slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Uutisten kerääjä

Metsästäjäliitolta ehdotuksia luonnonsuojelualueiden monikäyttöön

Metsästäjäliitto - 22.02.2019 - 11:11

 

Metsästäjäliitto kokosi Uudenmaan alueen harrastajien näkemyksiä metsästyksestä suunnitteilla olevilla luonnonsuojelualueilla. Ehdotusten pohjalta järjestö esittää metsästyksen ja virkistyskäytön yhteensovittamista sekä hirvien, metsäkauriiden ja valkohäntäpeurojen metsästyksen sallimista liikennevahinkojen estämiseksi.

Metsästäjäliiton asiantuntijat kokosivat alueen metsästäjille ja metsästysseuroille tietopaketin asetusluonnoksen vaikutuksista ja kysyivät alueen metsästäjiltä ehdotuksia ja näkemyksiä alueella metsästyksestä. Yhteydenottoja ja ehdotuksia tuli runsaasti ja niiden pohjalta Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors kokosi lausunnon ympäristöministeriölle.

Metsästäjäliitto esittää merkittäviä muutoksia ympäristöministeriön asetusluonnokseen, jossa käsitellään Uudenmaan alueelle perusteilla olevia luonnonsuojelualueita. Mikäli asetus toteutuisi sellaisenaan, se toisi merkittäviä uusia metsästysrajoituksia laajoille alueille. Rajoitukset ovat tiukempia kuin esimerkiksi Varsinais-Suomen luonnonsuojelualuilla.
- Metsästyksestä on hyötyä luonnonsuojelualueiden monimuotoisuuden hoidossa. Esimerkiksi haitallisten vieraslajien, kuten supikoiran kantojen säätely linnustonsuojelualueilla ja kosteikoilla on hyvä esimerkki siitä, miten metsästyksellä toteutetaan suojelualueiden perimmäistä tehtävää eli alkuperäisluonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Siksi metsästys tulisi olla soveltuvin osin sallittua, ilman poikkeuslupien työlästä hakua, Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari toteaa.

Suojelualueet ovat usein myös merkittäviä retkeilykohteita.
- Meillä on hyviä esimerkkejä siitä, miten metsästys ja muu virkistyskäyttö ovat yhteensovitettavissa. Muu virkistyskäyttö alueilla tapahtuu pääsääntöisesti alkukesästä alkusyksyyn, lähinnä viikonloppuisin. Suurin osa esitetyistä suojelualueista ei ole maantieteellisen sijaintinsa vuoksi vilkkaan virkistyskäytön piirissä, joten ristiriitoja metsästyksen sovittamisessa muiden käyttömuotojen kanssa ei käytännössä ole, Siitari kertoo. 

Merimetsästystä kestävällä tavalla

Siitarin mukaan merialueilla metsästys on mahdollista toteuttaa kestävästi. Metsästäjäliitto esittää kalkasjahdin ja hallinmetsästyksen sallimista säädellysti myös luonnonsuojelualuilla.
-Kalkkaiden eli uroshaahkojen metsästys voitaisiin edelleen sallia kesäkuun alussa, sillä kannan sukupuolijakauma on hyvin urosvoittoinen.

-Myös hallin metsästys tulisi sallia Uudenmaan merellisillä suojelualueilla samalla tavalla, kuten Selkämeren kansallispuistolaissa, jossa harmaahylkeen metsästys on sallittu. Hallin lisääntymisaika on turvattu metsästysaikarajauksella ja metsästyskiintiöillä, eikä harmaahyljekanta ole metsästyksen vuoksi vaarassa. Se on kasvanut nykyisistä metsästysmääristä huolimatta. Hallikannan säätely on tärkeää myös ammattikalastajien elinkeinon turvaamiseksi, Siitari toteaa.

Uudenmaan alueella asuu suuri määrä harrastajia, joiden metsästysmahdollisuuksia asetus kaventaisi merkittävästi. Nämä metsästäjät ovat tehneet alueella merkittävää vapaaehtoistöitä riistantutkimuksen, pienpetopyynnin sekä alueen hoidon ja valvonnan hyväksi.
- Juuri Uudellamaalla on paljon metsästäjiä, jotka eivät ole metsästysseurojen jäseniä. Esimerkiksi Suomenlahden yleisvesialueilla on suuri merkitys juuri näille harrastajille, joilla ei ole omaa maata eikä mahdollisuutta metsästää metsästysseuran alueella. Asetus veisi toteutuessaan uusmaalaisilta metsästäjiltä heidän ainoita metsästysmahdollisuuksiaan, jos haitallisten vieraslajien pyynti vaikeutuu ja kalkkaan- ja hylkeenmetsästys käytännössä loppuu, Siitari kuvaa. 

Säännöllinen harjoittelu tärkeää

Luonnonsuojelualueita on suunnitteilla myös jo olemassa olevien ampumaratojen läheisyyteen. Metsästäjäliitto pitää tärkeänä, että ampumaratojen toimintaa ja kehittäminen on mahdollista jatkossakin. Ampumaradat palvelevat suurta harrastajamäärää ja niillä on myös yhteiskunnallista merkitystä.
- Säännöllinen harjoittelu on tärkeää, se varmistaa eettisen ja vastuullisen riistalaukauksen. Ampumaharrastajien lisäksi ampumaratoja käyttävät useat eri viranomaiset kuten poliisit, tullin ja vankeinhoitolaitoksen henkilökunta sekä lentokenttien eläinturvallisuudesta vastaavat henkilöt, Siitari muistuttaa.

Metsästäjäliitossa nähdään, että ampumaratojen läheisyys on saattanut jopa edistää alueen suojeluarvoa rajoittamalla rakentamista sekä muuta maankäyttöä.
- Vaikka ampumaradat ovat toimineet jo pitkään, eivät ne ole vaikuttaneet nyt suojeltavien alueiden suojeluarvoihin ainakaan vahingollisesti. Ampumaradat ja niiden ympärillä olet varoalueiden tarjoavan vaihtoehtoisia elinympäristöjä muun muassa paahdelajeille, joiden alkuperäiset elinympäristöt ovat vähentyneet merkittävästi, Siitari kertoo. 

Hirvieläinten metsästysrajoitukset lisäävät liikennevahinkoja

Asetus voisi toteutuessaan lisätä merkittävästi myös liikenne- ja maatalousvahinkoja, sillä hirvenmetsästykseen vaadittava metsästysalueen yhtenäisyys ei ehkä toteutuisi enää suojelualueiden läheisyydessä. Myös hirven metsästysaikaa on asetusesityksessä lyhennetty eikä valkohäntäpeuran ja metsäkauriin pyyntiä ole sallittu lainkaan.
- Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin pyynti pitää ilman muuta sallia suoraan alueiden perustamisasetuksessa, sillä kannat ovat Uudellamaalla varsin tiheät ja liikennemäärät suuria. Myös hirvenpyyntiin sallittuja alueita on lisättävä selvästi, etenkin vilkasliikenteisten teiden lähellä, Grenfors korostaa.

Metsästäjäliiton pitää tärkeänä, että metsästysturvallisuutta lisäävät ja onnistunutta riistalaukausta edistävät rakenteet kuten hirvieläinten metsästystä varten rakennettavat passitornit olisivat sallittuja suojelualueilla.
- Passitornit tukisivat liikenneturvallisuuden parantamiseksi tehtävää tärkeää luonnonhoitotyötä, Grenfors muistuttaa.

Koko lausunto on luettavissa täältä: metsastajaliitto.fi/lausunnot

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliitto sallisi kaikkien pienien ajokoirarotujen käytön hirvieläinten metsästyksessä

Metsästäjäliitto - 21.02.2019 - 12:20
Kuva: Pekka Mommo

Metsästäjäliitto ehdottaa hirvieläinten metsästyksessä käytettävien koirien säkäkorkeuden nostoa 41 senttimetriin. Silloin jahdissa voisi käyttää kaikkia pohjoismaissa yleisesti käytössä olevia pieniä ajokoirarotuja. Asetukseen tulisi lisätä myös karkottavat ja lyhyen ajan ajavat koirat.

Valtioneuvoston asetusehdotuksessa esitetään muutettavaksi metsästysasetuksen 12 pykälän ensimmäistä momenttia siten, että hirvieläinten metsästyksessä käytettävien koirien suurin sallittu säkäkorkeus olisi 39 senttimetriä. 

Metsästäjäliitto pitää suurimman säkäkorkeuden nostamista erittäin kannatettavana muutoksena. 
- Säkäkorkeus tulisi kuitenkin muuttaa 41 senttimetriin, jolloin se sisältäisi kaikki muualla pohjoismaissa yleisesti hirvieläinjahdeissa käytetyt pienet ajokoirarodut. Se myös vähentäisi tulkinnanvaraisuutta käytännön metsästystilanteissa, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari

Metsästäjäliitto katsoo, ettei sen ehdottama säkäkorkeuden kolmen senttimetrin nostaminen vähennä metsästyksen vastuullisuutta. 
- Tutkimus ja käytännön kokemus muualta Euroopasta ovat osoittaneet, ettei rodulla tai koirayksilöllä ole merkittävää vaikutusta riistaeläimen käyttäytymiseen. Pieniä koiria käytettäessä maasto-olosuhteet ja koirayksilöiden ominaisuudet merkitsevät koiran kokoa enemmän siinä, kuinka kovaa vauhtia koira pystyy ajamaan, Siitari kuvaa.

 

Karkoittavat ja lyhyen ajan ajavat koirat tulisi myös sallia 

Metsästäjäliitto esittää, että asetukseen tulisi lisätä sallituiksi myös karkottavat ja lyhyen ajan ajavat koirat, vaikka niiden säkäkorkeus ylittäisi asetuksessa määritellyn ajavan koiran suurimman sallitun säkäkorkeuden. 

-  Lisäys selkeyttäisi tilannetta ja vähentäisi tulkinnanvaraisuutta, koska tällaisten koirien käyttäminen on sallittua tälläkin hetkellä. Karkottavat ja lyhyen ajan ajavat koirat lisäävät metsästyksen monipuolisuutta ja niillä on mahdollisuus metsästää useilla alueilla, joilla pitkäkestoisesti ajavalla koiralla ei voi metsästää, kuten runsastiestöisillä alueilla sekä susialueilla, Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Henri Mutanen kertoo.

Metsästäjäliitto haluaa asetukseen myös suuntaa antavat määritelmät karkottavan ja lyhyen ajan ajavan koiran työskentelystä.
- Karkottavan ja lyhyen ajan ajavan koiran työskentely tulee olla lyhytaikaista rajoittuen metsästyksen kohteena olevaan alueeseen, Mutanen selventää. 

Tarkemmat ehdotukset asetukseen lisättävistä määritelmistä on luettavissa Metsästäjäliiton lausunnosta.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Uusi verkkokurssi: Metsänhoidon keinot hirvivahinkojen vähentämiseen

Riista.fi - 21.02.2019 - 09:47

Opiskele verkossa, millä metsänhoidollisilla keinoilla voidaan vähentää hirvivahinkoja.

Millainen vaikutus saatavilla olevalla ravintomäärällä on vahinkojen syntymiseen? Mitä suojauskeinoja voidaan käyttää ja millainen on vahinkojen korvausjärjestelmä?

Materiaali on saatavilla osoitteessa riistainfo.fi

Koulutusmateriaali on tehty osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa hirvieläinten kannanhoidon kehittämishanketta Suomen riistakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen yhteistyönä.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Uudistunut Jahti-lehti ilmestyy tänään

Metsästäjäliitto - 20.02.2019 - 10:22

Jahti 1/2019 ilmestyy tänään, ja lehti on uudistunut täysin. Tutustu uuteen ulkoasuun ja uudenlaisiin juttutyyppeihin, ja kerro meille mitä olet mieltä. Arvomme kaikkien palautetta antaneiden kesken 100 € lahjakortin Eräkonttiin.

Vuoden ensimmäisessä Jahdissa ollaan pienpetopyynnissä. Vierailemme myös uudessa juttusarjassa metsästysseurassa, joka toimii esimerkillisesti – tällä kertaa kannustaen jäseniään pienpetojen harvennukseen. Lehdessä alkaa myös juttusarja, jossa testataan korvaavia haulimateriaaleja – löytyykö lyijylle korvaajaa?

Antoisia lukuhetkiä!

Toimituksen yhteystiedot palautteen antamista varten löydät täältä.

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmässä teemana monilajinen kannanhoito

Riista.fi - 14.02.2019 - 10:42

Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmässä keskusteltiin suurpetojen ja hirvieläinten monilajisesta kannanhoidosta, jossa otetaan huomioon lajien keskinäiset riippuvuus- ja vaikutussuhteet. Aihetta tarkasteltiin myös sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten näkökulmasta.

Monilajissa kannanhoidossa huomioidaan eri lajien keskinäiset suhteet kuten eri suurpetojen kannat suhteessa niiden saaliseläinten eli hirvieläinten kantoihin. Tällä hetkellä monilajisuutta toteutetaan hirvikannan säätelyssä ottamalla hirvieläinten verotussuunnitelmissa suurpetojen saalistusvaikutusta huomioon. Monilajinen kannanhoito edellyttää, että alueelliset erot ekosysteemeissä ja maisemarakenteessa huomioidaan. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Itä-Suomen välillä on suuri ero niin suurpeto- kuin hirvieläinmäärissä ja -lajistossa.

Monilajisen kannanhoidon lähestymistapaa pidettiin valmisteluryhmässä tärkeänä ja kehitettävänä asiana niin suurpetojen kuin hirvieläinten kannanhoidossa. Valmisteluryhmässä keskusteltiin myös siitä, että monilajisessa kannanhoidossa tulee huomioida eri riistalajikantojen välisen vuorovaikutuksen lisäksi esimerkiksi suurpetojen ja hirvieläinten positiiviset ja negatiiviset vaikutukset ihmisille ja ihmistoiminnalle. Negatiivisina vaikutuksina voidaan pitää esimerkiksi suurpetojen ja hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja ja positiivisena lajien hyötyjä esimerkiksi erätaloudelle.

Tutkimustietoa tarvitaan

Monilajinen kannanhoito pitää sisällään useiden vaikuttavien tekijöiden ja niiden vuorovaikutuksen huomioon ottamista. Valmisteluryhmän mielestä monilajiseen kannanhoitoon liittyvään tutkimukseen, joka toimii päätöksenteon tukena esimerkiksi hirvikannan verotussuunnittelussa hirvitalousalueilla, tulisikin varata resursseja. Näin voitaisiin kehittää kannanhoitoa suuntaan, jossa myös alueelliset erityispiirteet huomioidaan paremmin.

Esimerkiksi tutkimusten mukaan suden vaikutukset ekosysteemiin ovat moninaisia. Vaikutukset voidaan jakaa esimerkiksi suden saalistuksen kautta aikaansaamiin välittömiin (esimerkiksi hirvieläinten määrä) ja suden läsnäolon aikaansaamiin välillisiin eli epäsuoriin vaikutuksiin. Tällaisia ovat muiden lajien muuttunut käyttäytyminen ja ympäristöön ja ravintoverkkoon heijastuvat vaikutukset. Lisäämällä tietoa suden roolista osana ekosysteemiä ja luonnon monimuotoisuutta, voidaan myös pyrkiä edistämään suden hyväksyttävyyttä.

Valmisteluryhmässä tarkasteltiin lisäksi suden ja muiden suurpetojen vaikutusta suojeltuun metsäpeurakantaan. Kainuun metsäpeurapopulaatiota tarkastelevissa tutkimuksissa suurpetojen ja erityisesti suden saalistuksella on todettu olleen kantaa pienentävä vaikutus. Asia johtunee osittain siitä, että metsäpeura poikkeaa lajina esimerkiksi elintavoiltaan ja lisääntymiskyvyltään hirvestä ja valkohäntäpeurasta.

Valmisteluryhmässä nähtiin, että metsäpeurakysymykseen liittyen tulisikin miettiä ratkaisuvaihtoehtoja ja sitä kautta tavoitteenasettelua, jotta niin suden kuin metsäpeuran kohdalla voitaisiin turvata lajien elinvoimaisuus. Tietoa Suomen metsäpeurakannasta on Luonnonvarakeskuksen sivuilla.

Lisää tietoa: Naturvårdsverket on julkaissut viime vuonna (2018) raportin, jossa käsitellään suurpetojen vaikutusta muuhun riistaan.

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Luonnonvarakeskus aloittaa susien merkintäpyynnit Pohjois-Pohjanmaalla – maanomistajia tavoitellaan helikopterin laskeutumislupia varten

Riista.fi - 12.02.2019 - 13:25

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tavoitteena on aloittaa susien merkitseminen gps-pannoilla helmikuun 2019 loppupuolella Pohjois-Pohjanmaalla. Pannoitusten aloittaminen edellyttää riittävän syvää lumipeitettä ja sopivia sääolosuhteita. Susien merkitseminen päättyy viimeistään huhtikuun alkupuolella.

Pannoitukset kohdistuvat Haapaveden, Haapajärven-Reisjärven, Limingan seudun, Pyhäjärven, Raahen seudun sekä Ylivieskan riistanhoitoyhdistysten toiminta-alueille niiltä osin, kun Luonnonvarakeskuksella on lupa suden elävänä pyyntiin kyseisten alueiden metsästysoikeuden haltijoilta. Lupa ei siis välttämättä kata mainittujen riistanhoitoyhdistysten koko aluetta.

Luke pyrkii tavoittamaan maanomistajia Karttakuva suurenee klikkaamalla.

Merkintäpyynneissä käytetään apuna helikopteria. Luke tarvitsee helikopterilla laskeutumiseen maanomistajan luvan ja pyrkii tämän vuoksi tavoittamaan pyyntialueen (karttakuvaan neliöillä merkityt alueet) maanomistajia laskeutumisluvan saamiseksi. Luke kysyy lupia myös yksityisteille moottoriajoneuvoilla liikkumista varten. Moottorikelkkaa ei suunnitella käytettävän yksityismailla tapahtuvissa pannoituksissa. MTK ja Luke tekevät asiassa yhteistyötä.

Maanomistajien toivottaan olevan yhteydessä Luonnonvarakeskukseen mahdollisesti myönnettävien liikkumislupien (helikopterin laskeutuminen ja moottoriajoneuvolla liikkuminen yksityisteillä) osalta. Asiantuntijamme on parhaiten tavoitettavissa 14.2. klo 10–16 numerosta 0295 327 204.

Merkintöjen taustalla kasvanut susikanta

Pohjois-Pohjanmaalle kohdistuvien pannoitusten taustalla on alueella kasvanut susikanta. Pannoitusten tuottama tieto susien liikkumisesta palvelee susireviireillä asuvien ihmisten tietotarpeita ja auttaa suojautumiskeinojen suunnittelussa. Näitä asioita pohditaan susikannan hoitosuunnitelmassa, jota päivitetään parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Luke käyttää pantasusien liikkeistä saatavia tietoja tutkimuksessa ja suden kanta-arvion laadinnassa.

Pannoitusten päättymisestä ja tuloksesta kerrotaan Luke.fi- ja riistahavainnot.fi-sivustoilla. Pantasusien havainnot tulevat näkymään metsästyskauden aikana (elokuusta helmikuun loppuun) riistahavainnot.fi -sivustolla. Susien lisääntymiskaudella pantatiedot eivät ole avoimesti saatavilla, koska uhanalaisen lajin pesäpaikkoja ei voida julkistaa.

Katso myös: Susien merkintäpyynnit ja niihin tarvittavat luvat
Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästys tukee luonnonhoitoa myös suojelualueilla

Metsästäjäliitto - 08.02.2019 - 14:31

Metsästäjäliitto on huolissaan Uudellemaalle perusteilla olevien luonnonsuojelualueiden metsästysrajoituksista. Asetusmuutoksessa tulisi huomioida metsästyksen ja riistanhoidon positiivinen merkitys alueiden luontoarvolle.  

Ympäristöministeriön asetusluonnos Uudenmaan alueelle perustettavista luonnonsuojelualueista on nyt lausuntokierroksella. Metsästäjäliitto ja sen Uudenmaan piiri tulevat esittämään asetusluonnokseen merkittäviä muutoksia.

- Metsästyksen tulisi olla olennainen osa suojelualueiden hoitoa. Pienpetojen kantojen säätely linnustonsuojelualueilla ja kosteikoilla on hyvä esimerkki siitä, miten suojelualueiden perimmäistä tehtävää ei voida toteuttaa ilman metsästäjiä, kertoo luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors Metsästäjäliitosta.

-Metsästyksen salliminen myös motivoi paikallisia metsästäjiä jatkamaan perinteisiä vapaaehtoistöitään riistantutkimuksen, pienpetopyynnin sekä alueen hoidon ja valvonnan hyväksi, Grenfors lisää.

Hirvenmetsästyksen salliminen on erityisen tärkeää Uudellamaalla, jossa liikennettä on paljon. 

- Esitetty pyyntiajan lyhentäminen ja saaristoa koskevat liikkumisrajoitukset vaikeuttavat hirvikannan hallintaa sekä lisäävät liikennevahinkoriskiä lähialueilla, Grenfors kommentoi. 

Suojelualueet ovat usein myös merkittäviä retkeilykohteita. Metsästys on kuitenkin sovitettavissa ajallisesti muuhun käyttöön.  

- Meillä on hyviä esimerkkejä ja ehdotuksia siitä, miten metsästys ja virkistyskäyttö ovat yhteensovitettavissa. Retkeilijät liikkuvat alueilla pääsääntöisesti alkukesästä alkusyksyyn, usein viikonloppuisin, Grenfors toteaa. 

Metsästäjäliitto kerää alueen metsästäjiltä näkemyksiä oman alueen erityispiirteistä ja perusteluja miksi ja mitä näillä suojeltavaksi aiotuilla alueilla tulisi voida jatkossa metsästää. 

Lausuntopyyntöön ja tarkempiin aluemäärityksiin voi tutustua lausuntopalvelussa.

Lisätietoa asetuksen käytännön vaikutuksista metsästykseen.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Supikoiran lopettaminen vaatii osaamista

Metsästäjäliitto - 08.02.2019 - 13:00

Lakiesityksen toteutuessa supikoiran saisi pyydystää ilman metsästäjätutkintoa. Metsästäjäliitto pitää tärkeänä, että lopetuksen hoitaa asian osaava metsästäjä.

Vieraslajit supikoira ja minkki uhkaavat luontomme monimuotoisuutta. Molempia ollaan muuttamassa rauhoittamattomiksi lajeiksi. Parhaillaan lausunnolla ovat tärkeimmät säädökset vieraslajien pyyntivälineistä ja -menetelmistä. Muutokset tulisivat voimaan maaliskuussa 2019.

Metsästäjäliitto pitää tärkeänä, että myös jatkossa minkä tahansa riista- tai rauhoittamattoman eläimen lopettaa ammattitaitoinen henkilö, esimerkiksi metsästäjä. 

- Asetusmuutoksen toteutuessa pitää muistaa, että vaikka lainsäädäntö sallii elävänä pyytävän loukun käyttämisen, eläimen lopettamisen pitää edelleen tapahtua asianmukaisesti osaavan metsästäjän tai muun henkilön toimesta, korostaa Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.

Järjestö myös muistuttaa, ettei ole eettistä tappaa naarasta, jolla on poikaset.
- Myös minkin ja supikoirankin kohdalla on tärkeää säilyttää pesimärauha, Simenius toteaa.

Paikallisen metsästysseuran yhteystietoja voi etsiä Metsästäjäliiton ja sen piirien tai paikallisen riistanhoitoyhdistyksen sivuilta.
-Metsästysseuraan kannattaa ottaa yhteyttä jo hyvissä ajoin, jos suunnittelee loukun käyttöä. Silloin he ehtivät etsiä lähialueelta asiantuntevan metsästäjän, joka voi tulla hoitamaan lopetuksen, Simenius vinkkaa.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Keski-Suomessa kaadettiin 4595 hirveä

Riista.fi - 05.02.2019 - 12:27

Keski-Suomessa kaadettiin vuodenvaihteessa päättyneessä jahdissa 4595 hirveä, mikä on 161 hirveä edellistä vuotta enemmän. Eniten hirviä kaadettiin Viitasaarella (506) ja Jämsässä (407). Paljon hirviä kaadettiin myös Itä-Päijänteen riistanhoitoyhdistyksen (Joutsa ja Luhanka) alueella (384) ja Keuruulla (372).

Jahdissa kaadettiin keskimäärin 3,3 hirveä tuhannelta hehtaarilta. Pinta-alaan suhteutettuna eniten hirviä kaadettiin Jämsän seudulla ja Korpilahdella. Molemmilla alueilla ammuttiin 4,3 hirveä/1000 ha. Yli neljä hirveä tuhannelta hehtaarilta kaadettiin myös Äänekoskella (4,1 hirveä/1000 ha).

Myönnetyistä luvista jäi odotetusti käyttämättä aikaisempaa enemmän. Lupien käyttöaste oli 85 %. Käytössä oli nyt entistä laajemmin ns. pankkilupajärjestelmä, jossa lupia haetaan enemmän kuin suunnitteluvaiheessa näyttäisi tarvetta olevan. Pankista lupia otetaan käyttöön, mikäli hirviä jahtiaikaan on runsaammin kuin oletettiin. Näin voidaan nopeasti reagoida hirvikannan yllättäviin muutoksiin.

Hirven metsästys oli mahdollista ennen varsinaista hirvijahtia pellolta kyttäämällä syyskuun alusta lokakuun toiseen lauantaihin. Jahtiaikaa jatkettiin myös loppupäästä vuodenvaihteesta tammikuun puoliväliin, jolloin pyynti oli mahdollista ilman koiraa. Jatkoajat eivät innostaneet keskisuomalaisia hirvenpyytäjiä. Alkusyksyllä ns. peltohirviä ammuttiin 24 ja tammikuun jatkoajalla vain 14 hirveä.

Luonnonvarakeskus tuottaa maaliskuun puoliväliin mennessä arvion hirvikannan tämän hetkisestä koosta ja rakenteesta, jonka jälkeen aloitetaan syksyn 2019 metsästyksen suunnittelu. Kantatietojen lisäksi suunnittelussa otetaan huomioon metsävahingot ja hirvieläinonnettomuudet.

Suomen riistakeskus edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.

hirvisaalis-riistanhoitoyhdistyksittain-2018

Lisätietoja

Kursuka Olli, riistapäällikkö

Lamberg Teemu, riistasuunnittelija

Riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajat

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pohjois-Savossa kaadettiin 3550 hirveä

Riista.fi - 05.02.2019 - 12:10

Pohjois-Savossa kaadettiin päättyneellä metsästyskaudella 3552 hirveä. Hirvikannan laskusta johtuen kaatomäärä oli noin 170 vähemmän kuin edellisenä syksynä. Pohjois-Savossa tammikuun puolivälissä päättyneen kauden kaatomäärästä aikuisia hirviä oli 1708 ja vasoja 1844. Pyyntiluvat oli mitoitettu siten, että asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tarvittiin laskennallisesti käyttää vain noin 70–80 % luvista. Loput olivat harkinnanvaraisia, niin sanottuja pankkilupia, joita käytettiin alueilla, missä hirvikanta oli ennakoitua suurempi. Lopullinen lupien käyttöaste oli 79,6 %.

Alueellisen riistaneuvoston asettama tavoitetalvikanta on 2,5–3,5 hirveä tuhannella hehtaarilla ja Luonnonvarakeskuksen ennustemallin perusteella siihen päästiin kaikilla hirvitalousalueillamme.  Luonnonvarakeskus tulee antamaan tarkemmat hirvikanta-arviot hirvitalousalueittain ja riistanhoitoyhdistyksittäin maaliskuun aikana.

Oma riista -palvelu on aktiivisesti käytetty työkalu hirvijahdin reaaliaikaiseen seurantaan

Suomen riistakeskus ja riistanhoitoyhdistykset ovat kannustaneet viime vuosina metsästysseuroja ottamaan käyttöön Oma riista -palvelun, jolla saadaan ajantasaista tietoa hirvikannan kehityksestä jo metsästyskauden aikana. Oma riista -palvelu yhdisti hirvihavaintokortit ja saalisilmoitukset, joten metsästäjien paperityö väheni ja jahdin reaaliaikainen seuranta helpottui. Uuden palvelun hyödyt saatiin käyttöön erityisesti silloin, kun koko hirviyhteislupa sitoutui keräämään tiedot sähköisesti. Pohjoissavolaiset metsästysseurat ja -seurueet ovat ottaneet uuden palvelun erittäin aktiivisesti käyttöön ja kaikki tekivät saalisilmoituksensa kyseisen palvelun avulla.

Lisätietoa Oma riista -palvelusta on www.riista.fi -sivuilla ja sen keräämän tiedon pohjalta Luonnonvarakeskuksen tuottamat reaaliaikaiset ennustemallit ja materiaalia hirvikannasta: http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/hirvitieto

Riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajien yhteystiedot

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus Kaakkois-Suomen alueella saaliiksi lähes 3200 hirveä

Riista.fi - 05.02.2019 - 12:09

Suomen riistakeskus Kaakkois-Suomen alueella metsästettiin 15.1.2019 päättyneen hirvenmetsästyskauden aikana 3198 hirveä. Edellisvuoteen verrattuna metsästysmäärä oli 172 eläintä suurempi.

Suomen riistakeskus oli myöntänyt vuoden 2018 metsästyskaudelle kaikkiaan 2838,5 pyyntilupaa (sisältää myös ihmisravinnoksi kelpaamattomien tilalle myönnetyt uudet luvat). Yksi pyyntilupa oikeuttaa nykylainsäädännön mukaan ampumaan joko yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Metsästäjät tilittivät valtion tilille kaatamistaan hirvistä reilut 275 000 euroa.

Pyyntiluvat oli myönnetty 36 eri hakijalle. Hirvenmetsästys alkoi 13.10.2018 ja päättyi 15.1.2019. Ns. peltohirviä oli mahdollisuus metsästää jo 1.9.2018 lähtien.

Metsästetyistä hirvistä aikuisia oli 1696 ja vasoja 1502 kpl. Pyyntilupien käyttöaste oli 86 % ja vasojen osuus kaadetuista hirvistä 47 %.

Edellisvuonna 2017 Kaakkois-Suomessa oli käytössä 2 806,5 pyyntilupaa, joilla metsästettiin kaikkiaan 3026 hirveä.  Pyyntilupien käyttöaste oli silloin 83 prosenttia ja vasojen osuus 46 %.

Luonnonvarakeskus (LUKE) tuottaa hirvitalousalue- ja riistanhoitoyhdistyskohtaiset tarkemmat tiedot hirvitiheyksistä, hirvikannan rakenteesta ja vasatuotosta maaliskuun aikana.

Kaakkois-Suomen alueellinen riistaneuvosto järjestää sidosryhmille tarkoitetun hirvieläimiä koskevan neuvottelun 7.3.2019.

Eri hirvitalousalueiden riistanhoitoyhdistykset kokoontuvat maalis-huhtikuun aikana katsomaan alueidensa hirvitilannetta ja tekevät omat hirvikannan hoito- ja metsästyssuunnitelmansa sen jälkeen.

Hirvikaadot 2018

Lisätietoja: riistapäällikkö Erkki Kiukas, puh.  029 431 2221, erkki.kiukas@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Satakunnan hirvisaaliissa kasvua

Riista.fi - 05.02.2019 - 12:06

Tammikuun puolivälissä päättyneellä hirvenmetsästyskaudella riistakeskuksen Satakunnan toimialueella kaadettiin 3428 hirveä, joka on noin 400 hirveä eli 14 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Kauden kokonaissaaliista 49 % oli vasoja, ja kaadetuista aikuisista hirvistä lievä enemmistö, 51 % oli naaraita. Myönnetyistä pyyntiluvista käytettiin 92 %. Pinta-alaan suhteutettuna eniten hirviä kaatui Satakunnan pohjoisella rannikkoseudulla.

Hirvikannan tiheys on viime vuosina ollut Satakunnan alueellisen riistaneuvoston asettamien hirvitiheystavoitteiden ylärajoilla tai yläpuolella. Syksyn jahdissa hirvikantaa pyrittiinkin harventamaan kohti hirvitalousalueittain asetettuja tavoitetiheyksiä. Luonnonvarakeskus tuottaa lähiaikoina arvion tämän hetkisestä hirvikannan koosta ja rakenteesta.

Hirven metsästysaikaa on pidennetty siten, että jahtia oli nyt ensimmäistä kertaa mahdollista jatkaa aina tammikuun puoliväliin saakka. Tammikuun puolella Satakunnan toimialueella saaliiksi kertyi muutama kymmenen hirveä.

Satakunnan toimialue on jaettu neljään hirvitalousalueeseen, ja alueella toimii reilu 200 hirvieläimiä metsästävää seuraa ja seuruetta. Toimialueen noin 15 000:sta metsästyskortin lunastaneesta henkilöstä hirvieläinjahteihin osallistuu arviolta noin 6000 henkilöä.

Lisätietoja:

riistapäällikkö Antti Impola

P. 029 431 2321

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pohjois-Karjalassa metsästettiin 1700 hirveä

Riista.fi - 05.02.2019 - 12:05

Pohjois-Karjalassa metsästettiin tammikuun puolivälissä päättyneellä metsästyskaudella 1692 hirveä. Kaadetuista hirvistä aikuisia oli 1042 ja vasoja 650. Kaatomäärä oli 13 % pienempi kuin edellisellä metsästyskaudella.

Riistanhoitoyhdistyksittäin tarkasteltuna kaatomäärät pääsääntöisesti pienenivät edellisvuodesta. Vain Joensuun seudun riistanhoitoyhdistyksen ja Juuan riistanhoitoyhdistyksen alueilla hirviä kaadettiin selvästi edellisvuotta enemmän. Joensuun seudulla lupamäärää nostettiin lisääntyneiden hirvikolareiden vuoksi.

Metsästysaika jatkui päättyneellä kaudella ensimmäistä kertaa tammikuun puoliväliin saakka. Pohjois-Karjalassa jatketulla metsästysajalla ei ollut suurta merkitystä hirvisaaliiseen, sillä tammikuun aikana maakunnassa kaadettiin vain 11 hirveä.

Riistaneuvosto on asettanut hirvitalousalueittain metsästyksen jälkeiseksi tiheystavoitteeksi 2,2-3,0 hirveä tuhannella hehtaarilla. Luonnonvarakeskus antaa arvion metsästyksen jälkeisestä hirvikannasta myöhemmin keväällä.

 

Lisätietoja riistapäällikkö Juha Kuittinen 029 4312291

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvisaalis kasvoi hieman

Riista.fi - 05.02.2019 - 12:00

Kauden 2018 hirvijahdeissa saatiin saaliiksi runsaat 58 000 hirveä, mikä on noin 1 500 yksilöä edellisvuotta enemmän. Monin paikoin metsästyksen tavoitteena oli kannan pienentäminen. Luonnonvarakeskus tuottaa arvion hirvikannasta maaliskuussa.

Suomen riistakeskus myönsi hirvenmetsästyskaudelle kaikkiaan noin 55 000 pyyntilupaa, mikä oli noin neljä prosenttia edellisvuotta enemmän. Monilla alueilla tavoitteena oli hirvikannan pienentäminen. Myönnetyistä luvista käytettiin noin 82 prosenttia. Pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Toteutuneesta saaliista noin 54 prosenttia oli aikuisia hirviä ja loput vasoja. Kaadetuista aikuisista hirvistä puolet oli naaraita ja puolet uroksia.

-Hirvisaalis kasvoi edelliseen vuoteen nähden useimmilla riistakeskusalueilla, suhteellisesti eniten Lapissa ja Satakunnassa. Saalis pieneni suhteellisesti eniten Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Lukumääräisesti eniten hirviä metsästettiin jälleen suurilla Lapin ja Oulun riistakeskusalueilla, yhteensä näissä yli 18 500 yksilöä, kertoo Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta.

Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittain arviot kannan koosta ja rakenteesta. Viime keväänä annetun kanta-arvion mukaan hirvikannan arvioitiin pienentyneen ja tuolloin Suomen hirvikannaksi arvioitiin 76 500–101 000 hirveä. Alueellisten riistaneuvostojen asettamien tavoitteiden mukaisesti koko maassa tavoitellaan hirvien talvikannan pysyttämistä 68 000–85 000 yksilön välillä. Tämänhetkisestä hirvikannasta Luonnonvarakeskus antaa arvionsa maaliskuussa.

Päättyneellä kaudella hirvijahtia oli ensimmäistä kertaa mahdollista jatkaa tammikuun puoliväliin saakka. Koiran käyttäminen metsästykseen oli kuitenkin kiellettyä vuodenvaihteen jälkeen. Tammikuun aikana saaliiksi saaliin koko maassa hieman yli 500 hirveä.

Taulukko: Hirvisaalis viime kaudella (2018) sekä edellisellä metsästyskaudella riistakeskusalueittain

Alueelliset tiedotteet

Kaakkoi-Suomi

Keski-Suomi

Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo

Satakunta

Lisätietoja: Alueelliset lisätiedot riistapäälliköiltä, ks. yhteystiedot 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Supikoirien ja muiden vieraslajieläinten pyyntisäännökset lausunnoilla

Riista.fi - 30.01.2019 - 09:35

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille valtioneuvoston asetusluonnoksen, jolla säädettäisiin haitallisiin vieraslajeihin kuuluvien lintujen ja nisäkkäiden pyydystämisestä. Säännöksiä sovellettaisiin muun muassa supikoiraan ja minkkiin. Määräaika lausunnoille on 6.3.2019.

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä (HE 286/2018 vp), jonka mukaan haitallisiksi vieraslajeiksi määritellyt supikoira, minkki, piisami, rämemajava ja pesukarhu poistettaisiin metsästyslain riistaeläimistä ja niille säädettyjen pyyntirajoitusten piiristä. Nyt lausunnoille lähetetty asetusluonnos sisältää lakiesityksessä tarkoitetut tarkemmat säännökset vieraslajeihin kuuluvien lintujen ja nisäkkäiden pyyntivälineistä ja -menetelmistä.

Esitetyillä säännöksillä pyritään varmistamaan se, että vieraslajieläimiä voidaan torjua tehokkaasti aiheuttamatta kuitenkaan eläimille tarpeetonta kärsimystä.

Pyyntivälineet ja -menetelmät pääosin ennallaan

Supikoiran ja muiden uusien vieraslajieläinten pyyntivälineet säilyisivät esityksen mukaan pääosin ennallaan, vaikka lajit eivät enää olisikaan riistaeläimiä. Esimerkiksi myrkyn tai sähköisten laitteiden käyttö eläinten pyyntiin olisi edelleen kiellettyä. Supikoiran ja pesukarhun pyydystämiseen ei saisi jatkossakaan käyttää rautoja, mutta minkin ja piisamin pyydystämisessä heti tappavat raudat olisivat edelleen sallittuja.
Myös rämemajavan pyydystämisessä saisi jatkossa käyttää vedenalaisia heti tappavia rautoja.

Haitallisten vieraslajieläinten pyydystämiseen saisi asetusluonnoksen mukaan käyttää myös joitain uusia välineitä. Näitä olisivat esimerkiksi yöammuntaa varten tarkoitetut tähtäyslaitteet, keinotekoiset valonlähteet sekä ääntä synnyttävät koneelliset laitteet.

Ehdotetuilla säännöksillä varmistettaisiin myös se, että haitallisten vieraslajilintujen ja -nisäkkäiden tappamiseen käytetään eläinten koko huomioon ottaen riittävän tehokkaita ampuma-aseita.

Supikoiran tai muun haitallisen vieraslajieläimen saisi esityksen mukaan lopettaa ampumalla sen pyydystysloukkuun ilman, että ampumiseen tarvittaisiin metsästyslain mukainen lupa 150 metriä lähempänä olevien rakennusten omistajilta tai haltijoilta. Ampumalla lopetettavia eläimiä jouduttaisiin muuten kuljettamaan pitkiäkin matkoja, mikä aiheuttaisi eläimille tarpeetonta kärsimystä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriössä:
lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen, p. 029 516 2456
vanhempi hallitussihteeri Teemu Nikula, p. 029 516 2055
Sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Osallistu ja vaikuta metsästys- ja riista-asioiden hoitoon

Riista.fi - 29.01.2019 - 12:30

Nyt on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua oman riistanhoitoyhdistyksen toimintaan sekä kuulla ajankohtaisista riista-asioista.

Helmikuussa järjestetään riistanhoitoyhdistysten vuosikokoukset, joissa valitaan hallitusten jäsenet erovuoroisten tilalle ja riistanhoitoyhdistyksen edustaja riistanhoitoyhdistysten aluekokoukseen. Kokouksessa päätetään myös toimintasuunnitelmasta. Riistanhoitoyhdistyksen toiminnan aktiivisuus vaikuttaa jatkossa valtionavustuksen määrään.

Vuosikokouksessa käsitellään riistanhoitoyhdistysten työjärjestyksen 3 §:n mukaiset asiat.

Jos olet kiinnostunut riistanhoitoyhdistyksesi asioista tai vaikuttamisesta, kannattaa tulla mukaan vuosikokoukseen. Ota mukaan voimassa oleva metsästyskorttisi – helpoin tapa osoittaa jäsenyytesi riistanhoitoyhdistyksessä on suoraveloituskortti tai Oma riistan sähköinen metsästyskortti.

Vuosikokousten paikat ja ajat löytyvät tammikuun Metsästäjä-lehdestä sekä riista.fi- sivujen tapahtumahausta.

Riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa jokaisella 18 vuotta täyttäneellä jäsenellä on yksi ääni. Alle 18-vuotiailla jäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus kokouksessa. Vähintään 18 vuotta täyttänyt jäsen voi myös valtuuttaa toisen jäsenen edustamaan itseään vuosikokouksessa.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Rauhoittamattomien lintujen poikkeuslupahakuun muutoksia

Riista.fi - 29.01.2019 - 09:15

Osa rauhoittamattomista linnuista aiheuttaa säännöllisesti vahinkoja esimerkiksi marjanviljely- ja eläintuotantotiloilla tai riistanhoitokohteilla. Koska kaikkia vahinkotilanteita ei pystytä ratkaisemaan ilman rauhoitusaikaisia poikkeuslupia, tehdään Suomen riistakeskuksessa vuosittain merkittävä määrä poikkeuslupapäätöksiä.

Rauhoittamattomien lintujen ja riistalintujen poikkeuslupia haetaan Suomen riistakeskuksen Oma riista -palvelussa. Myös toistaiseksi voimassa olevaan ilmoitusmenettelyyn haetaan järjestelmässä.

Metsästysvuoden 2018–2019 alusta alkaen naakka on ollut rauhoittamaton laji ja sille säädetään valtioneuvoston asetuksella rauhoitusaika. Naakkaa koskevia poikkeuslupapäätöksiä voidaan tehdä rauhoitusajan säätämisen jälkeen. Asetusmuutos on lausunnolla ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2019. Rauhoitusajan esitetään alkavan 1.5.

Riistalintujen pesintämenestyksen parantamiseksi haettujen poikkeuslupien (riistanhoidolliset poikkeusluvat) hakijoiden kannattaa huomioida viime vuosina kehittynyt oikeuskäytäntö. Oikeusratkaisut Suomen riistakeskuksen päätöksistä tehtyihin valituksiin korostavat poikkeuslupa-asiassa saatujen selvitysten laatua ja kattavuutta. Hakemuksen laadintaan on syytä varata riittävästi aikaa. Tarvittaessa hakemusta voi täydentää luonnostilassa, kunnes hakemusjärjestelmässä edellytetyt selvitykset on saatu koottua.

Oikeuskäytäntö on tarkentunut myös hygieniaperusteella haettavien poikkeusten osalta. Jos poikkeusta rauhoituksesta haetaan ihmisille tai tuotantoeläimille aiheutuvien hygienia- tai terveyshaittojen vuoksi, on hakemukseen liitettävä kunnan terveysviranomaisen tai kunnaneläinlääkärin lausunto.

Vuodesta toiseen toistuvien ja ennakoitavissa olevien vahinkotilanteiden osalta poikkeusta tulee hakea ajoissa. Lähtökohtana on se, että poikkeuslupapäätökset tulisi tehdä niin hyvissä ajoin, että niitä koskeva valitusaika 30 vuorokautta, sekä tiedoksi saattamiseen kuluvaksi katsottava aika seitsemän vuorokautta, ehtii kulua ennen kuin poikkeuslupa-aika alkaa.

Suomen riistakeskuksen internet sivuilta www.riista.fi löytyy lisää tietoa poikkeuslupien hakemisesta.

Oma riista -palvelu

Lisätiedot: Suomen riistakeskuksen riistapäälliköt ja riistasuunnittelijat, ks. yhteystiedot

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Kysymyksiä ja vastauksia hirven jousimetsästyksestä

Metsästäjäliitto - 25.01.2019 - 15:39

Lausuntokierroksella olevassa metsästysasetusluonnoksessa hirvi on lisätty jousella metsästettäväksi riistalajiksi. Metsästäjäliitto puoltaa ehdotusta. Jousella riistalaukaus tapahtuu samoja eettisiä vaatimuksia noudattaen kuin muilla aseilla, aina käytetyn aseen ehdoilla. 

Metsästysasetuksen muutoksella tavoitellaan monipuolisempia tapoja metsästää hirvieläimiä. Asetuksenmuutokseen voi antaa lausuntoja helmikuun 25. päivään asti ja asetuksen kaavaillaan tulevan voimaan huhtikuun alussa, jolloin uudet määräykset olisivat voimassa metsästyskauden alkaessa elokuussa. 

Aiemmin jousimetsästys on ollut sallittua valkohäntäpeuran, metsäpeuran ja villisian sekä pienempien riistaeläinten metsästyksessä. Jousimetsästyksessä vaaditaan hyväksytty ampumakoe ennen jahtiin menoa. Tällä hetkellä yli tuhat metsästäjää on suorittanut kyseisen kokeen.

Jousen käytön sallimista hirvenmetsästyksessä perustellaan myös metsä- ja taimikkotuhojen torjumisella lähellä asutusta, missä luotiaseiden käyttö ei ole mahdollista.
- Parhaimmillaan jousi on kyttäys-, hiivintä- ja houkuttelumetsästyksessä sekä koiran haukulle mentäessä. Jousi tuo mahdollisuuksia hirven poistoon myös melun tai turvasektorin suhteen herkiltä alueilta, kertoo itsekin jousimetsästystä harrastava Teemu Simenius Metsästäjäliitosta.

- Hirvijahti kulkisi vastaisuudessakin totuttuun tapaan. Passista kauempaa ohi juokseva hirvi ei ole jousella tavoitettavissa tilanteissa, joihin kivääri on omiaan, Simenius kuvaa.

Suomen Jousimetsästäjäin liitto on koonnut lausuntokierroksella olevan metsästysasetusluonnoksen myötä sivuilleen jousimetsästykseen ja erityisesti mahdolliseen hirven jousimetsästykseen liittyen useimmin kysyttyjä kysymyksiä. Lue lisää Suomen Jousimetsästäjäin liiton sivuilta.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Poikkeuslupa ahmanpyyntiin myönnetty Lapin paliskunnalle

Riista.fi - 25.01.2019 - 15:00

Suomen riistakeskus on myöntänyt poikkeusluvan yhden ahman tappamiseksi. Vahinkoperusteinen poikkeuslupa on myönnetty Lapin paliskunnalle Sodankylän ja pienin osin myös Inarin alueella sijaitsevalle rajatulle pyyntialueelle.

Myönnetyllä poikkeusluvalla on tarkoitus ehkäistä porotaloudelle aiheutuvia erityisen merkittäviä vahinkoja. Ahmalle suotuisien lumiolosuhteiden myötä vahinkoja syntyy aiempien vuosien kokemusten perusteella paljon talvi- ja kevätkuukausien aikana. Mahdollistettu valikoiva ja rajoitettu pyynti toteuttaa ahmakannan hoitosuunnitelmaa.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa on suurimmaksi sallituksi saalismääräksi metsästysvuodelle 2018–2019 asetettu kahdeksan ahmaa. Poikkeuslupia voidaan asetuksen mukaisesti myöntää vain ahmakannan hoitosuunnitelmassa määritellylle pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueelle, jossa ahman aiheuttamat porovahingot ovat suurimmat.

 

Lisätietoja:

Sami Tossavainen, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus Lappi

puh. 029 431 2304, s-posti:  sami.tossavainen@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Suomi tiivistää yhteistyötä susiasioissa Ruotsin ja Norjan kanssa

Riista.fi - 25.01.2019 - 14:49

Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmässä keskusteltiin Suomen susikannan yhteydestä Skandinavian susikantaan sekä susien aiheuttamista porovahingoista ja niiden ehkäisemisestä. Poronhoitoalue on keskeinen kulkureitti Suomen ja Skandinavian susipopulaatioiden välillä.

Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut yhteistyötään susiasioissa Ruotsin ja Norjan viranomaisten kanssa. Yhteistyön keskiössä on Skandinavian ja suomalais-venäläisen susikannan välisten populaatioiden geenivirta sekä tiedon vaihto susista. Skandinavian susikanta käsittää Ruotsin ja Norjan alueella elävän susikannan, josta on olemassa täydellinen geenikartta. Poronhoitoalue on merkittävä susien kulkureitti eristyneeseen Skandinavian susipopulaatioon. Asia nousi esille susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmän tapaamisessa viime perjantaina 18. tammikuuta.

Jotta Skandinavian susikanta säilyisi geneettisesti monimuotoisena, tulisi sinne siirtyä vähintään viiden vuoden välein suomalais-venäläisestä susikannasta yksilö, joka lisääntyy. Suomi pyrkii osaltaan mahdollistamaan tämän. Ruotsin Naturvårdsverket seuraa aktiivisesti susikantaa, jotta Suomesta tai Venäjältä vaeltaneet sudet voitaisiin tunnistaa mahdollisimman nopeasti. Susiyksilöiden kannan alkuperä varmistetaan DNA-näytteellä.

Tähän mennessä tunnetuissa tapauksissa susiyksilöt ovat vaeltaneet Suomesta Norjaan tai Ruotsin eteläosiin juuri poronhoitoalueen läpi. Viimeisin tieto uudesta tulokkaasta, joka myös lisääntyi, on vuodelta 2016. Tuolloin todettiin Taalainmaalla Ruotsissa lisääntyvä susipari, josta uros oli suomalais-venäläisestä kannasta. Keväällä 2017 pentuja teki Örebron läänissä suomalais-venäläisen kannan naarassusi, joka oli siirretty sinne ruotsalaisten toimesta vuonna 2013. Nuoret sudet voivat vaeltaa kevät- ja kesäaikaan esteettömästi Suomen poronhoitoalueen kautta Ruotsiin.

Suunta käy myös painvastaiseen suuntaan. Tutkimusten mukaan noin 10 prosenttia Suomen poronhoitoalueella kuolleista susista on peräisin Skandinavian susikannasta.

Porotalouselinkeino ja susi

Valmisteluryhmässä keskusteltiin lisäksi susista poronhoitoalueella ja susien aiheuttamista porovahingoista ja niiden ehkäisemisestä. Esille tuotiin, että porovahinkojen ennaltaehkäisy etenkin luonnonlaitumilla on haastavaa porotalouden erityispiirteet huomioon ottaen. Porovahinkoja voidaan kuitenkin vähentää esimerkiksi tehostetulla paimentamisella sekä porojen ruokinnalla. Valmisteluryhmässä nähtiin, että porovahinkojen ennaltaehkäisyn keinoja tulisi selvittää ja varata resursseja porojen paimennukseen.

Tietoa susien esiintymisestä sekä suurpetoyhdyshenkilöiden Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään kirjaamia susi- ja suurpetohavaintoja pidettiin myös tärkeänä. Kirjauksilla saadaan nopeammin tietoa susien liikkeistä, jolloin niihin voidaan myös reagoida nopeammin.

Suurpedoista ahma aiheuttaa eniten porovahinkoja. Ilves ja karhu aiheuttivat vuonna 2017 hieman enemmän porovahinkoja kuin susi. Suden aiheuttamat porovahingot olivat vuonna 2017 arvoltaan Riistavahinkorekisterin tietojen perusteella noin 1,2 miljoonaa euroa ja ne keskittyvät itäiselle ja kaakkoiselle poronhoitoalueelle. Poronhoitoalueen eteläpuolella tai Venäjän rajan tuntumassa olevien susilaumojen läheisyys lisääkin todennäköisyyttä vahingoille.

Poronhoitoalueella susikanta on pyritty poikkeusluvin pitämään porovahinkojen takia pienenä eikä siellä ole pysyviä, pentuja tuottavia laumoja. Graafisia esityksiä suurpetojen aiheuttamista porovahingoista on koottu MMM:n sivuille.

Lisää tietoa: ”Suurpetojen vaikutus poronhoitoon” (Makera-hankkeen loppuraportti luke.fi-sivuilla)

Uutinen: Maa- ja metsätalousministeriö 25.1.2019 14.47

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer