vaan kerrotaan, 5×5 km:n ruudun tarkkuudella, missä pannoitettu susi on ollut viimeisimmän tunnetun sijainnin perusteella.

Lapin, Kainuun, Oulun, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan riistakeskusten aluetoimistojen alueet on merkitty karttaan harmaalla.

Pannoissa ilmennyt runsaasti lähetyshäiriöitä

Luke siirtyi vuonna 2018 käyttämään niin sanottuja Iridium-pantoja, joissa sekä paikannus että tietojen lähettäminen tapahtuvat satelliitin kautta.

Luke selvitti Iridium-pantojen toimintavarmuutta arvioimalla paikannusten ja tietoliikenteen onnistumista loppukesällä 2019. Etukäteen pantoihin asennetun aikataulun mukaan paikannustietojen pitäisi tallentua suden pantaan tunnin välein. Paikannusyrityksistä onnistui ajallaan 96 prosenttia.

Pannasta paikannushavainnot siirtyvät satelliittien kautta riistahavainnot.fi-palveluun kuuden tunnin välein. Analyysijaksolla vain noin 23 prosenttia lähetetyistä kuuden havainnon sarjasta onnistui ensimmäisellä lähetysyrityksellä.

Pantavalmistajan mukaan onnistunut lähetys pannan ja satelliitin välillä edellyttää suotuisia olosuhteita usean eri tekijän osalta: muun muassa maaston peittävyys, eläimen liikkuminen ja jopa vartalon (pannan) asento lähetyshetkellä. Tämän vuoksi pannan ja palvelimen välisiin tietoliikennekatkoksiin tai puutteellisiin havaintopäivityksiin vaikuttaminen on käytännössä hyvin vaikeaa.

Paikannuspalvelu suljetaan helmikuun lopussa suden lisääntymisajan alkaessa.

Pantasusien sijaintitietojen lisäksi riistahavainnot.fi-sivustolla on katsottavissa suurpetoyhteyshenkilöiden tallentamat suurpetohavainnot kartalla viimeisten kahden kuukauden ajalta. Lisäksi palvelussa voi muun muassa tarkastella aiempina vuosina merkittyjen susien reviirejä.

Riistahavainnot.fi toimii myös mobiililaitteilla.

Lisätietoa:

Samuli Heikkinen, tutkija

puh. +358295327873
samuli.heikkinen@luke.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM antoi metsähanhen metsästysrajoituksia koskevan asetuksen

Riista.fi - 16.08.2019 - 13:03

Maa- ja metsätalousministeriö antoi 15.8.2019 asetuksen, jonka mukaan metsähanhea saa tänäkin vuonna metsästää vain 1.10.–30.11. välisenä aikana ja vain tietyillä Kaakkois-Suomen alueilla. Sallittu metsästysalue on kuitenkin kahta edellistä vuotta laajempi.

Metsähanhikanta on viime vuosina vähentynyt voimakkaasti, ja metsähanhen metsästys on ollut siksi kokonaan kiellettyä vuosina 2014–2016 ja vain osittain sallittua vuosina 2017–2018. Metsästysrajoitusta jatketaan nyt vielä vuodella, jotta pesimäkanta elpyisi ja jotta Luonnonvarakeskus ehtisi vakiinnuttaa metsästyksen kestävyyden varmistamiseen tarvittavan pesimäalueiden kartoituksen ja pesimäkannan seurannan.

Metsähanhen metsästyksessä sallitut metsästysalueet

Metsähanhea voi tänä syksynä metsästää 1.10. –30.11.2019 välisenä aikana Etelä-Karjalan maakunnassa, Etelä-Savon maakuntaan kuuluvissa Enonkosken, Puumalan, Savonlinnan ja Sulkavan kunnissa, Kymenlaakson maakunnassa, Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Kiteen, Liperin, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnissa, Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluvassa Orimattilan kunnassa sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvissa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Pukkilan kunnissa.

Metsästyksen sallimista em. aikana ja em. alueilla perustellaan asetusmuistiossa sillä, että kannaltaan heikommat taigametsähanhet muuttavat nykytiedon perusteella pääosin linjan Joensuu–Uusikaupunki pohjoispuolitse Ruotsiin ja ovat pääosin jo muuttaneet lokakuun alkuun mennessä. Suurin osa Etelä-Suomessa loka-marraskuussa esiintyvistä metsähanhista on Venäjällä pesiviä, kannaltaan runsaita ja vakaita tundrametsähanhia, joita levähtää säännöllisesti ja suurina määrinä maan kaakkoisosien pelloilla.

MMM:n asetus ja siihen liittyvä asetusmuistio löytyvät täältä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Janne Pitkänen, puh 029 516 2338, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Kanalintukannat hyvällä tasolla - metson ja teeren talvimetsästys viimein toteutumassa

Metsästäjäliitto - 16.08.2019 - 12:16
Kuva; Ere Grenfors

Maa- ja metsätalousministeriö esittää merkittäviä pidennyksiä syyskuun 10. päivänä alkavan metsäkanalintujen metsästyskauden metsästysaikoihin, mikä käy ilmi lausuntokierrokselle tulleesta asetusesityksestä. Esitys perustuu kanalintukantojen suotuisaan kehitykseen. Erityisesti teeri- ja pyykannat sekä Itä-Lapin ja Koillismaan metsokanta ovat tuoreiden riistakolmiolaskentojen mukaan jatkaneet edelleen kasvuaan.

Viime viikkojen aikana tehtyjen riistakolmiolaskentojen mukaan metsäkanalintukannat ovat pääsääntöisesti kasvaneet edelleen, vaikka alueellista vaihtelua esiintyykin. Kanalintujen pesinnät onnistuivat tänä vuonna yleisesti ottaen hyvin. Erityisesti metson ja teeren tiheydet ovat nyt monin paikoin lähellä vuonna 1989 alkaneiden kolmiolaskentatuloksien korkeimpia. Vastaava huippuvuosi koettiin viimeksi vuonna 2011. Kanalintukannan kehityksen ollessa nousujohteinen ja lintujen yksilötiheyslukemien ollessa hyvällä tasolla, kestää lintukanta metsästystä parhaiten. Kannan lähtiessä aikanaan laskusuuntaan, ovat rajoitukset taas tarpeen. Kanalintujen kannat vaihtelevat tietyissä jaksoissa huippuineen ja aallonpohjineen metsästyksestä riippumatta.

Metsästysasetus on vuodesta 2014 alkaen antanut mahdollisuuden sallia urosteeren talvimetsästys eli latvalinnustus tammikuussa tiheimmillä kanalintualueilla Keski- ja Pohjois-Suomessa. Asetusta muutettiin lisäksi viime vuonna niin, että myös urosmetson latvalinnustus voidaan sallia erityisen hyvinä lintuvuosina. Lintukantojen tila ei ole kuitenkaan tähän asti antanut mahdollisuutta avata tammikuista jahtia. Viimeksi urosteeren talvimetsästystä harjoitettiin Suomessa lyhyenä kokeiluna 1.-10.1.1981. Sekä metson että teeren osalta syyskuulta tammikuun loppuun asti kestävä, pitkä metsästyskausi talvijahteineen koettiin pohjoisimmassa Suomessa viimeksi vuonna 1965.

Itä-Lapin ja Koillismaan alueiden metsokannan kasvu ja hyvät yksilötiheydet sallivat nyt maa- ja metsätalousministeriön mukaan sen, että urosmetsoja voitaisiin metsästää myös vuoden vaihteen jälkeen eli 20.–31. tammikuuta 2020 välisenä aikana. Näillä alueilla olosuhteet todennäköisimmin myös takaavat, että lumen määrän takia eteneminen maastossa on haasteellista ja perinteinen hiihtäen tapahtuva vaativa metsästysmuoto pääsee oikeuksiinsa. Metson metsästysaikoja pidennettäisiin lisäksi useissa kunnissa joko yhdestä kahteen tai kahdesta kolmeen kuukauteen. Eteläisessä Suomessa metson metsästysaikoja esitetään toisaalta useilla alueilla lyhennettäviksi, sillä kannan kehitys on ollut paikoin siellä kuluneella pesimäkaudella epäsuotuisaa.

Lisäksi urosteeren talvimetsästystä esitetään sallittavaksi niin, että metsästysalue kattaisi 20.–31.1.2020 välisenä aikana Itä-Lapin ja Koillismaan lisäksi Kainuun sekä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevat Utajärven ja Vaalan kunnat. Teerien yleistä metsästysaikaa esitetään monin paikoin pidennettäväksi kuukaudella. Pidennys koskisi Pohjois- ja Etelä-Savoa, Pohjois-Karjalan pohjoisosia sekä Etelä-Pohjanmaalta Ala-Lapin länsiosiin ulottuvaa vyöhykettä, jossa teerikannan kehitys on ollut vakaata tai kasvavaa ja jossa kannan tiheys on nyt keskimääräistä parempi.

Myös pyyn metsästysaikoihin esitetään pidennystä useilla alueilla hyvän kannankehityksen ansiosta. Riekkokannat lähtivät monin paikoin kasvusuuntaan kuluneella pesintäkaudella. Riekko on suurimmassa osassa maata kuitenkin edelleen rauhoitettu, pohjoista Lappia ja muutamaa Koillismaan kuntaa lukuun ottamatta. 

Kartta metson metsästysajoista
Kartta teeren metsästysajoista
Kartta pyyn metsästysajoista
Kartta riekon metsästysajoista

Korjattu asetusluonnos
Linkki riistakeskuksen uutiseen, jossa metsästysaikataulukko.

 

Lisätietoja:

Ere Grenfors 
Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö
0505698916, ere.grenfors@metsastajaliitto.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Vesilintujen metsästys alkaa

Riista.fi - 16.08.2019 - 12:10

Vesilintujen metsästys alkaa monen lajin kohdalla tiistaina 20. elokuuta kello 12.00. Meri- ja kanadanhanhea on saanut metsästää pelloilta 10.8. alkaen. Haahkan syysmetsästys on tänä vuonna kielletty, jonka lisäksi voimassa ovat jo viime vuonna asetetut rajoitukset punasotkan, tukkakoskelon ja allin metsästykseen. Suomen riistakeskus suosittelee kohdentamaan metsästystä runsaslukuisiin sorsalajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään.

Maamme yli 306 000 metsästäjästä vajaa satatuhatta osallistuu sorsastukseen, joka alkaa puoliltapäivin elokuun 20. päivänä ja jatkuu joulukuun loppuun saakka. Elokuun 20. päivästä alkaen saa metsästää sinisorsia, taveja, heinätaveja, haapanoita, jouhisorsia, lapasorsia, tukkasotkia, telkkiä, haahkoja ja nokikanoja. Allin sekä isokoskelon metsästys alkaa 1.9. Merihanhea ja kanadanhanhea on voinut metsästää pelloilta jo elokuun 10. päivästä lähtien ja 20. elokuuta alkaen pyynti on sallittua myös vesialueilla. Merihanhen metsästys on sallittua vain rannikon maakunnissa. Metsähanhen metsästys alkaa Kaakkois-Suomessa 1. lokakuuta.

– Metsästäjien tulee muistaa, että ainoastaan varmasti tunnistettuja vesilintuja saa metsästää ja muut metsästäjät, luonto ja asutus tulee aina ottaa huomioon, Antti Piironen Suomen riistakeskuksesta muistuttaa.

Vesilintujen lajintunnistusmateriaalia on saatavissa osoitteesta www.riistainfo.fi ja vesilinnustajan eettiset ohjeet on ladattavissa Suomen riistakeskuksen verkkosivuilta.

Haahkan, punasotkan, tukkakoskelon ja allin metsästystä rajoitettu

Maa- ja metsätalousministeriö kielsi tänä vuonna haahkan syysaikaisen metsästyksen. Punasotkan ja tukkakoskelon metsästys on kielletty koko maassa sekä allin metsästys sisämaassa. Merialueilla allin metsästystä on lisäksi rajoitettu metsästäjäkohtaisella saaliskiintiöllä. Yhden metsästäjän saalis on rajoitettu viiteen alliin päivässä.

Punasotkan lisäksi moni muu rehevillä lintuvesillä viihtyvistä riistavesilinnuista on taantunut. Suomen pesimäkanta on vähentynyt jouhisorsalla, haapanalla, heinätavilla, punasotkalla, tukkasotkalla ja nokikanalla. Taantuman pääsyy on tutkimusten mukaan elinympäristöjen tilan heikkeneminen. Vaikka metsästys ei näytä olevan monen sorsalajin taantuman syy, tulee metsästäjien kantaa vastuunsa taantuvien lajien kannanhoidossa.

– Vähentyneiden lajien sijaan metsästystä tulee kohdentaa runsaslukuisiin sorsalajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään, joiden kantojen kehitys on ollut suotuisaa. Saalistilastojen perusteella nämä ovat myös vesilintusaaliin kolme yleisintä saalislajia, Piironen kertoo.

Uusi opas vesilintujen iän ja sukupuolen määritykseen

Suomen riistakeskus on julkaissut oppaan saaliiksi saatujen vesilintujen iän ja sukupuolen määrittämiseen. Tarkkaa tietoa saaliista tarvitaan vesilintukantojen hoitoon liittyvässä päätöksenteossa. Metsästäjien lisäksi opas tarjoaa hyödyllistä tietoa lintujen rengastajille sekä kaikille vesilinnuista kiinnostuneille.

Lisätietoja:

Vesilintujen iän ja sukupuolen määritysopas: www.riista.fi/julkaisut/oppaat/

Antti Piironen, riistasuunnittelija, Suomen riistakeskus
029 431 2332, antti.piironen@riista.fi

Alueelliset lisätiedot alueiden riistapäälliköiltä ja riistasuunnittelijoilta, katso yhteystiedot riista.fi

 

HUOM!!! Toisin kuin alkuperäisessä uutisessa kerrottiin 20.8 on tiistai ei maanantai.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliitto ja BirdLife Suomi: malttia vesilintumetsästykseen

Metsästäjäliitto - 15.08.2019 - 11:03

Vesilintujen metsästyskauden alkaessa BirdLife Suomi ja Metsästäjäliitto muistuttavat yhdessä lajintunnistuksen tärkeydestä ja kehottavat välttämään taantuvien lajien metsästystä.

Monen Suomessa tärkeän riistavesilinnun kanta on taantunut koko 2000-luvun ajan. Suuri osa lajeista onkin nykyisin uhanalaisia. Huoli taantuneista lajeista yhdistää Metsästäjäliittoa ja BirdLifea.

– Taantuneiden lajien väheneminen on edelleen jatkunut, ja niiden poikastuotto on hyvin huono. Vähenevä ja huonosti tuottava kanta ei kestä lisäkuolleisuutta. Siksi taantuvien lajien metsästystä on vältettävä, kertoo BirdLifen suojeluasiantuntija Tero Toivanen.

Riistavesilinnuista punasotka on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi, tukkasotka, haahka ja nokikana erittäin uhanalaisiksi sekä taigametsähanhi, haapana, jouhisorsa ja heinätavi vaarantuneiksi.

Kestävyys otettava huomioon metsästyksessä

Valtakunnallisten vesilintulaskentojen perusteella runsaimpien riistasorsiemme sinisorsan, tavin ja telkän pesimäkannat ovat pysyneet viime vuoden tasolla. Tavin ja telkän poikastuotto jäi kuitenkin ennätyksellisen alhaiseksi, joten metsästys kohdistuu nyt kannan kasvun kannalta arvokkaisiin aikuisiin lintuihin. Yleistenkin lajien metsästykseen tarvitaan siis malttia. 

– Metsästäjien kannattaa keskittyä metsästystä hyvin kestäviin lajeihin, sanoo Metsästäjäliiton vesilintuasiantuntija Jaska Salonen. Vastuullisuus ja tarkka lajintunnistus on ensiarvoisen tärkeää. Maltti pitää olla mukana erityisesti ruokinnoilta metsästettäessä, Salonen lisää. Hän muistuttaa myös noutavan koiran käytöstä sorsastuksessa. Koiraton metsästäjä voi löytää mukaansa koulutetun noutajan ohjaajineen Suomen Noutajakoirajärjestön ylläpitämästä Noutajapörssistä.

Järjestöt muistuttavat metsästäjiä myös maa- ja metsätalousministeriön suosittelemasta merihanhen kahden linnun saaliskiintiöstä. Merihanhikantaa ovat koetelleet sekä huonot pesimävuodet että suuret saalismäärät.

Yhteistyötä lajintunnistuksen ja vesilintukantojen hyväksi

Salonen pitää lintuharrastajien ja metsästäjien yhteistyötä tärkeänä:

– Metsästäjäliitto ja BirdLife ovat julkaisseet oppaan, joka esittelee tärkeimmät tuntomerkit taantuneiden vesilintujen tunnistamiseksi, Salonen mainitsee. Metsästys- ja luonnonsuojelujärjestöt tekevät yhteistyötä myös vesilintukantojen seurannassa sekä lintukosteikkojen perustamiseksi ja kunnostamiseksi, hän jatkaa.

Molemmat järjestöt toivottavat tervetulleeksi elinympäristöjen hoidon ja ennallistamisen huomioimisen uudessa hallitusohjelmassa. Vesilinnuille tärkeiden kosteikkojen kunnostamiseen on nyt osoitettava riittävä rahoitus.

Metsästystilastoinnin parantamiseksi järjestöt toivovat kaikkien metsästäjien ilmoittavan saaliinsa Oma riista –palveluun.

Vesilintujen metsästys alkaa tiistaina 20.8. klo 12. Punasotkan ja tukkakoskelon metsästys sekä haahkan syysmetsästys on tänä vuonna kielletty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Allin metsästys on kielletty sisämaassa, ja merialueilla sitä on rajoitettu saaliskiintiöin. Metsähanhea saa metsästää vain loka-marraskuussa kaakkoisessa Suomessa.

 

LISÄTIEDOT:

Vesilintuasiantuntija Jaska Salonen, p. 040 561 5076, jaska.salonen(at)metsastajaliitto.fi
Suomen Metsästäjäliitto – Finlands Jägarförbund ry: www.metsastajaliitto.fi

Suojeluasiantuntija Tero Toivanen, p. 040 702 8633, tero.toivanen(at)birdlife.fi

BirdLife Suomi ry: www.birdlife.fi

Taantuvien vesilintujen tunnistusopas 

Suomen Noutajakoirayhdistyksen Noutajapörssi

Luonnonvarakeskuksen tiedote vesilintulaskentojen tuloksista

 

BirdLife Suomi on valtakunnallinen lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö, jolla on yli 18 000 jäsentä ja tukijaa.
Metsästäjäliitto on valtakunnallinen metsästäjien etujärjestö, jonka jäseninä on 160 000 metsästäjää ja 2 700 metsästysseuraa.
Valtakunnallisia vesilintulaskentoja koordinoivat Luonnonvarakeskus ja Luonnontieteellinen keskusmuseo yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Luke ja Luomus: Riistasorsien poikastuotto jäi heikoksi

Riista.fi - 15.08.2019 - 09:50

Kesän 2019 sisävesien vesilintulaskentojen perusteella Suomen neljän tärkeimmän riistasorsalajin sinisorsan, tavin, telkän ja haapanan poikastuotto oli heikko. Pesimäkannoissa ei tapahtunut oleellisia muutoksia viime vuoteen verrattuna.

Sinisorsan pesimäkanta (pesivien parien määrä) kääntyi viime vuoden selkeän pudotuksen jälkeen nousuun, mutta jäi silti huippuvuosien tasosta. Lajin pesimäkanta on kasvanut pitkällä aikavälillä. Poikastuotto (poikaslintujen kokonaismäärä) oli samaa luokkaa kuin viime vuonna ja jäi alle seurantajakson keskiarvon.

Tavin pesimäkanta kääntyi viime vuoden aallonpohjasta nousuun, mutta pitkällä aikavälillä kannankehityksen suunta on edelleen lievästi laskeva. Poikastuotto jäi 24 prosenttia viimevuotista alhaisemmaksi ja oli koko seurantahistorian heikoin.

Telkän pesimäkanta pysyi viime vuoden tasolla, mutta poikastuotto laski 14 prosenttia. Poikastuotto putosi seurantahistorian alhaisimmalle tasolle. Heikkoon poikastuottoon vaikutti se, että poikueissa oli tänä vuonna keskimääräistä vähemmän poikasia.

Haapanan pesimäkanta pysyi edelleen alhaalla. Pesimäkannan taantuminen alkoi jo 1990-luvun alkupuolella ja jyrkkeni viime vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Poikastuotto laski 15 prosenttia viime vuodesta ja oli seurantahistorian alhaisin.

Tutustu vesilintukantojen pitkänaikavälin kehitykseen (mukana graafit)

Poikastuottoa heikensi kolea sää

Varhaisen jäidenlähdön ansiosta vesilintujen pesintä alkoi tänä vuonna keskimääräistä aikaisemmin, ja aikaisuus vaikuttaa yleensä pesimätulokseen ja näin ollen poikastuottoon positiivisesti. Kesäkuun loppupuolella alkanut viileä ja epävakainen sääjakso todennäköisesti lisäsi poikaskuolleisuutta ja heikensi poikastuottoa. Tähän viittaa se, että keskimääräinen poikuekoko oli kaikilla lajeilla tänä vuonna viimevuotista pienempi.

Sisävesillä pesivien vesilintujen kantoja koskevat tiedot perustuvat vuodesta 1986 lähtien vapaaehtoisvoimin toteutettuihin valtakunnallisiin vesilintulaskentoihin. Vuoden 2019 pariaineistot ovat 1 230 kohteelta ja poikueaineistot 868 kohteelta. Aineiston keräävät metsästäjät ja lintuharrastajat. Luonnonvarakeskus (Luke) tuottaa vuosittain yhdessä Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen kanssa arvion vesilintukantojen tilasta. Tietoa hyödyntävät riistahallinto sekä vesilintujen ja vesiluonnon suojelusta vastaavat tahot.

Lisätietoa

Johtava tutkija Hannu Pöysä, Luonnonvarakeskus (Luke), puh. 0295327401, hannu.poysa@luke.fi

Tutkimuskoordinaattori Heidi Björklund, Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus), puh. 0294128850, heidi.bjorklund@helsinki.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Karhujahti alkaa 20.8. Poikkeuslupia viime vuotta vähemmän

Metsästäjäliitto - 14.08.2019 - 18:08

Karhun metsästys käynnistyy 20.8.2019. Tänä vuonna poikkeuslupia on myönnetty viime vuotta vähemmän. Metsästäjäliitto korostaa tarkan riistalaukauksen merkitystä karhujahdissa.

Karhunmetsästys käynnistyy jälleen 20.8. koko maassa poikkeusluvilla. Suomen riistakeskus on myöntänyt alkavalle metsästyskaudelle 228 poikkeuslupaa. Lisäksi poronhoitoalueella voidaan kaataa alueellisen kiintiön nojalla 85 karhua. Maa- ja metsätalousministeriön asettama kokonaiskiintiö tulevalle metsästyskaudelle on 313 eläintä.

Metsästyksellä säädellään kannan kasvua

- Poikkeuslupia on myönnetty eniten alueille, joissa kannan leikkaamiselle tai kasvun pysäyttämiselle on tarvetta, kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari. Lupia on tämän vuoksi kohdistettu edelleen Pohjois-Karjalaan. Etelä-Savon itäosiin lupia suunnattiin karhukannan ja karhujen aiheuttamien vahinkojen kasvun perusteella, hän jatkaa.

Luonnonvarakeskuksen karhukanta-arvion mukaan Suomen karhukanta on hieman pienentynyt edellisvuodesta. Metsissämme liikkuu arvion mukaan vajaa 1 800 yli vuoden ikäistä karhua ja lähes 400 pentua.

Karhujahdissa korostuu tarkka riistalaukaus

Karhu on arvostettu riistaeläin, ja saaliista hyödynnetään erityisesti liha, talja, kallo ja uroksilla siitinluu. 

Karhun metsästyksessä tärkeintä on tarkka riistalaukaus, ja karhujahti poikkeaa muutenkin muusta suurriistajahdista. Metsästäjäliitto on laatinut erillisen ohjeistuksen vastuulliseen karhunmetsästykseen. 


- Karhujahdissa ampumatilanne voi tulla yllättäen, jolloin on nopeasti arvioitava hyvän riistalaukauksen mahdollisuudet. Huono osuma harmittaa pitkään, ampumatta jättäminen ei, kiteyttää Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen. Metsästäjäliiton karhunmetsästysohjeissa on otettu huomioon myös tämän vuoden alusta voimaan astuneet muutokset metsästyslaissa, Partanen jatkaa.

Tutustu karhunmetsästysohjeisiin tästä: karhunmetsästysohje.


Lisätiedot:

Jussi Partanen
Metsästysampumapäällikkö
Puh: 010 841 0065

Gsm: 040 8451 572
jussi.partanen@metsastajaliitto.fi

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM esittää metson ja teeren talvimetsästyksen sallimista osassa maata

Riista.fi - 14.08.2019 - 17:04

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille asetusluonnoksen, jossa esitetään merkittäviä pidennyksiä syyskuun 10. päivänä alkavan metsäkanalintujen metsästyskauden metsästysaikoihin. Esitys perustuu siihen, että erityisesti teeri- ja pyykannat sekä Itä-Lapin ja Koillismaan metsokanta ovat viimeisten riistakolmiolaskentojen mukaan jatkaneet edelleen kasvuaan. Lausuntoaika jatkuu perjantaihin 23. elokuuta asti.

Heinä-elokuussa tehtyjen riistakolmiolaskentojen mukaan metsäkanalintujen kannat ovat pääsääntöisesti kasvaneet edelleen, vaikka alueellista vaihtelua onkin paljon. Lintujen pesinnät onnistuivat tänä vuonna yleisesti ottaen hyvin, ja erityisesti metson ja teeren tiheydet ovat nyt monin paikoin lähellä vuonna 1989 alkaneiden kolmiolaskentojen korkeimpia tuloksia. Edellinen vastaava huippuvuosi oli vuosi 2011. Kun lintukanta on vahva, se kestää paremmin metsästystä.

Valtioneuvoston metsästysasetus on vuodesta 2014 alkaen antanut mahdollisuuden sallia urosteeren talvimetsästys tiheimmillä kanalintualueilla Keski- ja Pohjois-Suomessa. Asetusta muutettiin lisäksi viime vuonna niin, että myös urosmetson talvimetsästys voidaan sallia erityisen hyvinä lintuvuosina. Lintukantojen tila ei ole kuitenkaan tähän asti antanut mahdollisuutta avata talvimetsästystä.

–Metsäkanalintujen metsästysajat perustuvat tarkkaan seurantatietoon kantojen tilasta. Hyvä lintuvuosi antaa nyt mahdollisuuden kokeilla talvimetsästystä teeren ja metson tiheimmillä esiintymisalueilla, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Itä-Lapin ja Koillismaan alueiden pitkään jatkunut metsokannan kasvu sallii nyt maa- ja metsätalousministeriön mielestä sen, että urosmetsoja voitaisiin metsästää näillä, lumiolosuhteiltaan muuta maata haasteellisemmilla alueilla myös vuoden vaihteen jälkeen, 20.–31. tammikuuta 2020 välisenä aikana. Metson metsästysaikoja pidennettäisiin lisäksi useissa kunnissa joko yhdestä kahteen tai kahdesta kolmeen kuukauteen. Eteläisessä Suomessa metson metsästysaikoja esitetään toisaalta useilla alueilla lyhennettäviksi.

Myös urosteeren talvimetsästys esitetään sallittavaksi niin, että metsästysalue kattaisi 20.–31.1.2020 välisenä aikana Itä-Lapin ja Koillismaan lisäksi Kainuun sekä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevat Utajärven ja Vaalan kunnat. Teerien yleistä metsästysaikaa esitetään lisäksi useilla alueilla pidennettäväksi kuukaudella. Pidennys koskisi Pohjois-Savoa, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan pohjoisosia sekä Etelä-Pohjanmaalta Ala-Lapin länsiosiin ulottuvaa vyöhykettä, jossa teerikannan pitkäaikainen kehitys on ollut vakaata tai kasvavaa ja jossa kannan tiheys on nyt tavallista korkeampi.

Myös pyyn metsästysaikoja esitetään pidennettäviksi useilla alueilla.

Lausuntopyyntö, asetusluonnos ja asetusmuistio liitetiedostoineen löytyvät osoitteesta mmm.fi/lausunnolla

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Janne Pitkänen, p. 029 516 2338
maa- ja metsätalousministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 5162868
Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@mmm.fi

—–
LIITE: Esitetyt metsästysajat

Metso

10.9.–30.9. Uudenmaan maakuntaan kuuluvissa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Mäntsälän ja Pukkilan kunnissa.

10.9.–10.10. Kanta-Hämeen, Pohjanmaan ja Päijät-Hämeen maakunnissa, Pirkanmaan maakuntaan kuuluvissa Akaan, Juupajoen, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Punkalaitumen, Pälkäneen, Tampereen, Urjalan, Valkeakosken ja Vesilahden kunnissa sekä Keski-Suomen maakuntaan kuuluvissa Jämsän, Kuhmoisten ja Luhangan kunnissa.

10.9.-10.11. Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Kymen-laakson, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Satakunnan maakunnissa, Keski-Suomen maakuntaan kuuluvissa Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Kannonkosken, Karstulan, Keuruun, Kinnulan, Kivijärven, Konneveden, Kyyjärven, Laukaan, Multian, Muuramen, Petäjäveden, Pihtiputaan, Saarijärven, Toivakan, Uuraisten, Viitasaaren ja Äänekosken kunnissa, Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pellon, Rovaniemen, Utsjoen ja Ylitornion kunnissa, Pirkanmaan maakuntaan kuuluvissa Hämeenkyrön, Ikaalisten, Kihniön, Mänttä-Vilppulan, Parkanon, Ruoveden, Sastamalan, Virtain ja Ylöjärven kunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alavieskan, Haapajärven, Haapaveden, Hailuodon, Kalajoen, Kempeleen, Kärsämäen, Limingan, Lumijoen, Merijärven, Muhoksen, Nivalan, Oulaisten, Oulun, Pyhäjoen, Pyhäjärven, Pyhännän, Raahen, Reisjärven, Sievin, Siikajoen, Siikalatvan, Tyrnävän, Utajärven, Vaalan ja Ylivieskan kunnissa.

10.9.-10.12. Lapin maakuntaan kuuluvissa Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan ja Tornion kunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvassa Iin kunnassa.

10.9.-10.12. ja lisäksi urosmetso 20.-31.1. Lapin maakuntaan kuuluvissa Kemijärven, Pelkosenniemen, Posion, Ranuan, Sallan, Savukosken, Sodankylän kunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kunnissa.

Metso olisi lisäksi rauhoitettu Varsinais-Suomen maakunnassa ja Uudenmaan maakunnassa lukuun ottamatta Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Mäntsälän ja Pukkilan kuntia.

Kartta metson metsästysajoista

Teeri

10.9.–10.10. Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa, Etelä-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnissa, Keski-Suomen maakuntaan kuuluvissa Jämsän, Kuhmoisten ja Luhangan kunnissa sekä Pirkanmaan maakuntaan kuuluvissa Akaan, Juupajoen, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Punkalaitumen, Pälkäneen, Tampereen, Urjalan, Valkeakosken ja Vesilahden kunnissa.

10.9.-10.11. Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnissa, Etelä-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kunnissa, Etelä-Savon maakuntaan kuuluvissa Enonkosken, Hirvensalmen, Juvan, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan, Puumalan, Savonlinnan ja Sulkavan kunnissa, Keski-Suomen maakuntaan kuuluvissa Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Kannonkosken, Karstulan, Keuruun, Kinnulan, Kivijärven, Konneveden, Kyyjärven, Laukaan, Multian, Muuramen, Petäjäveden, Pihtiputaan, Saarijärven, Toivakan, Uuraisten, Viitasaaren ja Äänekosken kunnissa, Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin, Kittilän, Kolarin, Muonion ja Utsjoen kunnissa, Pirkanmaan maakuntaan kuuluvissa Hämeenkyrön, Ikaalisten, Kihniön, Mänttä-Vilppulan, Parkanon, Ruoveden, Sastamalan, Virtain ja Ylöjärven kunnissa sekä Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Joensuun, Kiteen, Kontiolahden, Liperin, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnissa.

10.9.-10.12. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon maakunnissa, Etelä-Savon maakuntaan kuuluvissa Heinäveden, Joroisten, Pieksämäen ja Rantasalmen kunnissa, Lapin maakuntaan kuuluvissa Kemin, Keminmaan, Pellon, Rovaniemen, Simon, Tervolan, Tornion ja Ylitornion kunnissa, Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Ilomantsin, Lieksan, Juuan, Outokummun, Polvijärven, Nurmeksen ja Valtimon kunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alavieskan, Haapajärven, Haapaveden, Hailuodon, Iin, Kalajoen, Kempeleen, Kärsämäen, Limingan, Lumijoen, Merijärven, Muhoksen, Nivalan, Oulaisten, Oulun, Pyhäjoen, Pyhäjärven, Pyhännän, Raahen, Reisjärven, Sievin Siikajoen, Siikalatvan, Tyrnävän ja Ylivieskan kunnissa.

10.9.-10.12. ja lisäksi urosteeri 20.-31.1. Kainuun maakunnassa, Lapin maakuntaan kuuluvissa Kemijärven, Pelkosenniemen, Posion, Ranuan, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Kuusamon, Pudasjärven, Taivalkosken, Utajärven ja Vaalan kunnissa.

Kartta teeren metsästysajoista

Pyy

10.9.–10.11. Lapin maakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Hailuodon, Iin, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun, Pudasjärven, Pyhännän, Siikajoen, Siika-latvan, Tyrnävän, Utajärven ja Vaalan kunnissa.

Muualla maassa metsästysaika olisi 10.9.–10.12.

Kartta pyyn metsästysajoista

Riekko

10.9.–10.10. Lapin maakuntaan kuuluvissa Kittilän, Muonion, Posion, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa.

10.9.–31.3. Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa.

Muualla maassa riekko olisi rauhoitettu.

Kartta riekon metsästysajoista

Kategoriat: Metsästysuutiset

Uusi opas vesilintujen iän ja sukupuolen määritykseen

Riista.fi - 14.08.2019 - 13:43

Vesilintujen iän ja sukupuolen määritysopas auttaa metsästäjiä määrittämään saaliiksi saaduista vesilinnuista iän ja sukupuolen. Lisäksi opas tarjoaa hyödyllistä tietoa lintujen rengastajille sekä kaikille vesilinnuista kiinnostuneille. Iän- ja sukupuolen määritys perustuu pääosin siivistä löytyviin tuntomerkkeihin, jotka on havainnollistettu lukuisin valokuvin. Oppaassa on tietoa myös muista määrittämisen tuntomerkeistä.

Suomen riistakeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistyössä kääntämä ja laajentama opas perustuu Ranskan riistahallinnon julkaisemaan ’Critères de détermination du sexe et de l’âge des canards’ oppaaseen. Oppaassa käsitellään 23 Euroopassa tavattavaa lajia, joissa on Suomessa metsästettäviä ja osa rauhoitettuja.  Alkuperäisen julkaisun kymmenen sorsalajin lisäksi suomenkieliseen käännökseen on lisätty lajiesittelyt kolmelletoista sukeltajasorsa- ja hanhilajille.

Opas on suunnattu metsästäjille vesilintusaaliin tarkempaan määrittämiseen, joten se keskittyy syksyisiin ja talvisiin lintuihin.

– Koska vesilintujen ikää on usein mahdotonta määrittää kaukaa tarkastelemalla, suurin osa kirjassa esitellyistä tuntomerkeistä on sellaisia, joita voi hyödyntää vasta, kun lintua päästään tarkastelemaan kädessä, Antti Piironen Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Saaliiksi saadun yksilön iän ja sukupuolen tunteminen on tärkeää riistatietoa. Saaliin ikä- ja sukupuolijakauman avulla voidaan arvioida esimerkiksi lintukantojen tuottoa ja metsästyksen kohdistumista eri sukupuoliin ja ikäluokkiin. Tietoa voidaan käyttää vesilintukantojen hoitoon liittyvässä päätöksenteossa sekä riistahallinnossa että metsästysseuroissa.

– Nykyistä parempi saalistieto on tällä hetkellä esimerkiksi metsähanhen kansainvälisen kannanhoidon tärkeimpiä tietotarpeita, riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Paremmasta tiedosta hyötyvät ennen kaikkea metsästäjät. Kun tietoa saaliista ja metsästettävän lajin kannasta on riittävästi, voidaan välttää turhia rajoituksia, joita muuten jouduttaisiin varovaisuusperiaatteen vuoksi tekemään.

– Esimerkiksi tundrametsähanhen metsästysaluetta on nyt esitetty laajennettavaksi. Esitetyn laajennuksen taustalla on tärkeänä osana metsähanhisaaliin alalajijakaumasta tuotettu laadukas tieto, jonka keräämisessä metsästäjät ovat olleet keskeisessä roolissa, Nurmi jatkaa.

Suomen riistakeskus pyrkii yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa kehittämään vesilintujen kannanseurantaa. Tavoitteena on muun muassa lisätä laskentapisteiden määrää ja kattavuutta.

Oppaaseen voi tutustua sähköisesti täällä

Painetun oppaan voi ostaa kauppa.riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hoida ulkomaalaisen metsästysvieraan asiat ajoissa kuntoon

Riista.fi - 14.08.2019 - 11:12

Suomessa käy vuosittain parisen tuhatta ulkomaalaista metsästäjää. Erityisesti valkohäntäpeura- ja hirvijahti sekä kanalinnustus tuovat metsästäviä turisteja Suomeen. Jahti-isännän kannattaa auttaa vierastaan metsästysasiakirjojen hankinnassa ja asioida hyvissä ajoin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan kanssa. Mahdollisissa aselupa-asioissa tulee vastaavasti hyvissä ajoin asioida poliisissa. Jahti-isännän tulee tarvittaessa hankkia käännökset vieraansa metsästysasiakirjoista ja selvityksistä.

Ulkomaalainen metsästäjä tarvitsee:

  1. suomalaisen metsästyskortin
  2. metsästysluvan
  3. suomalaisen ampumakoetodistuksen, joka itse asiassa on todistus ampumakokeen vastavuoroisesta tunnustamisesta
  4. luvan tuoda aseen tai koiran maahan.

Olennaista hankkia vieraalle metsästyskortti ja -lupa

Suomalainen metsästyskortti voidaan myöntää ulkomaalaiselle metsästäjälle metsästysvuodeksi kerrallaan. Saadakseen suomalaisen metsästyskortin ulkomaalaisen metsästäjän tulee esittää kotimaassaan voimassa oleva metsästyskortti tai muu luotettava selvitys siitä, että hänellä on oikeus metsästää kotimaassaan. Metsästyskortti tai todistus tulee esittää paperisena tai skannattuna jäljennöksenä tarvittavine käännöksineen. Muutoin ulkomaalaisenkin metsästäjän on suoritettava suomalainen metsästäjätutkinto.

Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja tilaa jahtivieraalle metsästyskortin metsästäjärekisteristä. Kortti lähetetään rekisteristä hakijan ilmoittamaan osoitteeseen ainoastaan toiminnanohjaajan tekemän tilauksen perusteella.

Ulkomaalaisella metsästäjällä tulee olla myös oikeus metsästämiseen eli käytännössä metsästyslupa jollekin alueelle. Metsästyslupia myyvät tai antavat metsästysoikeuden haltijat, kuten metsästysseurat, maanomistajat ja valtion maille Metsähallitus.

Todistus ampumakokeesta vieraalle esim. hirvijahtia varten on pakollinen

Ampumakoe tarvitaan metsästettäessä kiväärillä kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, metsäkaurista, hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, karhua tai villisikaa. Sama koskee, kun metsästetään metsästysjousella metsäkaurista, kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, muflonia tai villisikaa.

Riistanhoitoyhdistys antaa todistuksen toisessa maassa suoritetun voimassa olevan ampumakokeen perusteella tai jahtivieraan antaman selvityksen perusteella, että hänellä on kotimaassaan oikeus metsästää vastaavan kokoisia riistaeläimiä.

Metsästysjousen osalta tämä edellytys on vastaavan jousiampumakokeen suorittaminen.

Annettava todistus on pakollinen, ja se on samanlainen kuin ampumakokeesta annettava todistus.

Riistanhoitoyhdistyksen antama todistus on maksullinen (15 euroa), ja se on voimassa enintään kolme vuotta. Toisin sanoen, jos ulkomailla suoritettu ampumakoe on voimassa tätä lyhyemmän ajan, todistus annetaan enintään kyseiselle ajalle.

Ampumakoetodistuksen voi hankkia samalla kun vieraalle hankitaan suomalainen metsästyskortti. Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalle toimitetaan voimassa oleva todistus muussa maassa hyväksytysti suoritetusta ampumakokeesta tarvittaessa käännöksineen, jos vastavuoroista tunnustamista haetaan suoritetun ampumakokeen perusteella. Muussa tapauksessa (rihlattu luotiase) on toimitettava selvitys vieraan oikeudesta metsästää kotimaassaan vastaavankokoisia riistaeläimiä.

Jos metsästäjällä ei ole ampumakoetodistusta tai hän ei pysty antamaan hyväksyttävää selvitystä, hänen on ammuttava suomalainen ampumakoe voimassa olevien säännösten mukaisesti. Ampumakokeita järjestävät riistanhoitoyhdistykset erityisesti kesäisin ja alkusyksyisin. Hyväksytystä kokeesta annetaan todistus, joka on voimassa kolme vuotta kokeen suorittamisesta.

Suomalaiseen hirvenmetsästykseen osallistuville käynti ampumaradalla, aseiden kohdistaminen ja suomalaiseen hirvikuvioon harjoittelu on muutenkin hyödyllistä valmistautumista varsinaiseen metsästykseen.

Koirien ja aseiden tuonti Suomeen luvanvaraista

Ulkomaalainen metsästäjä voi tuoda mukanaan metsästyskoiran ja ampuma-aseet sekä patruunat. Maahantuonnin vaatimukset vaihtelevat sen mukaan, mistä maasta koira ja ase tuodaan. Pohjoismaisten aselupien ja EU:n ampuma-asepassin haltija voi tuoda aseen mukanaan, mutta hänellä pitää olla maahan tullessaan lisäksi metsästyksen järjestäjän kirjallinen kutsu. Aselupa-asioissa, kuten maahantuontilupaa vieraan aseelle tai rinnakkaislupaa vieraalle hankittaessa, jahti-isännän kannattaa asioida hyvissä ajoin poliisin kanssa.

 

Lisätiedot:

Suomen riistakeskuksen asiakaspalvelu, 029 431 2001, asiakaspalvelu@riista.fi

Riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajien yhteystiedot

Koirien maahantuonnin ajantasaiset vaatimukset

Ampuma-aseiden maahantuonti ja luvat

Seuraavat metsästäjätutkinto- ja ampumakoetilaisuudet

Suomi riistamaana -esite (suomi, ruotsi, englanti, saksa, venäjä)

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvieläinkolarit lisääntyneet Keski-Suomessa vuodentakaisesta

Riista.fi - 13.08.2019 - 09:35

Hirvieläinkolareita on sattunut Keski-Suomessa tänä vuonna 7.8. mennessä 258 kappaletta, kun viime vuonna vastaavana ajankohtana onnettomuuksia oli 211. Lisäystä vuodentakaiseen on 22 prosenttia.

Kuluvana vuonna hirvikolareita on tapahtunut 89 ja lisäystä viime vuoteen oli 14 prosenttia, vaikka hirvikanta on pienentynyt vuodentakaisesta. Valkohäntäpeurakolarien määrä pysyi ennallaan 27 kappaleessa. Metsäkauriskolareita sattui 139 ja lisäystä viime vuoteen on 31 prosenttia. Jyväskylän ympäristössä metsäkauriskolareita oli jopa kaksinkertainen määrä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Erityisesti syksyllä on syytä olla tarkkaavaisena liikenteessä ja hidastaa hirvivaroitusmerkkien alueella, sillä hirvieläinkolareita tapahtuu syys-joulukuun aikana enemmän kuin muina vuodenaikoina. Syinä tähän ovat hämärän ja vilkkaan liikenteen ajoittuminen samaan aikaan. Lisäksi siirtyminen talvilaidunalueille ja metsästys saavat eläimet liikkeelle.

Suomen riistakeskus toivoo, että metsästäjät kohdistaisivat hirvieläinten verotusta alueille, joilla tapahtuu eniten onnettomuuksia. Onnettomuuden varalta kannattaa tulostaa riistaonnettomuusmerkki osoitteesta riista.fi ja laittaa se autoon. Merkissä on toimintaohjeet kolarin sattuessa ja sillä voi merkitä onnettomuuspaikan loukkaantuneen eläimen jäljittämisen helpottamiseksi. Aina kolarin tapahduttua on soitettava hätänumeroon, vaikka henkilövahinkoja ei tulisi. Hätäkeskus välittää tiedon mahdollisesti loukkaantuneesta eläimestä suurriistavirka-avun vapaaehtoisille, jotka käyvät tarkistamassa eläimen tilan ja tarvittaessa lopettavat sen.
Suomen riistakeskus edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Metsäkanalintujen kannat edelleen kasvussa

Riista.fi - 12.08.2019 - 12:49

Kesän 2019 riistakolmiolaskentojen perusteella kanalintujen kannat ovat pääsääntöisesti edelleen kasvaneet, vaikka alueellista vaihtelua onkin paljon. Edellisen kesän laskennoissa havaittu kanalintutiheyksien kasvu takavuosien aallonpohjan jälkeen näyttäisi siis jatkuvan.

Maanlaajuisesti teeren ja pyyn keskimääräiset tiheydet kasvoivat noin 15 prosenttia, kun taas metson tiheys pysyi viimevuotisella tasolla. Metson, teeren ja pyyn pesintä on myös onnistunut suuressa osassa maata hyvin, sillä poikasosuudet ja poikasten määrät olivat suhteellisen korkeita, vaikka viime vuoden lukuihin ei aivan yllettykään.

Myös riekon tiheys on kasvussa Metsä-Lapissa ja Oulu-Kainuu -alueella. Tunturialueilla riistakolmiolaskentoja tehdään niin vähän, että niiden riekkokantoja arvioidaan erillisillä kanakoiralaskennoilla, joiden tulokset eivät ole vielä valmistuneet.

Kuva. Metson, teeren, pyyn ja riekon keskimääräinen yksilötiheys (yksilöä/km2) ja populaatiodynamiikka vuosina 1988–2019 Suomen neljällä suuralueella. Lappi = Lapin lääni; ou-ka = Oulu ja Kainuu; keski = Pohjois-Karjala ja –Savo, Keski-Suomi, Pohjanmaa ja Rannikko-Pohjanmaa; etelä = muut riistakeskusalueet. Klikkaamalla kuvaa saat sen suurempana.

Lajien esiintyminen eri puolilla Suomea

Metson tiheydet kasvoivat miltei koko pohjoisessa Suomessa. Voimakasta kasvua havaittiin erityisesti Koillismaalla ja Itä-Lapissa. Lapissa aletaan lähestyä jo 31-vuotisen laskentahistorian huipputiheyksiä. Rannikko-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Pohjois-Savossa tiheydet nousivat viiden edellisvuoden keskiarvosta noin 50 prosenttia. Kainuussa tiheys nousi hieman, mutta on kuitenkin koko laskentahistorian kattavan keskiarvon alapuolella. Verrattuna viime vuoden tilanteeseen, metson tiheydet laskivat Pohjois-Karjalassa, Kaakkois-Suomessa ja Varsinais-Suomessa, jossa laji on harvalukuinen.

Teerikanta jatkoi vahvaa kasvua miltei koko maassa, ja korkeimpia tiheyksiä havaittiin Rannikko-Pohjanmaalta ja Pohjois-Savosta Koillismaalle ulottuvalla leveällä vyöhykkeellä. Viime vuoteen verrattuna suurimmat kasvuluvut havaittiin Pohjois- ja Etelä-Savossa, jossa tiheydet kasvoivat 60–80 prosenttia. Kaakkois-Suomessa ja eteläisimmässä Suomessa teeren tiheydet laskivat viime vuodesta ja ovat myös pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella.

Pyykantojen kasvu lähestyy paikoin riistakolmioiden laskentahistorian huipputiheyksiä. Voimakkainta kasvu on ollut keskisessä Suomessa ja Oulu-Kainuu -alueella. Korkeimmat tiheydet havaittiin tänä kesänä Pohjois-Savossa ja -Karjalassa, mutta kautta koko Etelä-Suomen tiheydet olivat varsin korkeita. Poikkeuksena on Kaakkois-Suomi, jossa tämän vuoden kannan tiheysarvio on noin neljänneksen pienempi kuin viime vuonna, ja on koko kolmiohistorian alhaisin.

Riekon tiheys lähestyy koko riistakolmiohistorian keskitiheyttä Metsä-Lapissa ja Oulu-Kainuussa. Paikoin Itä- ja Ylä-Lapissa on tänä kesänä havaittu suhteellisen korkeitakin tiheyksiä, mutta laskettujen kolmioiden vähäinen määrä kyseisillä alueilla vaikeuttaa tiheyden luotettavaa arviointia. Riekko havaittiin tänä kesänä myös joillakin Pohjanmaan kolmioilla useamman nollavuoden jälkeen.

Kuluvan kesän sää on ollut pääosin otollinen kanalintujen pesinnälle. Kesäkuun lämpötilat noudattelivat pitkänajan keskiarvoja, ainoastaan maan etelä- ja itäosissa oli normaalia lämpimämpää. Kanalintujen pienten poikasten selviytymisen kannalta oleellinen kesäkuun loppu ja heinäkuun alku oli normaalia vähäsateisempi ja kylmiä jaksoja ei juuri ollut, joten poikasten säilyvyys on ollut hyvä. Heinäkuun alkupuoli oli kautta maan viileä, kunnes kuun lopussa helleaalto saavutti Suomen.

Riistakolmioiden kesälaskentoiin osallistui tänäkin vuonna mittava joukko vapaaehtoisia. Luonnonvarakeskus kiittää laskijoita arvokkaasta työstä!

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Keski-Suomeen myönnettiin yli 4000 hirven pyyntilupaa

Riista.fi - 12.08.2019 - 09:51

Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevan syksyn hirvenmetsästykseen Keski-Suomen alueelle 4025 pyyntilupaa. Lupamäärä on lähes sama kuin viime vuoden jahdissa. Yhdellä hirvieläimen pyyntiluvalla saa kaataa aikuisen tai kaksi vasaa. Myönnetyillä luvilla on siten mahdollista kaataa yli 5300 hirveä.

Lupamäärät nousivat eniten viime vuoteen verrattuna Karstulan-Kyyjärven ja Suolahden-Sumiaisten riistanhoitoyhdistysten alueilla.  Luvat vähenivät eniten Kinnulan ja Pihtiputaan riistanhoitoyhdistyksissä. Eniten lupia on tulevan syksyn jahdissa käytettävissä Viitasaaren, Itä-Päijänteen (Joutsa, Luhanka) ja Jämsän seudun riistanhoitoyhdistyksissä.

Valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnettiin ennätykselliset 1039 kappaletta. Määrä on 208 pyyntilupaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Metsäpeuran metsästys on edelleen hyvin varovaista. Lupia myönnettiin vain kolme.

Hirvieläinten metsästyksellä säädellään kantojen kokoa ja ennaltaehkäistään eläinten aiheuttamia vahinkoja. Hirvijahdissa tavoitteena on päästä Keski-Suomen kaikilla hirvitalousalueilla alueellisen riistaneuvoston asettamiin tiheystavoitteisiin 2,5 – 3,0 hirveä/1000 ha. Hirvikanta pyritään pudottamaan tiheystavoitteen haarukkaan tulevan jahtisyksyn aikana. Hirvikanta pieneni viime syksyn jahdin tuloksena, mutta jäi edelleen kaikilla hirvitalousalueilla asetetun tavoitteen yläpuolella (3,3 – 3,6 hirveä/1000 ha).

Hirvenmetsästys alkaa lokakuun toisena lauantaina

Varsinainen hirvijahti alkaa lokakuun toisena lauantaina 12.10.2019 ja jatkuu nyt toista kertaa tammikuun puoliväliin. Hirviä on mahdollista pyytää vahinkojen estämiseksi pellolta vahtimalla jo 1.9. alkaen.

Valkohäntäpeuran metsästys voidaan aloittaa vahtimalla syyskuun alusta ja metsästys muilla menetelmillä alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina 28.9.2019. Myös valkohäntäpeuran pyyntiaikaa on jatkettu loppupäästä helmikuun puoliväliin asti.

Suomen riistakeskus edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvieläinten pyyntiluvat myönnetty

Riista.fi - 09.08.2019 - 15:53

Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevan metsästyskauden hirvieläinten pyyntiluvat. Syksyn ja talven jahdeissa on käytössä 50 385 hirven, 58 094 valkohäntäpeuran, 230 kuusipeuran ja 18 metsäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa, ellei pyyntiluvan ehdoissa ole muuta määrätty.

Hirven pyyntilupia myönnettiin noin kahdeksan prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Pyyntilupamäärän vähentyminen kohdentui pitkälti Pohjois-Suomeen, missä hirvikannan arvioitiin pienentyneen viime kauden metsästyksellä ja hirvikannan olevan monin paikoin tavoitellulla tasolla. Oulun riistakeskusalueella vähennystä lupamäärään tuli noin kolmannes viime vuoteen verrattuna. Lapissa hirven pyyntilupamäärä pienentyi noin 12 prosenttia ja Kainuussa noin 13 prosenttia. Muualla maassa muutokset hirven pyyntilupamäärissä olivat vähäisempiä. Eniten pyyntilupamäärä kasvoi Pohjanmaalla, Pohjois- ja Etelä-Hämeessä sekä Pohjois-Karjalassa.

Luonnonvarakeskuksen tuottamien arvioiden mukaan hirvikanta pienentyi viime kauden metsästyksellä noin 11 prosenttia ja oli metsästyskauden jälkeen noin 86500 hirveä (95 % luottamusväli 74500 – 99000 hirveä).  Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa 68 000–85 000 yksilön talvikantaan. Tilanne vaihtelee hirvitalousalueesta riippuen, mutta noin puolella hirvitalousalueista hirvikanta on tavoitetasoa tiheämpi.  Tulevan syksyn metsästyksen tavoitteena on säädellä hirvikannan kokoa ja rakennetta tavoitteeksi asetetulle tasolle.

Viime syksyn metsästyksessä saatiin saaliiksi 58 219 hirveä ja saalismäärä oli lähivuosien korkein.

Valkohäntäpeuralupia ennätysmäärä

Viime syksyn ennätyksellisen suuresta valkohäntäpeurasaaliista huolimatta Luonnonvarakeskus arvioi Suomen valkohäntäpeurakannan kasvaneen edelleen noin 7 prosentilla ja olleen talvella 2018–2019 noin 111500 yksilöä (95 % luottamusväli 106500 – 117000) yksilöä. Kanta keskittyy voimakkaasti Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan sekä Etelä- ja Pohjois-Hämeen riistakeskusalueille. Viime kauden metsästyksessä saalismäärä kasvoi lähes 30 prosenttia edellisestä vuodesta ja oli noin 53 000 yksilöä.

Tulevan syksyn metsästyksellä pyritään pienentämään valkohäntäpeurakantaa tihentymäalueilla erityisesti runsaan peuraonnettomuusmäärän vähentämiseksi. Tulevalle metsästyskaudelle myönnetty valkohäntäpeuran pyyntilupien määrä on noin 31 prosenttia suurempi kuin edellisvuonna.

Hirvieläinten metsästys alkaa syyskuun alussa

Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa sekä Lapin maakunnassa hirven metsästys alkaa syyskuun alussa. Siellä metsästyksen ensimmäinen jakso päättyy 20.9. ja jatkuu uudelleen niin sanotun kiimarauhoituksen jälkeen 12.10.

Muualla maassa hirven ja valkohäntäpeuran metsästys alkaa syyskuun alussa niin sanotulla vahtimismetsästyksellä, jolloin mm. koiran käyttäminen on kiellettyä. Täysimittainen valkohäntäpeuran metsästys alkaa 28.9. ja hirven metsästys 12.10.

 

Myönnetyt hirvieläinten pyyntiluvat alueittain 2019-2020

 

Lisätietoja

Alueelliset lisätiedot riistapäälliköiltä, ks. yhteystiedot

 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Sepelkyyhkyn metsästyskausi alkaa 10.8. Merihanhelle suositukseksi kahden linnun päiväkiintiö

Metsästäjäliitto - 08.08.2019 - 20:12

10.8. käynnistyy sepelkyyhkyn metsästys. Samaan aikaan alkaa myös hanhien metsästys pelloilta: merihanhen rannikoilta ja kanadanhanhen koko maassa. Runsaslukuinen sepelkyyhky kestää hyvin metsästyksen. Merihanhen osalta suositellaan enintään kahden linnun päiväkiintiöitä. 

Sepelkyyhkyn pesintä onnistui hyvin, ja se on lukumääräisesti maamme merkittävimpiä riistalajeja. Sen sijaan merihanhien määrä on kesän laskentojen perusteella pienentynyt, ja Maa- ja metsätalousministeriö suosittelee sille kahden linnun päiväkiintiöitä. 

Vapaaehtoinen suositus jättää vastuun metsästäjille

Laskentojen perusteella esiaikuisten merihanhien määrä näyttäisi pienentyneen merkittävästi Perämeren tärkeillä sulkasatoalueilla. 

-Kolmen huonon pesimävuoden lisäksi syyksi on arveltu peltometsästyksen paikoitellen suuriakin hanhisaalismääriä. Jatkuessaan edellisvuoden tasolla se voi johtaa kannan nopeaankin pienenemiseen, kertoo luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors Metsästäjäliitosta.

Asetus merihanhen metsästyksestä säilyy alkavan kauden osalta ennallaan. Maa- ja metsätalousministeriö kuitenkin suosittelee metsästyksessä käytettävän kahden linnun metsästäjäkohtaista päiväkiintiötä. Metsästäjäliitto kannustaa ottamaan suosituksen tosissaan.

-Vapaaehtoinen suositus jättää vastuun metsästäjille. Meillä on nyt näytön paikka ottaa suositus tosissaan, ja osoittaa kykymme vapaaehtoiseen vastuullisuuteen ilman lainsäätäjän asettamia rajoituksia, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari. Eettiseen ja vastuulliseen metsästykseen ei kuulu mahdollisimman suurten saaliiden tavoitteleminen, vaan metsästyksessä tulee aina käyttää riistamäärien edellyttämää harkintaa.


Merihanhien metsästyksellä torjutaan viljelmille aiheutuvia vahinkoja

Merihanhen yleinen, metsästysasetuksen mukainen rauhoitusaika päättyy 20.8. klo 12. Viime vuonna tuli sallituksi aloittaa merihanhen metsästys pellolla jo 10.8. alkaen. Aikaistettu metsästys on tarkoitettu ensisijaisesti viljelmille aiheutuvien vahinkojen vähentämiseen. 

–Merihanhiparvet voivat aiheuttaa tuntuvia vahinkoja korjaamattomalle sadolle, Siitari toteaa. Koska aikaistetulla metsästyksellä halutaan ehkäistä lintujen aiheuttamia vahinkoja, tulee metsästys ensisijaisesti kohdentaa pelloille, joilta satoa ei ole korjattu, hän jatkaa.


Runsaslukuinen sepelkyyhky on metsästäjien suosikki

Sepelkyyhkykannat ovat maassamme runsaat ja ne kestävät hyvin metsästyksen. Runsaat kannat ja suhteellisen helpot metsästysjärjestelyt ovat nostaneet sepelkyyhkyn metsästäjien suosikiksi. 

-Pyyntiä rajoittavat lähinnä puimattomat pellot ja yksittäiset linnut, joiden pesintä voi olla vielä kesken. Vastuullinen metsästäjä osaa ottaa nämä asiat huomioon, Grenfors tähdentää. 

 

https://riista.fi/sepelkyyhkyn-metsastys-avaa-metsastyskauden-hanhiasetus-ennallaan/

https://mmm.fi/riista/metsastyksen-rajoittaminen-ja-ministerion-asetukset

 

Lisätiedot:

Heli Siitari
Toiminnanjohtaja
Puh: 010 841 0052

Gsm: 040 826 7998
heli.siitari@metsastajaliitto.fi

Ere Grenfors
Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö
Puh: 010 841 0057
Gsm: 050 5698 916
ere.grenfors@metsastajaliitto.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Merihanhen metsästäjille suositellaan enintään kahden linnun päiväkiintiötä – sisämaassa metsästys kielletty

Riista.fi - 08.08.2019 - 15:20
Maa- ja metsätalousministeriö kieltää tänäkin vuonna asetuksellaan merihanhen metsästyksen sisämaassa. Ministeriö suosittaa lisäksi, että metsästäjät noudattaisivat rannikkoalueilla sallitussa merihanhen metsästyksessä enintään kahden linnun metsästäjä- ja päiväkohtaista saaliskiintiötä.

Maa- ja metsätalousministeriön tietoon tuli asetusehdotukseen liittyneen lausuntokierroksen aikana, että esiaikuisten merihanhien määrä näyttäisi laskentojen perusteella pienentyneen merkittävästi Perämeren tärkeillä sulkasatoalueilla. Kolmen huonon pesimävuoden lisäksi syyksi tähän on arveltu sitä, että peltometsästyksessä olisi ammuttu houkutteluruokinnan avulla paikoitellen suuriakin hanhimääriä. Ministeriön saamat tiedot viittaavat siihen, että tällainen ilmiö olisi yleistynyt ja voisi jatkuessaan johtaa kannan nopeaan pienentymiseen.

Eettiseen ja vastuulliseen metsästykseen ei kuulu mahdollisimman suurten saaliiden tavoitteleminen. Maa- ja metsätalousministeriö vetoaakin siksi metsästäjiin, että he noudattaisivat vapaaehtoisesti enintään kahden merihanhen päiväkohtaista saaliskiintiötä.

Ministeriössä harkittiin myös mahdollisuutta lisärajoituksen lisäämiseen merihanhen metsästyskieltoa koskevaan asetukseen. Se olisi kuitenkin vaatinut metsästyslain mukaista uutta riistanhoitoyhdistysten kuulemista, eikä kuulemisen järjestäminen alkavalle metsästyskaudelle ollut enää aikataulusyistä mahdollista.

Merihanhen yleinen, metsästysasetuksen mukainen rauhoitusaika päättyy 20.8. klo 12. Viime vuonna tuli lisäksi sallituksi aloittaa merihanhen metsästys pellolla jo 10.8. alkaen. Aikaistettu metsästys peltoalueilla on tarkoitettu ensisijaisesti viljelmille aiheutuvien vahinkojen vähentämiseen, joten metsästystä tulee ensisijaisesti kohdentaa pelloille, joilta satoa ei ole korjattu.

Merihanhen toivotaan leviävän sisämaahan

Saariston ja rannikkoseutujen merihanhikantaa on viime vuosikymmeninä onnistuttu kasvattamaan, mutta sisämaapesintöjä on toistaiseksi ollut vain vähän. Merihanhen metsästys on ollut siksi kiellettyä sisämaassa metsästysvuodesta 2013 alkaen. Merihanhi on hitaasti levittäytyvä laji ja sen vuoksi kannan kasvua sisämaassa voidaan turvata vain riittävän pitkällä rauhoituksella. Jotta merihanhesta saadaan arvokas riistavara myös sisämaahan, tulee rannikon merihanhikannan olla vahva ja elinvoimainen.

Merihanhen metsästys on asetuksen mukaan kiellettyä Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen maakunnissa, Etelä-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alajärven, Alavuden, Evijärven, Kuortaneen, Lappajärven, Soinin, Vimpelin ja Ähtärin kunnissa, Keski-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Halsuan, Lestijärven, Perhon ja Vetelin kunnissa, Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Kemin, Keminmaan, Tornion ja Simon kuntia, Kymenlaakson maakuntaan kuuluvissa Iitin ja Kouvolan kunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Haapajärven, Haapaveden, Kuusamon, Kärsämäen, Nivalan, Pudasjärven, Pyhäjärven, Pyhännän, Reisjärven, Siikalatvan, Utajärven ja Taivalkosken kunnissa. Alue on sama kuin viime vuonna.

Asetus PDF 264kB 
Asetusmuistio PDF 623kB

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Janne Pitkänen, puh 029 516 2338, etunimi.sukunimi@mmm.f

Kategoriat: Metsästysuutiset

Sepelkyyhkyn metsästys avaa metsästyskauden, hanhiasetus ennallaan

Riista.fi - 08.08.2019 - 12:54

Sepelkyyhkyn metsästys alkaa 10.8. Sepelkyyhky on yleinen lähes koko maassa ja sen kanta kestää hyvin metsästystä. Samalla alkaa hanhien metsästys pelloilta: Merihanhen rannikolla ja kanadanhanhen koko maassa. Peltojen ulkopuolella meri- ja kanadanhanhen metsästys alkaa samaan aikaan muiden vesilintujen kanssa 20.8.2019 klo 12.

Sepelkyyhkykannat ovat runsaat sekä kestävät hyvin metsästystä. Merihanhi on perinteisesti rannikon laji, joka on runsastunut viime vuosien aikana. Merihanhi on vasta levittäytymässä Suomen järviin, joten se on rauhoitettu sisämaassa. Kanadanhanhea voidaan metsästää koko maassa.

Sepelkyyhky runsain saalislaji

Sepelkyyhkyä metsästetään runsaasti koko Euroopassa, ja Suomessakin se on kaikkein runsaslukuisin saalislaji. Parhaina vuosina saalis on yli 200 000 lintua.

-Sepelkyyhky pesii maatalousmaisemassa sekä yhä useammin taajamien ja asutusten läheisyydessä. Laji on tavallinen pihapiireissä ja puutarhoissa. Runsaat kannat sekä helpot metsästysjärjestelyt ovat nostaneet sepelkyyhkyn metsästäjien suosikiksi. Metsästys ei vaadi laajoja erämaita, saati veneitä tai muuta kallista kalustoa, riistasuunnittelija Jörgen Hermansson Suomen riistakeskuksesta sanoo.

Aikaistetulla hanhenmetsästyksellä torjutaan viljelmille aiheutuvia vahinkoja

Merihanhi on arvokas ja haluttu saalislintu, jonka kanta on ollut pitkään kasvava. Merihanhiparvet voivat kuitenkin loppukesällä aiheuttaa tuntuvia vahinkoja korjaamattomalle sadolle. Viime vuonna oli ensimmäinen kausi, kun meri- ja kanadanhanhen metsästys alkoi pelloilta 10. elokuuta. Aikaistetulla metsästyksellä halutaan ennen kaikkea ehkäistä viljelyksille aiheutuvia vahinkoja.

Kesän aikana tehtyjen laskentojen perusteella esiaikuisten merihanhien määrä näyttää pienentyneen Perämeren tärkeillä sulkasatoalueilla. Merihanhen metsästyksessä tulee käyttää harkintaa, mikäli merihanhien määrä näyttää vähentyneen. Aikaistettu metsästys peltoalueilla on tarkoitettu ensisijaisesti viljelmille aiheutuvien vahinkojen vähentämiseen, joten metsästystä tulee ensisijaisesti kohdentaa pelloille, joilta satoa ei ole korjattu.

Metsästäjien saaliskirjausten perusteella suurin osa merihanhisaaliista saatiin peltojahdin aikana ennen vesilinnustuksen varsinaista aloitusta 20.8. Viime vuosina merihanhisaalis on ollut 3000‒9000 lintua.

Hanhissa ja vesilinnuissa on rauhoitettuja lajeja, joita ei saa metsästää. Jokaisen metsästäjän velvollisuus on tietää milloin ja missä saa metsästää ja mitä lajia. Suomen riistakeskuksen sivuilta (https://riista.fi/metsastys/metsastysajat/) löytyy tietoa metsästysajoista ja metsästyskieltoalueista.

Lisätietoja:

riistasuunnittelija Jörgen Hermansson, Suomen riistakeskus

  1. 029 431 2342, jorgen.hermansson@riista.fi

Lisätietoja alueittain saa alueiden riistapäälliköiltä ja riistasuunnittelijoilta, ks. http://riista.fi/riistahallinto/yhteystiedot/

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer